Avaa päävalikko

Muutokset

135 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Tiedosto:Nuclear Power Plant Cattenom.jpg|300px|thumb|Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät [[jäähdytystorni]]t, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta.]]
 
''' Ydinvoima''' eli '''ydinenergia''' (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on [[energiantuotanto]]a, joka perustuu atomiytimien [[Sidosenergia#Ytimien sidosenergia|sidosenergian]] vapautumiseen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Energia Suomessa | Sivu = 247| Selite = | Julkaisija = Edita | Vuosi = 1999| Tunniste = ISBN 9513727459 | Viitattu =7.12.2013 }}</ref> [[fissio]]- tai [[fuusioreaktio]]ssa tai muissa ydinreaktioissa, kuten [[radioaktiivisuus|radioaktiivisessa]] hajoamisessa. Ydinvoiman tuotannossa osa [[ydinpolttoaine]]en atomien massasta muuttuu energiaksi, joten ydinpolttoaineen energiasisältö on tavanomaisiin polttoaineisiin verrattuna hyvin suuri. Vapautuneen energian määrää voidaan ilmaista [[Albert Einstein]]in löytämällä [[massa]]n ja [[energia]]n ekvivalenssin määräävällä yhtälöllä ''E = mc<sup>2</sup>''. Fissioreaktiossa atomeita halkaistaan ja fuusioreaktiossa atomeita yhdistetään. Ydinvoima perustuu [[vahva vuorovaikutus|vahvaan vuorovaikutukseen]] fissio- ja fuusiovoimien tapauksessa ja [[heikko vuorovaikutus|heikkoon vuorovaikutukseen]] radioaktiivisuuden käytössä energianlähteenä. Ydin voima on puhtain energia muoto toisin kuin vesi voima joka on haitallinen inva kaloille, lihaville lohille ja lemmikki hirville.
 
Ydinvoimalla katetaan noin 10,3 prosenttia maailman [[Sähköntuotanto|sähköntuotannosta]] ja 4,4 prosenttia [[primäärienergia]]sta (vuonna 2017).<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=https://www.bp.com/content/dam/bp/business-sites/en/global/corporate/pdfs/energy-economics/statistical-review/bp-stats-review-2018-full-report.pdf|nimeke=BP Statistical Review of World Energy 2018|ajankohta=|julkaisija=[[BP (yritys)|BP]]|selite=Sivut 9 ja 48|viitattu=4.1.2019}}</ref> Fissiovoimaloiden hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset, mutta fissiovoimalat tuottavat radioaktiivista ydinjätettä, jonka loppusijoituksesta tai kierrätyksestä tulee huolehtia. Fuusiovoimalat ovat tutkimuksen alaisena ja koevoimala [[ITER]] sijaitsee [[Cadarache]]ssa, [[Ranska]]ssa. Fuusiovoiman ei uskota olevan valmista kaupalliseen käyttöön ennen vuotta 2050.<ref>http://web.mit.edu/newsoffice/2002/aaas3-0227.html</ref><ref>http://www.vtt.fi/files/vtt/energyvisions/visions2050_summary.pdf</ref>
3

muokkausta