Ero sivun ”Matti Bergström (lääkäri)” versioiden välillä

'''Rudolf Alarik Matias''' ('''Matti''') '''Bergström''' ([[1. maaliskuuta]] [[1922]] [[Teisko]] – [[13. heinäkuuta]] [[2014]] [[Helsinki]]<ref name="kb">{{Kansallisbiografia|id=6945|nimi=Bergström, Matti (1922–2014) | tekijä=Korppi-Tommola, Aura | ajankohta = 4.5.2001 (päivitetty 17.11.2014) }}</ref>) oli suomalainen [[lääkäri]] ja [[Helsingin yliopisto]]n [[fysiologia]]n [[professori]].<ref name="kuka">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kuka kukin on | Vuosi =1978 | Luku = | Sivu =77 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | TunnisteISBN =ISBN 951-1-04755-8 | www = http://runeberg.org/kuka/1978/0077.html | www-teksti =Kirjan verkkoversio Projekt Runebergissa | Tiedostomuoto = | Viitattu = 24.11.2012 | Kieli = }}</ref><ref name="kb"/>

Bergströmin vanhemmat olivat insinööri Carl Gustaf Bergström ja Stanislawa von Bleidorn. Hän tuli ylioppilaaksi 1941 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1952. Lääketieteen tohtoriksi Bergström väitteli 1957 ja fysiologian [[dosentti]] hänestä tuli 1960. Helsingin yliopiston tehtävien lisäksi BergströnBergström työskenteli 1950-luvun lopussa [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] psykofysiologisessa laitoksessa 1950-luvun lopussa. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] hän toimi lentäjänä.<ref name="SL62">{{Kirjaviite | Tekijä=Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.) | Nimeke= Suomen lääkärit 1962 | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Suomen Lääkäriliitto | Vuosi=1963| Sivut = 42-43}}</ref><ref name="kuka"/>

Bergström oli 1963–1989 Helsingin yliopiston fysiologian professori Bergström oli 1963–1989.<ref name="kuka"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.brainmanagement.fi/cv.html | Nimeke =Curriculum Vitae – Matti Bergström | Tekijä =Bergsröm, Matti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Matti Bergström, Emeritus Professor | Ajankohta =1.4.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Matti Bergström | Viitattu = 24.11.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Hän tutki etenkin [[hermosto]]n fysiologiaa. jaHän on tunnettu tieteen popularisoijana. Kirjoituksissaan hän pohtipohtii varsinkin ihmisen [[aivot|aivojen]] toiminnan ja [[psyyke]]n suhdetta.<ref name="kb"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lfty.fi/lfty20/Kunniajasenet/kunniajasenet.htm | Nimeke =Yhdistyksen kunniajäsenet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys | Viitattu = 24.11.2012 | Kieli = }}</ref> Teoksessaan ''Lapsi -– viimeinen orjamme'' (WSOY 1997, ruotsinkielinen alkuteos ''Barnet - den sista slaven'', 1991) Bergström ottiottaa voimakkaasti kantaa lasten kohteluun yhteiskunnassamme. Hän kuvasi muun muassa kuinka kaavamainen koulujärjestelmä heikentää lasten luovuutta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bergström, Matti|Nimeke=Lapsi -– viimeinen orjamme|Vuosi=1997|Sivu=|Julkaisija=WSOY}}</ref>