Ero sivun ”Vasemmistoliitto” versioiden välillä

5 404 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Päivitetty laajasti artikkelia lähteineen; useassa osiossa oli esimerkiksi kantoja ajalta ennen finanssikriisiä ja tuoreimpia IPCC-suosituksia päättäjille.
(Vaihdettu äänimääräkuvaajakuva 12 vuoden takaisesta tuoreeseen.)
(Päivitetty laajasti artikkelia lähteineen; useassa osiossa oli esimerkiksi kantoja ajalta ennen finanssikriisiä ja tuoreimpia IPCC-suosituksia päättäjille.)
=== Uudelleen hallituspuolueena ===
[[Eduskuntavaalit 2011|Eduskuntavaalin 2011]] jälkeen vasemmistoliitto liittyi [[Kataisen hallitus|Kataisen hallitukseen]], jossa se sai kaksi ministerinpaikkaa. Puheenjohtaja Arhinmäestä tuli kulttuuriministeri. Vasemmistoliiton listoilta valitut kansanedustajat [[Markus Mustajärvi]] ja [[Jyrki Yrttiaho]] äänestivät Kataisen hallitukselle epäluottamusta, ja heidät erotettiin eduskuntaryhmästä. He muodostivat tällöin [[Vasenryhmä]]n, mutta eivät ole pyrkineet uuden puolueen perustamiseen.<ref>[http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/06/yrttiaho_ja_mustajarvi_erotettiin_vasemmistoryhmasta_2696249.html Yle Uutiset, viitattu 1.12.2011]</ref> Kevään 2014 kehysriihen ratkaisut johtivat siihen, että puolue ei katsonut voivansa jatkaa hallituksessa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/vasemmistoliitto_lahtee_hallituksesta/7155893 | nimeke = Vasemmistoliitto lähtee hallituksesta | ajankohta = 25.3.2014 | julkaisija = Yle Uutiset | Julkaisu=yle.fi | viitattu = 25.3.2014}}</ref> Arhinmäki perusteli eroamista sillä, että hallitus heikentää pienituloisimpien asemaa samalla kun korottaa veroja vähemmän kuin tekee leikkauksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3142994/koyhimmilta-leikataan-%E2%80%9Den-pysty-selittamaan-itselleni%E2%80%9D | Nimeke = Köyhimmiltä leikataan: "En pysty selittämään itselleni" | Julkaisu = KU Viikkolehti| Ajankohta = 26.3.2014 | Julkaisija =Kansan Uutiset | Viitattu = 26.3.2014}}</ref>
 
=== Vaalikausi 2015–2019 oppositiossa ===
[[Sipilän hallitus|Juha Sipilän hallituskaudella]] [[Eduskuntavaalit 2015|eduskuntavaalien 2015]] jälkeen puolue toimi oppositiossa, ja vastusti erityisesti pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja hallituksen yksityisten toimijoiden roolia kasvattavaa sote- ja maakuntauudistusta, joka lopulta myös kaatui hallitus mukanaan joitakin viikkoja ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Vaalikauden aikana kesällä 2016 Li Andersson valittiin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen perusteella puolueen puheenjohtajaksi<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jasenaanestys-li-anderssonista-vasemmistoliiton-uusi-puheenjohtaja/db90638c-3003-3efd-b064-f53e4c6e29f5|nimeke=Jäsenäänestys: Li Anderssonista vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja|tekijä=Leena Laakso|julkaisu=Tärkeimmät talousuutiset {{!}} Kauppalehti|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, ja uusi puheenjohtaja onnistui luotsaamaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan puolueen kasvattamaan kannatustaan edellisiin vaaleihin nähden sekä vuoden [[Kuntavaalit 2017|2017 kuntavaaleissa]], että vuoden [[Eduskuntavaalit 2019|2019 eduskuntavaaleissa]].<ref name=":2" /><ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/candidates|nimeke=Yle - Tulospalvelu - Ehdokkaat - Eduskuntavaalit 2019 - Yle.fi|julkaisu=vaalit.yle.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Nimi ja tunnukset ==
 
Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto ja kuukausittain kokoontuva puoluehallitus.
 
=== Jäsendemokratia ===
Vuonna 2017 Li Andersson valittiin jäsenäänestyksen perusteella puolueen puheenjohtajaksi.<ref name=":1" /> Syksyllä 2018 puolue linjasi puheenjohtaja Li Anderssonin aloitteesta, että eduskuntavaalien 2019 jälkeisestä mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vasemmisto.fi/vasemmistoliitto-ottaa-kayttoon-jasenaanestyksen-hallitukseen-osallistumisesta/|nimeke=Vasemmistoliitto ottaa käyttöön jäsenäänestyksen hallitukseen osallistumisesta|julkaisu=Vasemmistoliitto|ajankohta=2018-11-17|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
=== Eduskuntaryhmä ===
 
=== Media ===
Puolueen pää-äänenkannattaja on kerran viikossa paperilla ja päivittäin verkossa ilmestyvä [[Kansan Uutiset]] (KU). Vuonna 1957 ilmestymisensä aloittaneesta lehdestä tehtiin puolueen äänenkannattaja elokuussa 2000,<ref>Yrjö Rautio: Sitoutumattomaksi ja jälleen puoluelehdeksi. teoksessa Veli-Pekka Leppänen (toim.): Etusivu uusiks! Kansan Uutisten viisi vuosikymmentä (Kansan Uutiset 2007), s. 224–227.</ref> mutta käytännössä lehti oli vastaavassa roolissa myös 1990-luvun. Vasemmistoliittoa lähellä olevia aluelehtiä ovat Porissa ilmestyvä [[Satakunnan Työ]] ja oululainen [[Kansan Tahto]]. Ruotsinkielistä vasemmistoa palvelee [[Ny Tid]].
 
Pirkanmaan vasemmisto julkaisee verkkolehteä Vasen Kaista, jota tehdään täysin vapaaehtoisvoimin.<ref>{{Verkkoviite
 
Vasemmistoliitto kiristäisi ansio- ja pääomatuloverotuksen progressiota sekä ottaisi käyttöön varallisuusveron. Suurituloisten tuloverotuksen lisäksi Vasemmistoliitto kiristäisi muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta sekä perintö- ja lahjaveroa, ottaisi käyttöön kaivos- ja lentoverot, poistaisi yrittäjävähennyksen ja leikkaisi ympäristölle haitallisia tukia puolella miljardilla eurolla.<ref name = "hsvaali19"/>
 
Puolue on julkaissut 2019 "''Tästä rahat!"'' -asiakirjan, jossa käydään yksityiskohtaisesti puolueen keinot rahoittaa ajamansa muutokset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vasemmisto.fi/mista-rahat/|nimeke=Tästä rahat!|julkaisu=Vasemmistoliitto|ajankohta=2019-03-08|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
=== Tavoiteohjelma 2016–2019 ===
 
=== Euroopan unioni ===
Vasemmistoliitto on kampanjoinut sosiaalisen Euroopan puolesta tarkoittaen tällä sitä, että [[Euroopan unioni]]n integraatiossa olisi huomioitava myös sosiaaliset kysymykset eikä yhdentymistä pitäisi tehdä vain talouden ehdoilla.
Vuoden 2008 mielipidetutkimuksen mukaan vasemmistoliittolaiset ovat [[Perussuomalaiset|perussuomalaisten]] jälkeen EU-vastaisimpia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eva.fi/files/2166_kenen_joukoissa_seisot.pdf | Nimeke = Kenen joukoissa seisot? - EVAn Suomi, EU ja maailma -asennetutkimus 2008 | Tekijä = Ilkka Haavisto ja Pentti Kiljunen | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = EVA | Viitattu = 26.9.2009}}</ref> Vasemmistoliittolaiset suhtautuvat muita puolueita kielteisemmin [[euro]]n käyttöön valuuttana. Alle neljäsosa pitää euroa hyvänä asiana.<ref name="2007arvoasenne">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eva.fi/files/1783_satavuotias_kuntotestissa.pdf | Nimeke = Satavuotias kuntotestissä - EVAn kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2007 | Tekijä = Ilkka Haavisto, Pentti Kiljunen ja Martti Nyberg | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = EVA | Viitattu = 26.9.2009}}</ref> Vasemmistoliitto on kampanjoinut sosiaalisen Euroopan puolesta tarkoittaen tällä sitä, että [[Euroopan unioni]]n integraatiossa olisi huomioitava myös sosiaaliset kysymykset eikä yhdentymistä pitäisi tehdä vain talouden ehdoilla. Nuoret vasemmistoliiton kannattajat hyväksyvät EU:n vanhempia kannattajia paremmin.{{lähde}}
 
Eurovaaliohjelmassa 2014 vasemmistoliitolla oli viisi kärkiteemaa Euroopan unionin muutamiseksi: demokratian ja läpinäkyvyyden lisääminen, talouspolitiikan oikeudenmukaistaminen, hyvä työ ja sosiaaliturva, ihmisoikeuksien ja rauhan turvaaminen sekä unionin roolin asettaminen ympäristönsuojelussa maailman eturintamaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/1236|nimeke=Pohtiva - Kohti hyvinvointiunionia - Vasemmiston EU-vaaliohjelma 2014|julkaisu=www.fsd.uta.fi|viitattu=2019-04-15}}</ref>
 
[[Suomen europarlamenttivaalit 2019|Eurovaaleissa 2019]] vasemmistoliitto ajaa [[Hiilineutraalius|hiilineutraalia]] EU:ta vuoteen 2040 mennessä, ja keinona tähän [[Green New Deal]] -tyyppistä ratkaisua jonka puolue nimeää [[Ympäristöystävällinen|ekologiseksi]] jälleenrakennukseksi. Puolueen mielestä [[Euroopan keskuspankki|Euroopan keskuspankin]] [[Setelirahoitus|rahoitusmarkkinoiden elvytyksen]] sijaan tulisi elvyttää taloutta ekologisten [[Investointi|investointien]] kautta, ja näin luoda myös työpaikkoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4063562-vasemmisto-puhuu-ekologisesta-jalleenrakennuksesta-mutta-mista-siina-on-kyse-hanna-sarkkinen-vastaa|nimeke=Vasemmisto puhuu ekologisesta jälleenrakennuksesta, mutta mistä siinä on kyse – Hanna Sarkkinen vastaa|julkaisu=Kansan Uutiset|ajankohta=2019-04-07|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
=== Energiapolitiikka ===
Vasemmistoliiton tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2030-luvun alussa. Puolue kannattaa uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä ja energiatehokkuuden lisäämistä. Kivihiilen käytöstä on puolueen mukaan luovuttava 2025, turpeen käytöstä 2030-luvun alkupuolella, polttoöljyn energiakäytöstä 2030-luvulla ja maakaasusta viimeistään 2040-luvun alussa.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://vasemmisto.fi/ilmastokestavasti-2030-luvulle/|nimeke=Vasemmistoliiton ilmasto-ohjelma: Ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä|julkaisu=Vasemmistoliitto|ajankohta=2018-10-26|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Vasemmistoliitto kirjasi vuoden 2007 puoluekokouksessa periaateohjelmaansa vaatimuksen [[ydinvoima]]n ja [[Fossiilinen polttoaine|fossiilisten polttoaineiden]] käytön asteittaisesta lopettamisesta. Vielä vuonna 2001 varsinkin ammattiyhdistys-siipi yritti ajaa puoluekokouksessa läpi myönteistä ydinvoimakantaa, mutta se hävisi äänestyksen.
 
Ydinvoimasta puolue linjaa lokakuussa 2018 julkaistussa ilmasto-ohjelmassaan seuraavasti: ''"Ydinvoima on ongelmallinen energiantuotantomuoto turvallisuuden, ydinpolttoaineen hankinnan ja jätteen sekä geopolitiikan kannalta. Uusi ydinvoima on myös kallista. Ongelmistaan huolimatta ydinvoima on kuitenkin kasvihuonekaasujen osalta päästötön energiantuotantomuoto, joten sitä voidaan pitää hyväksyttävänä osana energiantuotantopalettia ainakin vielä lähivuosikymmeninä. Kuitenkin tulevaisuudessa älykkäät sähköverkot ja hajautettu sähköntuotanto vähentävät tasaisen perusvoiman tarvetta. Suomessa ei ole tarvetta jo päätettyjen lisäksi uusille ydinvoimaloille.".''<ref name=":4" />
Vuonna 2007 68 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista vastusti energiariippuvuuden lisäämistä Venäjästä. Kaikista suomalaisista tätä vastusti 84 prosenttia.<ref name="2007arvoasenne"/> <!-- s. 121 -->
 
Asuntojen lämmöntuotannossa puolue näkee maalämmön keskeisenä ratkaisuna. Vasemmistoliiton mukaan yksityishenkilöiden energiaremontteihin tarvitaan tukea, joka kohdentuu pienituloisille ja niille alueille, jossa investoinnin hintaa ei välttämättä saa asuntomarkkinoiden taantumisen vuoksi takaisin. Puolueen mukaan ''"sinänsä energiatehokkuutta parantavat investoinnit maksavat itsensä takaisin, mutta pienituloisia helpottaisivat esimerkiksi palvelut, jossa investoinnin esimerkiksi öljykattilasta lämpöpumppuun siirtymisestä voisi maksaa takaisin kuukausimaksulla"''.<ref name=":4" />
 
== Kannattajakunta ==
=== Jäsenet ===
Vasemmistoliitossa oli vuonna 2017 noin 11&nbsp;000 jäsentä. Jäsenistä yli puolet oli liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen, ja jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9847071 | Nimeke = Puolet vasemmistoliiton jäsenistä liittynyt vuoden 2011 jälkeen – selvitimme kaikkien eduskuntapuolueiden jäsenmäärät | Julkaisija = Yle.fi | Viitattu = 15.4.2017}}</ref> 1998 puolue ilmoitti jäsenmääräkseen 14&nbsp;000.<ref name="LWA1998" />
 
Alhaisimmillaan puolueen jäsenyys oli 2011 (9 100 jäsentä), josta jäsenmäärä on kasvanut vuoteen 2018 tultaessa 11 400 jäseneen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Aki Koivula|Otsikko=The choice is yours but it is politically tinged. The social correlates of political party preferences in Finland|Julkaisu=Turun yliopisto|Ajankohta=2019-04-18|Julkaisija=|www=http://www.utupub.fi/handle/10024/146931}}</ref>
 
Kuntavaalien alla 2017 vasemmistoliiton puoluesihteerii kommentoi, että puolueen toiminta koetaan joka puolella Suomea kiinnostavaksi vaikutuskanavaksi, ja että puolueen toimijakenttä uudistuu ja nuorentuu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3679872-vasemmistoliitolla-yli-3000-ehdokasta-kuntavaaleissa|nimeke=Vasemmistoliitolla yli 3000 ehdokasta kuntavaaleissa|julkaisu=Kansan Uutiset|ajankohta=2017-03-01|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Eduskuntavaaleissa 2019 puolueen kaksi eniten, yli 10 000 ääntä saanutta ehdokasta olivat 30- ja 31-vuotiaita. Yli 5000 ääntä saaneista ehdokkaista kolme oli 30–39 -vuotiaita, viisi 40–49 -vuotiaita ja yksi 50–59 -vuotias.<ref name=":3" />
 
== Merkittäviä poliitikkoja ==
 
=== Eduskuntavaalit ===
Vasemmistoliiton kannatus oli eduskuntavaaleissa 2019 vahvinta Lapissa, Oulun vaalipiirissä, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Satakunnassa. Puolueella on kansanedustajia kaikissa vaalipiireissä Koillismaata, Vaasaa ja Ahvenanmaata lukuunottamatta.<ref name=":3" />
Vasemmistoliiton kannatus on vahvinta Pohjois-Suomessa, [[Lapin läänin vaalipiiri|Lapin]] ja [[Oulun vaalipiiri|Oulun]] vaalipiireissä, joissa se on toiseksi suurin puolue [[Suomen Keskusta]]n jälkeen. Puolueella on kansanedustajia yhdestätoista vaalipiiristä. Edustajia ei ole koskaan ollut [[Etelä-Savon vaalipiiri|Etelä-Savosta]] ja [[Pohjois-Karjalan vaalipiiri|Pohjois-Karjalasta]]. [[Vaasan vaalipiiri]]ssä vasemmistoliitto ei ole saanut kansanedustajaa vaalien 1995 jälkeen.
 
=== Kuntavaalit ===
Vasemmistoliitolla on valtuutettuja yli kahdessa sadassa Suomen [[kunnanvaltuusto]]ssa. Vasemmistoliitto on suurin puolue [[Kemi]]n (34,6&nbsp;% äänistä 2008) ja [[Karkkila]]n (32,8&nbsp;%) kaupungeissa. Vuoden 2008 vaaleissa vasemmistoliiton kannatus ylitti 30 prosenttia kuudessa ja 20 prosenttia 21:ssä kunnassa.<ref name=":2">Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaa__kvaa__kvaa_as/ Kunnallisvaalit 1976–2017], Tilastokeskus 2017</ref>
 
=== Europarlamenttivaalit ===
 
=== Presidentinvaalit ===
Vuoden 1994 presidentinvaalissa vasemmistoliitto asetti ehdokkaakseen puheenjohtajansa [[Claes Andersson]]in. Hän sai 3,8 prosenttia äänistä ja sijoittui kuudenneksi yhdentoista ehdokkaan joukossa. Vuosina 2000 ja 2006 vasemmistoliitto tuki vaalit voittanutta SDP:n [[Tarja Halonen|Tarja Halosta]]. Vaalien 2000 tukea koskeneessa puoluehallituksen päätöksessä ehdokasta ei mainittu nimeltä. Kuusi vuotta myöhemmin vasemmistoliitto ilmoitti tukevansa Halosen uudenlleenvalintaa.<ref>Pekka Vuoristo: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vasemmistoliitto+puoluep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksell%C3%A4+Halosen+taakse/1101981569905 Vasemmistoliitto puoluepäätöksellä Halosen taakse] Helsingin Sanomat 9.11.2005</ref> Vuonna 2012 ehdokkaana oli puheenjohtaja [[Paavo Arhinmäki]], joka sijoittui 5,5 prosentin ääniosuudella kuudenneksi kahdeksan ehdokkaan joukossa. Vuonna 2018 vasemmistoliiton ehdokkaana oli [[rauha]]-teemalla kampanjoinut [[Merja Kyllönen]].
 
=== Maakuntavaalit ===