Ero sivun ”Jerusalem” versioiden välillä

| huomautukset =

}}

 

Jerusalem on [[juutalaisuus|juutalaisuuden]], [[kristinusko]]n ja [[islam]]in [[pyhä kaupunki]], joka on rakennettu [[Juudean vuori|Juudean vuoren]] kiviselle perustalle. Kaupungin rakennukset ja muurit ovat vuosisatojen ajan olleet vuoresta louhittua kiveä. Jerusalemissa on kiviä kaikissa vivahteissa, on kivisiä julkisivuja, kivitorneja ja -muureja, kiviterasseja rinneviljelmien ympärillä. Tulella kaupunkia ei ole pystytty hävittämään, ja valloittajien vaihtuessa tuhottu kaupunki on jälleen rakennettu uusien poliittisten ja uskonnollisten lippujen alla samoja kiviäkin rakennusmateriaalina käyttäen.<ref>Semy Kahan, s. 40–42</ref>

 

== Historia ==

=== Varhaisimmat vaiheet ===

Ensimmäiset arkeologiset todisteet asutuksesta ovat varhaiselta [[pronssikausi|pronssi­kaudelta]] noin 3000–2800 eaa. Myöhäiseltä pronssikaudelta on peräisin varhaisin kirjallinen maininta Jerusalemista tällä nimellä (noin 1400 eaa.)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Peace/jerutime.html | Nimeke = Timeline for the History of Jerusalem | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Jewish Virtual Library | Viitattu =13.10.2012 | Kieli = }}</ref> Jerusalem mainitaan nimellä Rusalimum 2000-luvulla eaa. [[Muinainen Egypti|egyptiläisissä]] kirjoituksissa ja 1500-luvulla eaa. nimellä Urusalim diplomaattiseen kirjeenvaihtoon liittyneessä niin kutsutussa [[Amarna-kirje]]essä.<ref name="kahan15">Semy Kahan, s. 15</ref>

 

Raamatun mukaan Jerusalemin asukkaita olivat [[jebusilaiset]], kunnes [[Israelin kuningaskunta|Israelin]] kuningas [[Daavid]] valloitti kaupungin noin [[1000 eaa.]] ja teki siitä Israelin ja [[Juudea|Juuda]]n pääkaupungin.<ref>{{raamatunpaikka|2. Sam. 5:6-9}}</ref> Vuonna 925 eaa. Jerusalemista tuli pelkästään Juudan pääkaupunki, kun [[Salomo]]n valtakunta jaettiin kahtia Israelin ja [[Juudan kuningaskunta|Juuda]]n kuningaskuntiin.<ref name="kahan15" />

 

 

 

[[Nebukadnessar]] valloitti Jerusalemin 586 eaa. ja [[babylonia]]laiset hävittivät Jerusalemin temppelin vuonna [[587 eaa.]].<ref name="kahan15" /><ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Solomon's Temple | Osoite=http://www.bible-history.com/jewishtemple/JEWISH_TEMPLESolomons_Temple.htm | Julkaisija= http://www.bible-history.com | Luettu=7.1.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> Tällöin suuri osa kaupungin asukkaista pakkosiirrettiin [[Babylon]]iin (ns. [[Baabelin vankeus]]). Vuonna 538 eaa. [[Persia]]n kuningas [[Kyyros II Suuri]] antoi juutalaisille luvan palata Juudeaan, ja [[Jerusalemin toinen temppeli|toisen temppelin]] rakentaminen aloitettiin 516 eaa. [[Dareios I]]:n hallituskaudella [[Esra]]n ja [[Nehemia]]n johdolla. Temppeli vihittiin käyttöön 511 eaa. Vuonna 445 eaa. [[Nehemia]] kunnosti kaupungin muurit.<ref name="kahan16">Semy Kahan, s. 16</ref>

 

 

 

 

 

 

=== Keskiajasta ensimmäiseen maailmansotaan ===

 

Saksan keisari [[Fredrik II (keisari)|Fredrik II]] sai Jerusalemin vuonna [[1229]] hallintaansa diplomaattisin keinoin, mutta vuonna [[1244]] muslimit valloittivat sen jälleen. Ollessaan kristittyjen hallinnassa Jerusalem oli [[Jerusalemin kuningaskunta|Jerusalemin kuningaskunnan]] eli ''Outremér''in pääkaupunki 1100–1187 ja 1229–1244. Tämän jälkeen sitä hallitsivat ensin [[Kovaresmia|Khwarezmidit]] ja myöhemmin [[mamelukit]] vuodesta 1260.

 

 

=== Itsenäisen Israelin pääkaupungiksi ===

Sodan jälkeen Jerusalem liitettiin brittien hallinnassa olleeseen [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Palestiinan mandaattialueeseen]] ja oli sen pääkaupunkina Israelin perustamiseen saakka. [[Scopusvuori|Scopusvuorella]] muurattiin vuonna 1918 heprealaisen yliopiston peruskivi.<ref name="kahan18"/>

 

Yhdistyneiden Kansakuntien jakosuunnitelma suositteli Jerusalemin muodostamista kansainväliseksi vapaakaupungiksi, mitä suunnitelmaa ei koskaan toteutettu. [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] päätyttyä vuonna [[1948]] Jerusalem jaettiin Israelin ja [[Jordania]]n kesken. Jerusalemin vanha kaupunki joutui Jordanialle, mutta sen länsipuolella sijaitsevat, pääasiassa juutalaissiirtolaisten asuttamat esikaupungit Israelille, jonka alue Jerusalemin kohdalla työntyi kielekkeenä Jordanian (Länsirannan) sisään. Tämä Länsi-Jerusalem julistettiin Israelin pääkaupungiksi, mutta sellaiseksi sitä ei kansainvälisesti hyväksytty.<ref>Semy Kahan, s. 19</ref> Jaetun kaupungin poikki kulkenut raja suljettiin, eikä israelilaisilla ollut pääsyä esimerkiksi [[Itkumuuri]]lle.

 

Koska Jerusalemin jako aiheutti aikoinaan sen, etteivät juutalaiset päässeet vanhaankaupunkiin, missä sijaitsi heidän pyhin paikkansa [[Itkumuuri]], ihmiset tuohon aikaan kiipesivät [[Siioninvuori|Siionin­vuorelle]] edes nähdäkseen Itkumuurin, mutta vuori ei ollut tarpeeksi korkea, joten muuri ei näkynyt sieltä. Kun vuonna 1967 alkanut kuuden päivän sota pyyhki pois kaupunkia 20 vuotta jakaneen rajalinjan ja Jerusalem oli jälleen yhdistynyt kaupunki, betonimuurit, hiekkasäkit ja raja-aidat katosivat, ja ihmiset saivat liikkua kaupungissa vapaasti. Ihmisiä virtasi Temppelivuorelle, vanhankaupungin basaareihin ja Itkumuurille. Itä-Jerusalemin palestiinalaiset tutustuivat kaupungin israelilaiseen osaan. Uskottiin konfliktien laukeavan. Se, että israelilaiset olivat julistaneet Jerusalemin jakamattomaksi pääkaupungikseen, ei miellyttänyt palestiinalaisia, kuten ei sekään, että Itä-Jerusalemista ympäristöalueineen oli tullut Israelin hallitsemia alueita. Ihmiset, jotka olivat sodan takia 1947–1948 paenneet kaupungin läntisistä osista, joutuivat nyt näkemään, että heidän aiemmissa kodeissaan asui israelilaisia. Israelilaiset taas saivat nähdä, miten heidän 1948 asuttamansa vanhankaupungin juutalainen kortteli oli lähes täysin hävitetty ja [[Öljymäki|Öljy­mäen]] noin 2000 vuotta vanha hautausmaa monin osin häväisty.<ref>Semy Kahan, s. 45–46</ref> Itsemurhaterroristien iskut ovat luoneet vahvemmat raja-aidat juutalaisten ja palestiinalaisten välille kuin mitkään fyysiset esteet voisivat tehdä.<ref name="Semy Kahan, s. 49"/>

 

 

Viimeiset kaksi Jerusalemissa vielä suurlähetystöään pitänyttä maata, [[Costa Rica]] ja [[El Salvador]] siirsivät suurlähetystönsä pois Israelin vuoden 2006 Libanonin pommitusten jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://fr.jpost.com/servlet/Satellite?pagename=JPost/JPArticle/ShowFull&cid=1154525889070 |Nimeke=Costa Rica to relocate embassy to TA|Julkaisija=[[The Jerusalem Post]]|Luettu=13.12.2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3295745,00.html |Nimeke=El Salvador to move embassy from Jerusalem|Julkaisija=Ynet|Luettu=13.12.2007}}</ref> Yhdysvaltain presidentti [[Donald Trump]] ilmoitti vuonna 2017, että Yhdysvallat tunnustaa Jerusalemin aseman pääkaupunkina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9965937 | Nimeke = Kirjeenvaihtajan analyysi: Trumpin tulenaran Jerusalem-julistuksen seuraukset punnitaan lähiviikkoina | Tekijä = Zidan, Aishi | Ajankohta = 7.12.2017 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 14.12.2017}}</ref> Yhdysvaltain varapresidentti [[Mike Pence]] ilmoitti tammikuussa 2018 , että Yhdysvaltain Israelin-suurlähetystö muuttaa Jerusalemiin vuoden 2019 loppuun mennessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801222200687163_ul.shtml|nimeke=Varapresidentti Pence: USA:n lähetystö muuttaa Jerusalemiin 2019 - Abbas pyysi EU-maita tunnustamaan Palestiinan|viitattu=2018-01-22|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Suurlähetystö saatiin kuitenkin siirrettyä jo vuoden 2018 toukokuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10201091|nimeke=Trumpilainen näytös jerusalemilaisessa lähiössä – Yhdysvallat siirtää tänään Israelin suurlähetystönsä Jerusalemiin|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

 

== Maantiede ==

Jerusalem sijaitsee Palestiinassa kalkkiylängöllä noin 20 kilometriä [[Kuollutmeri|Kuolleestamerestä]] länteen ja 60 kilometriä [[Tel Aviv]]ista itään. Sitä ympäröivät [[Kidron]]inlaakso, [[Gehenna|Hinnomin laakso]], [[Tyropoeoninlaakso]] ja [[Wadi|kuivat joenuomat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://appuntisugerusalemme.it/Dati/Introduction%20to%20the%20Geography%20and%20Study%20of%20Jerusalem.htm | Nimeke =Introduction to the Geography and Study of Jerusalem | Tekijä = Joshua Schwartz & David Eisenstadt | Selite = | Julkaisu =Jerusalem Throughout the Ages | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =13.10.2012 | Kieli = }}</ref>

 

=== Ilmasto ===

Jerusalemin ilmasto on [[Välimerenilmasto|välimerellinen]], eli kesät ovat kuumia ja kuivia sekä talvet kosteita. Keskilämpötila on 8 °C tammikuussa ja 23 °C heinä–elokuussa. Yöt ovat tyypillisesti kylmiä kesälläkin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.weather.com/outlook/travel/businesstraveler/wxclimatology/monthly/graph/ISXX0010?from=month_bottomnav_business | Nimeke = Average weather for jerusalem | Tekijä = | Julkaisu = The Weather channel |Viitattu = 26.12.2007 | Kieli ={{en}}}}</ref>

 

 

== Väestö ==

{|

| style="vertical-align: top;" |

|}

|}

Jerusalemin väestö on arabialaistunut viime vuosina voimakkaasti. Vuoden 1967 väestönlaskennassa kaupungin asukkaista 74 prosenttia oli juutalaisia ja 26 prosenttia arabeja. Vuonna 2007 juutalaisia oli 66 prosenttia ja arabeja 34 prosenttia, ja ero kapenee noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhdilla.<ref name="times1">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nytimes.com/2007/05/13/weekinreview/13myre.html |Nimeke=Israeli Riddle: Love Jerusalem, Hate Living There|Julkaisija=The New York Times|Luettu=13.05.2007}}</ref> Arabeista tosin ainoastaan pienellä osalla on Israelin kansalaisuus, ja muut elävät kaupungissa työ- ja oleskeluluvalla. [[Länsiranta|Länsi­rannalla]] ja [[Gaza]]ssa syntyneiden palestiinalaisten on tosin lähes mahdotonta saada lupaa asua kaupungissa. Palestiinalaisille ei ole rakennettu uusia asuma-alueita sitten vuoden 1967, ja arabikaupunginosat ovat pahoin ylikansoittuneet. Noin 18&nbsp;000 asuntoa, tai kolmannes arabien asunnoista on rakennettu laittomasti, koska rakennuslupia on mahdoton saada. Eri väestöryhmillä on erilliset kauppakeskukset ja julkinen liikenne.<ref name="times1" />

 

 

== Talous ==

Jerusalemin talous on vuosisatojen ajan ollut turismin varassa, ja vielä nykyäänkin uskonnolliset maamerkit, kuten [[Itkumuuri]], ovat kaupungin vetonaula ulkomaisille vierailijoille. Työttömyysaste oli 8,3&nbsp;% vuonna 2006, mikä oli vähemmän kuin maassa keskimäärin eli 9 %. Työelämässä mukana olevien osuus on kuitenkin suurempi arabiperheissä (76,1 %) kuin juutalaistalouksissa (66,8 %)<ref name="cbs1" /> [[Köyhyysraja]]n alapuolella elävien määrä on lisääntynyt 40 prosenttia 2001–2007 välisenä aikana. Työläisen keskimääräinen kuukausipalkka Jerusalemissa oli 5&nbsp;940 [[Uusi Israelin sekeli|sekeliä]] eli 1&nbsp;350 sekeliä vähemmän kuin Tel Avivissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://web.israelinsider.com/Articles/Briefs/10317.htm | Nimeke =Study shows poverty level in Jerusalem double that of other Israeli cities | Tekijä = | Julkaisu =Israel insider | Ajankohta =11.1.2007 | Viitattu =16.1.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Vaikka [[Tel Aviv]] onkin edelleen Israelin taloudellinen keskus, ''Har Hotzvim'' -yrityspuistossa, Pohjois-Jerusalemissa on useita korkean teknologian yrityksiä, joiden joukossa [[Intel]], [[Teva Pharmaceutical Industries]] ja [[ECI Telecom]]. Har Hotzvim työllisti 8&nbsp;500 työntekijää vuonna 2006.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hotzvim.org.il/SiteFiles/1/35/901.asp | Nimeke = Har Hotzvim Industrial Park | Tekijä = |Julkaisija = Har Hotzvim Industrial Park | Viitattu =27.12.2007 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vain 2,2 % kaupungista on kaavoitettu teollisuutta ja infrastruktuuria varten, mikä on vain puolet siitä mikä Tel Avivissa ja seitsemäsosa siitä mikä [[Haifa]]ssa.<ref name="cbs1" />

 

== Hallinto ja politiikka ==

Jerusalemin kaupunginvaltuustossa on 31 jäsentä, joista yksi on nykyinen, virkaansa vuonna 2003 valittu pormestari [[Uri Lupolianski]]. Valtuustossa uskonnolliset puolueet muodostavat enemmistön{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}. Uusi kaupungintalo avattiin vuonna 1993.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.jerusalem.muni.il/jer_sys/picture/atarim/site_form_atar_eng.asp?site_id=147&pic_cat=2&icon_cat=6&york_cat=7 | Nimeke =Safra Square - City Hall | Tekijä = | Julkaisija =Jerusalemin kaupunki | Viitattu =14.1.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref> Kaupunki on [[Jerusalemin hallintoalue]]en hallinnollinen pääkaupunki{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}.

 

=== Arabiväestön näkökulmia ===

Vuonna 1988 annetun Palestiinan itsenäisyysjulistuksen mukaan Jerusalem on palestiinalaishallinnon pääkaupunki, ja vuonna 2000 Palestiinan parlamentti hyväksyi lailla Itä-Jerusalemin pääkaupungikseen. Presidentti [[Jasser Arafat]] hyväksyi lain vuonna 2002.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://english.people.com.cn/200210/06/eng20021006_104530.shtml | Nimeke =Arafat Signs Law Making Jerusalem Palestinian Capital | Tekijä = |Ajankohta =6.10.2002 | Julkaisija =People's Daily online | Viitattu =1.2.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref>

 

 

== Liikenne ==

[[Beginin moottoritie]] kulkee kaupungin länsipuolella ja yhdistyy pohjoisessa [[Moottoritie 404 (Israel)|moottoritie 404:een]], joka jatkuu Tel Aviviin. Rakenteilla on 35 kilometriä pitkä kehätie.

 

=== Joukkoliikenne ===

Jerusalemin lähin lentokenttä on [[Atarotin lentokenttä|Atarot]], jota käytettiin kotimaan lentoihin ennen vuotta 2001, jolloin sen liikenne ohjattiin [[Ben Gurionin kansainvälinen lentoasema|Ben Gurionin kansainväliselle lentoasemalle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aotrip.com/travel-tips/asia-pakistan-jerusalem-2012051446971.html | Nimeke = Jerusalem Transportation | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = OTT Travel | Viitattu =13.10.2012 | Kieli = }}</ref>

 

[[Jerusalemin pikaraitiotie]]n ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2011. Laajennusprojektit ovat rakenteilla pohjoisen suuntaan [[Neve Yaakov]]in asuinalueelle ja lounaaseen [[Hadassah Medical Center]]iin. Valmistuessaan linja on 22,5 kilometrin pituinen.

 

Jerusalemissa on kuuluisa [[holokausti]]n uhrien muistoa vaaliva museo [[Yad Vashem]], joka perustettiin vuonna 1953 ja on maailman suurin holokaustiaiheinen kirjasto. Museon alaisuudessa toimiva kansainvälinen holokaustintutkimuskeskus tukee holokaustia koskevaa historiallista tutkimusta. Museon taidenäyttelyssä on esillä holokaustista selvinneiden taideteoksia. Yad Vashemissa pidetään myös holokaustin marttyyrien muistopäivän seremonia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www1.yadvashem.org/about_yad/index_about_yad.html | Nimeke =About Yad Vashem:The Yad Vashem Library | Tekijä = | Julkaisija =The Holocaust Martyrs' and Heroes' Remembrance Authority | Viitattu =10.1.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref>

 

 

=== Arkkitehtuuri ===

Jerusalemin arkkitehtuurissa on vaikutteita [[Bauhaus]]ista ja [[funktionalismi]]sta. Bauhausista tuli suosittu 1930-luvulla sen halvan hinnan ja yksinkertaisuuden vuoksi, mutta sen käyttöä rajoitti vuoden 1920 määräys kiven käytöstä kaupungin kaikissa rakennuksissa. Funktionalismista tuli suosittua 1950-luvulla, jolloin kiven käytöstä rakentamisessa tehtiin poikkeuksia, jotta voitaisiin rakentaa asuntoja uusille maahanmuuttajille. [[Postmodernismi|Postmodernia]] tyylisuuntaa edustavat David Citadel Hotel, joka valmistui vuonna 1998, ja teknologiapuisto.<ref name="architehture">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.mfa.gov.il/mfa/mfaarchive/2000_2009/2001/12/focus%20on%20israel-%20jerusalem%20-%20architecture%20since%2019 | Nimeke =Focus on Israel- Jerusalem - Architecture since 1948 | Tekijä =Yishai Eldar |Ajankohta =1.12.2001 | Julkaisija =Israelin ulkoministeriö | Viitattu =18.1.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref>

 

=== Teatteri, musiikki ja elokuva ===

[[Jerusalemin sinfoniaorkesteri]] on ollut toiminnassa 1940-luvulta alkaen ja se on esiintynyt ympäri maailmaa. [[Talbiya]]n kaupunginosassa on [[Jerusalemin teatteri]], jossa järjestetään yli 150 esitystä vuodessa. Vuonna 1984 perustettu Palestiinan kansallisteatteri on Itä-Jerusalemin ensimmäinen taidekeskus ja se keskittyy palestiinalaisnäkökulmaan esityksissään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pnt-pal.org/history.php | Nimeke =History | Tekijä = | Julkaisija =Palestinian National theatre | Viitattu =28.1.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref> Muita merkittäviä kulttuurikeskuksia ovat [[Jerusalemin kansainvälinen konferenssikeskus|kansainvälinen konferenssikeskus]] [[Giv'at Ram]]issa, jossa esiintyy [[Israelin filharmoninen orkesteri]], [[Jerusalemin musiikkikeskus]] [[Yemin Moshe]]ssa ja Targin musiikkikeskus [[Ein Kerem]]issä.

 

Tosiasiallisesta Jerusalemista ja sen ympäristöstä on ennen [[1900-luku]]a vain vähän maalauksia. Taidemaalareita kiinnostivat kuvauskohteina Jerusalemiin liittyvät uskonnolliset [[metafora]]t ja myytit. Taiteilijat kuvasivat usein subjektiivisia mielikuviaan kaupungista, jossa eivät ehkä koskaan olleet käyneet.<ref>Semy Kahan, s. 139–140 ja 145</ref>

 

Vanhimmat Jerusalemia esittävät kuvat ovat arkeologien [[synagoga|synagogien]] lattioista löytämiä [[mosaiikki]]sommitelmia ja taide-esineitä noin kahdentuhannen vuoden takaa. Aiheet liittyvät Jerusalemin temppeliin ja esittävät seitsenhaaraista kynttelikköä, [[sofar-torvi|sofar-torvea]] ja [[liitonarkki]]a.<ref>Semy Kahan, s. 140</ref>

 

1900-luvulla juutalaiset kuvataiteilijat ovat monin tavoin kuvanneet Jerusalemia. Heitä ovat [[Moshe Lilien]], [[Jakob Steinhard]] ja [[Anna Ticho]] ja [[Marc Chagall]].<ref>Semy Kahan, s. 144</ref>

 

Kalliomoskeija tai koko Temppelivuori on ollut Pyhän maan valloitusta seuranneina vuosisatoina miltei ainoa kuvauksen kohde. [[Ankara]]ssa, [[Turkki|Turkissa]] on [[Haznedar-moskeija]]ssa tuntemattoman taiteilijan maalaus [[Muhammed]]ista, joka istuu oletuksen mukaan Kalliomoskeijassa Jerusalemissa. Kolme enkeliä ojentaa hänelle kulhoissa maitoa, hunajaa ja viiniä, joista kulhoista hän valitsee maidolla täytetyn. Jerusalemia kaupunkina ei yleensä näe muslimien maalauksissa, sen sijaan niissä on yleensä vesiallas (hawdh) ja vaakakupit. Toisinaan niissä on vielä arabialainen lisäys paratiisin allas eli kawthar, joka legendan mukaan sisältää erään [[Eedenin puutarha]]n läpi virranneen joen vettä. Erään legendan mukaan paratiisin sisäänkäynti on Temppelivuorella pyhän kalliolohkareen vieressä. Vaakakupit symboloivat niin islamissa kuin juutalaisuudessakin uskoa siihen, että [[tuomiopäivä]]nä [[Jumala]] tulee jakamaan tällä paikalla oikeutta koko ihmiskunnalle.<ref>Semy Kahan, s. 140–141</ref>

 

Jerusalem on ollut erityisesti 1400-luvulta kristittyjen taiteilijoiden kiinnostuksen kohde, mutta vielä 1800-luvullakaan taidemaalarit eivät matkustaneet paikan päälle maalauksiaan tekemään. Keskiajalla käsite "[[taivaallinen Jerusalem]]" oli hyvin keskeinen aihe, jota taiteilijat kuvasivat mielikuvituksensa mukaisesti kotipaikkakunniltaan käsin. Kuvauksissa, jotka esittivät "[[uusi Jerusalem|uutta Jerusalemia]]", miljöö muistutti usein eurooppalaisia maisemia, saksalaisia tai englantilaisia keskiaikaisia linnoja, eivät maantieteellistä Jerusalemia. Tällaisia esimerkkejä ovat muun muassa [[Veronese]]n maalaus "Jeesuksen ristiinnaulitseminen Jerusalemissa" ja [[Claude Lorrain]]in maalaus "Kristus ja Magdalena". [[Italia]]n renessanssityyliset maalaukset kuten [[Pietro Perugino]]n "Pyhä Pietari saa Jeesukselta taivaan avaimet" ja Rafaello Sanzion maalaus "Joosefin ja Marian kihlaus" kuvaavat Kalliomoskeijan ympyränmuotoisena rakennuksena ja [[El Greco]]n maalaukset sijoittuvat espanjalaiseen maisemaan.<ref>Semy Kahan, s. 142–143</ref>

 

[[Espanja]]sta [[Girona]]n kaupungin arkistoista on löydetty ilmeisesti 1500-luvun Jerusalemia esittävä maalaus. Sen on tehnyt gironalainen apteekkari [[Pere Canals]]. Erikoista maalauksessa on sen [[kompositio]]. Taulussa on kaksi päällekkäistä suhteellisen samanlaista muureilla ympäröityä kaupunkia. Tutkijat ovat päätyneet siihen, että maalauksessa on kaksi Jerusalemia, maallinen ja taivaalta [[Raamattu|Raamatun]] mukaan laskeutuva taivaallinen pyhä kaupunki.<ref>Semy Kahan, s. 143–144</ref>

 

Kuvataiteilijoita, jotka 1800-luvulla matkustivat Jerusalemiin, olivat muun muassa ranskalainen maalari [[Filip de Forbin]] sekä englantilaiset [[William Bartlet]] ja [[David Roberts]]. Filip de Forbin julkaisi vuonna [[1819]] realistisen [[litografia]]-albumin Jerusalemista. William Bartlet matkusti Jerusalemiin useita kertoja ja oli aikanaan hyvin suosittu Jerusalemin kuvaaja. Hänen työnsä ovat aitoja kuvauksia tuon ajan Jerusalemista, joskin toisinaan hän seurasi mielikuvituksensa polkuja. David Roberts oli hyvin arvostettu Jerusalemin kuvaaja, joka realistisesti pyrki ilmentämään kaupungin arvokasta ilmapiiriä ja saavutti töillään ainakin aavistuksen "taivaallisen Jerusalemin " tunnelmasta.<ref>Semy Kahan, s. 143</ref>

 

Jerusalemiin liittyvät kirjoitukset käsittelevät sen tapahtumarikkaan historian eri jaksoja, kuten Davidin Jerusalemin valloitusta, ensimmäistä ja toista temppeliä ja niiden hävitystä, Jeesuksen elämää, kuolemaa ja [[Jeesuksen ylösnousemus|ylös­nousemusta]], muslimien Palestiinan valloitusta ja sen vaikutuksia Jerusalemiin, ristiretkien aikaa ja osmannien valtakautta. Kaupunki on ollut kristillisen, juutalaisen ja islamilaisen kirjallisuuden jatkuva kiinnostuksen kohde. Esimerkkinä mainittakoon laaja [[talmud]]- ja [[midraš]]-kirjallisuus, kristittyjen [[pyhiinvaellus]]kuvaukset ja [[keskiaika]]iset [[mysteerinäytelmä]]t ja muslimien [[fadaili]]t.<ref name="Semy Kahan, s. 147">Semy Kahan, s. 147</ref>

 

Kaunokirjallisuudessa on monia Jerusalemia käsitteleviä teoksia. [[Selma Lagerlöf]] kuvaa romaanissaan ''Jerusalem'' 1800-luvun lopun kaupunkia ja Nåsin talonpoikien päätöstä muuttaa Jerusalemiin ja heidän vaikeuksistaan siellä. [[Mark Twain]] kuvaa sekavin tuntein kirjassaan ''Innocents abroad'' vierailuaan Jerusalemissa [[1867]].<ref name="Semy Kahan, s. 155–157">Semy Kahan, s. 155–157</ref>

 

[[Kartografia]]ssa Jerusalemilla oli bysanttilaisella kaudella ja keskiajalla tärkeä asema. Monet huomattavat taiteilijat piirsivät karttoja, jotka olivat siksi taiteellisesti hyvinkin korkeatasoisia ja sisälsivät koristeellisia uskonnollisia aiheita. Jerusalem sijoitettiin yleensä keskelle, mikä kuvasi käsitystä Jerusalemista maailman keskipisteenä.<ref>Semy Kahan, s. 145</ref> Ensimmäinen tunnettu viittaus Jerusalemista maailman keskipisteenä on toiselta vuosisadalta eaa. [[Jubilé-kirja]]ssa, jossa Jerusalem on sijoitettu keskelle karttaa ja Jerusalem-nimen alle on kirjoitettu: "Maailman napa".<ref>Semy Kahan, s. 32</ref>

 

== Kaupungin pyhät paikat ==

Jerusalemin kirkot, temppelit ja pyhät paikat ovat historian kuluessa vaihtaneet omistajaa. Moskeijoista on tehty kirkkoja ja kirkoista moskeijoja aina sen mukaan, kuka on määrännyt poliittisesta vallasta. Voimakkain esimerkki on Moorian- eli Temppelivuoren kuuluisa kallionlohkare, jolta paikalta juutalaisen, kristillisen ja islamin uskon mukaan maailman luominen alkoi.<ref name="Semy Kahan, s. 30"/> Tuo kalliolohkare on nykyisin [[Kalliomoskeija]]ssa. Perimätiedon mukaan [[Aadam]]in syntymä ja hautaus tapahtui tuolla paikalla, ja uskotaan myös, että se oli myös Raamatun kertomuksen mukaisen ensimmäisen murhan tapahtuma­paikka, jossa [[Kain]] tappoi veljensä [[Abel]]in,<ref name="Semy Kahan, s. 30"/>, vaikka Raamatussa sanotaan vain, että se tapahtui "kedolla".<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 4:8}}</ref>

 

Kansanperinne kertoo keskiajan arabien ja juutalaisten tunteneen legendan kalliolohkareesta, joka sijaitsi Salomonin temppelin "kaikkeinpyhimmässä" ja nyt Kalliomoskeijassa. Kerrotaan tällä kivilohkareella olevan ihmeellinen kyky leijua ilmassa ja pelästyttää sen näkevät ihmiset. Muslimituomari Muair-a-Din, joka on asunut Jerusalemissa, kertoo erään arabin nähneen omin silmin vuonna 1496 tämän ilmiön. Sitten 150 vuotta myöhemmin muuan [[karaiitit|karaiitti]]pyhiinvaeltaja kuvaa samaa ilmiötä näin: "Sanotaan, että Kalliomoskeijassa on iso kivi, ja erikoista tässä kivessä on se, että se leijuu ilmassa lattian ja katon välissä." Toinen, luultavasti juutalaista alkuperää oleva legenda, kertoo enteestä, jonka mukaan [[Messias]] saapuu pian tuomaan pelastuksen juutalaisille, kun kyseinen kivenlohkare putoaa lattialle.<ref>Semy Kahan, s. 173</ref>

 

Juutalaisten pyhin rukouspaikka on Länsimuuri ([[Itkumuuri|Itku- eli Valitusmuuri]]), joka on ainoa jäljellä oleva osa [[Jerusalemin toinen temppeli|toisesta temppelistä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://english.thekotel.org/content.asp?id=212 | Nimeke =What is the Western Wall? | Tekijä = | Julkaisija =The Western Wall Heritage Foundation | Viitattu =29.1.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sen rakennutti kuningas [[Herodes]], ja se on yksi laajan kivitasanteen tukimuureista. Tasanteella oli Herodeksen uusima ja laajentama temppeli, jonka roomalaiset hävittivät. Säilynyt osa on hyvin merkityksellinen juutalaisille.<ref>Semy Kahan, s. 45</ref>

 

=== Kristittyjen pyhät paikat ===

 

Jerusalem on ollut [[kristinusko|kristityille]] keskeinen paikka [[Jeesus|Jeesuksen]] ajoista lähtien. [[Raamattu|Raamatun]] tapahtumista merkittävä osa sijoittuu Jerusalemiin. Kristityille merkittäviä paikkoja ovat Jerusalemin läpi kulkeva kärsimysten tie [[Via Dolorosa]] ja [[Golgata]], jossa Jeesus [[ristiinnaulitseminen|naulittiin ristille]]. Paikalla sijaitsee nykyään [[Pyhän haudan kirkko]]. Paikan, jossa Jeesus vietti [[Jeesuksen viimeinen ateria|viimeistä ehtoollista]] opetuslastensa kanssa, uskotaan sijaitsevan [[Siioninvuori|Siionin­vuorella]], samassa rakennuksessa kuin kuningas [[Daavid]]in hauta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sacred-destinations.com/israel/jerusalem-tomb-of-david.htm | Nimeke = Tomb of David, Jerusalem | Selite = | Julkaisu = Sacred Destinations| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =13.10.2012 | Kieli = }}</ref> [[Puutarhahauta]], 1800-luvulla löytynyt hauta, on monien kristittyjen mielestä todennäköinen Jeesuksen hautapaikka, koska se vastaa pitkälti Raamatun kuvausta Jeesuksen hautapaikasta. Kristinuskon keskeisimmän opin mukaan Jeesus kuoli ristillä sovittaakseen ihmisten synnit ja Raamatun mukaan [[Jeesuksen ylösnousemus|nousi kuolleista]] kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen. Edellä mainitut paikat liittyvät kaikki Raamatun kuvauksiin tapahtumista.

 

Via Dolorosa ([[Latina|latinaa]]) (suomeksi "Kärsimysten tie") on katu Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Perimätiedon mukaan se on reitti, jota pitkin [[Jeesus]] vietiin [[Jeesuksen ristiinnaulitseminen|ristiinnaulittavaksi]]. Via Dolorosan varrella on yhdeksän neljästätoista kärsimysnäytelmäkulkueen pysähdyspaikasta.

 

Jerusalemin "kiviseen" kaupunkikuvaan kuuluu myös muslimien, kristittyjen ja juutalaisten hautojen "meri", hautakivien peittämät vuorenrinteet pohjoisessa, lännessä ja erityisesti idässä, varsinkin [[Öljymäki|Öljymäen]] vanhankaupungin puoleisella rinteellä. Kuolleiden hautaaminen muurin sisäpuolelle on ollut kiellettyä. Vuoreen on louhittu luolien lisäksi satoja hautakammioita. Persialainen pyhiinvaeltaja [[Nasir-i-Khustran]], joka vieraili Jerusalemissa 1047, kertoi muslimien ja juutalaisten uskovan, että jos heidät haudataan Jerusalemiin, ruumis ei mätänisi haudassa.<ref name="semy/43"/>

 

== Urheilu ==

Suosituimmat urheilulajit Jerusalemissa kuten Israelissa yleensä, ovat [[jalkapallo]] ja [[koripallo]]. [[Beitar Jerusalem FC]], jonka kannattajiin kuuluu useita entisiä ja nykyisiä poliitikkoja, on voittanut [[Israelin cup]]in seitsemän kertaa, ja pääkilpailija [[Hapoel Jerusalem FC]] vain kerran. Beitar on voittanut myös Israelin pääsarjan [[Ligat ha'Al]]in kuusi kertaa kun taas Hapoel pelaa alemmilla sarjatasoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.soccerway.com/teams/israel/beitar-jerusalem-fc/statistics/ | Nimeke = Beitar Jerusalem FC (trophies) | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Soccerway| Viitattu =13.10.2012 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.soccerway.com/teams/israel/hapoel-jerusalem-fc/ | Nimeke = Hapoel Jerusalem FC | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Soccerway | Viitattu =13.10.2012 | Kieli = }}</ref>

 

 

== Korkeakoulutus ==

Jerusalemissa sijaitsee useita yliopistoja, joista tunnetuin lienee vuonna 1925 perustettu [[Jerusalemin heprealainen yliopisto]]. Se on tuottanut useita [[Nobel-palkinto|Nobel-palkittuja]]; lähivuosina [[Daniel Kahneman]] ja [[Avram Hershko]] ovat saaneet palkinnon. Yliopiston pääkirjasto ja Israelin kansalliskirjasto [[Jewish National and University Library]] perustettiin vuonna 1892. Se sisältää yli 5 miljoonaa kirjaa ja sen tehtävä on kerätä kaikki Israeliin liittyvät julkaisut maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jnul.huji.ac.il/eng/history.html | Nimeke = About the Library:History and Aims | Tekijä = | Julkaisija = Jewish National and University Library | Viitattu = 31.12.2007 | Kieli ={{en}}}}</ref> Yliopiston kampusalueet Jerusalemissa ovat Scopusvuorella, Giv'at Ramissa ja Hadassahin yliopistollinen sairaala Ein Keremissa.

 

Kaupunki on alkanut tarjota asumistukea ja muita taloudellisia kannustimia opiskelijoille, jotka asuvat keskustassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.haaretz.com/hasen/pages/ShArt.jhtml?itemNo=572046 | Nimeke =The best medicine for Jerusalem | Tekijä =Jonathan Lis | Julkaisu =Haaretz | Ajankohta =4.5.2005 | Viitattu =9.1.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref>

 

Vanhankaupungin juuret ovat kuningas Daavidin perustamassa kaupungissa 1004 eaa. ja sitä on pidetty siitä lähtien maailman keskuksena. Vanhoissa kartoissa esitetään kolme siihen aikaan tunnettua maanosaa, Eurooppa, Aasia ja Afrikka, ja Jerusalem niiden keskellä. Vanhakaupunki on Daavidin kaupungin alkuperäisillä kukkuloilla ja sitä ympäröi muuri, joka on neljä kilometriä pitkä ja jossa on seitsemän porttia, 34 tornia sekä linnoitus, [[Daavidin torni]]. Vanhassa kaupungissa on neljä kaupunginosaa, [[Jerusalemin armenialaiskortteli|Armenialais­kortteli]], [[Jerusalemin kristitty kortteli|Kristittyjen kortteli]], [[Jerusalemin muslimikortteli|Muslimi­kortteli]] ja [[Jerusalemin juutalaiskortteli|Juutalais­kortteli]].<ref name="visitisrael"/>

 

Uskonnollisista syistä [[Armenialaiset|armenialaisia]] tuli Jerusalemiin 3. vuosisadalla jaa. Heidän asuttamansa kortteli on Vanhankaupungin pienin. 1100-luvulla rakennettiin [[Pyhän Jaakobin katedraali]], josta tuli myöhemmin kaikkien Israelissa asuvien armenialaisten keskus. Kirkko on rakennettu bysanttilaisen kirkon jäännösten päälle ja on Jerusalemin kauneimpia kirkkoja. Keskellä kirkkoa on neljän pilarin kannattama kupoli, jonka ikkunoista tuleva valo osuu seinien maalauksiin. Armenialaisten museo ja armenialaisten pappien seminaari sijaitsevat myös armenialaiskorttelissa.<ref name="visitisrael">[http://www.visitisrael.gov.il/Tourism_Fin/Articles/Land+of+history.+Old+city+of+Jerusalem.htm Ministry of Israel]</ref>

 

Vanhassakaupungissa sijaitsevassa kristittyjen korttelissa on enemmän kuin 40 kirkkoa, luostaria ja hotellia. Ne rakennettiin [[pyhiinvaellus|pyhiin­vaeltajia]] varten. Tässä korttelissa sijaitsevat [[Pyhän haudan kirkko]] eli Ylösnousemuksen kirkko, joka perinteen mukaan rakennettiin paikalle, jossa Jeesus ristiinnaulittiin. [[Via Dolorosa]] (Via Crusis) alkaa oikeustalolta, nykyiseltä Leijonaportilta, ja päättyy [[Golgata]]n vuorelle pääkallon paikalle, missä kirkko sijaitsee.<ref name="visitisrael" />

 

Kristittyjen korttelissa on myös nähtävyytenä suosittu markkinapaikka, missä myydään keramiikkaa, matkamuistoja, koruja, etnisiä vaatteita, mattoja, ryijyjä, helmiä, koruja, lasisia lamppuja ja koriste-esineitä.<ref name="visitisrael" />

 

Muslimien asuttama kortteli on Vanhankaupungin suurin. Sinne on muuttanut muslimiväestöä pääasiassa sen jälkeen, kun alueen alkuperäiset asukkaat juutalaiset ja kristityt ovat siirtyneet kaupungin uudempiin osiin. Korttelissa on kirkkoja ja moskeijoita. Siellä on säilynyt myös lukuisia juutalaisia koteja ja jesiva-kouluja. Korttelissa on Temppelivuori ja islamin­uskoisten pyhät paikat kuten Kalliomoskeija Morian vuorella, mikä on myös juutalaisten pyhää aluetta.

<ref name="visitisrael" />

 

====Juutalaiskortteli====

Juutalaisten tärkein asuinalue Vanhassakaupungissa on juutalaiskortteli. Tässä korttelissa on Länsimuuri eli Itkumuuri. Se on osa Jerusalemin temppeliä ja lähellä Kaikkein pyhintä, mikä tekee siitä juutalaisille pyhän ja tärkeän paikan. Juutalaiskorttelissa on myös monia arkeologisesti merkittäviä paikkoja kuten Poltettu talo, jonka iäksi on laskettu 2000 vuotta. Siellä on myös Cardo, joka on tyypillinen roomalainen 500-luvun katu. Siellä on kauppoja, jotka sijaitsevat kahden pylväsrivin välissä. Cardossa on myös korkeita pylväitä, holvikaaria ja kivilattioita.<ref name="visitisrael" />

 

Nahlaot eroaa monella tavoin muista Jerusalemin kaupunginosista. [[Irak]]in [[kurdi]]alueilta 1920-luvulla Palestiinaan muutti juutalaisia, joista osa asettui asumaan Jerusalemiin perustaen Nahlaotin kaupunginosan. He halusivat säilyttää ystävyys- ja perhesiteet, jotka olivat muodostuneet sukupolvien aikana Pohjois-Irakin kurdikylissä. Se oli helpompaa, kun asetuttiin asumaan samaan kortteliin.

Ensimmäiset rakennukset olivat pieniä ja vaatimattomia. Niissä oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi huonetta, koska enempään ei ollut varaa. Arkielämän askareet tehtiin ulkosalla ja niin pärjättiin ahtaissa oloissa monilapsisissa perheissäkin. Seurusteltiin, tavattiin naapureita sisäpihalla tai julkisilla paikoilla, kuten oli tehty Irakissakin. Asunnossa käytiin lähinnä nukkumassa. Vaurastumisen myötä elintasokin parani. Vesi­johto- ja viemärijärjestelmän mukana asuntoja alettiin laajentaa sekä sivulle että ylöspäin. Rakennettiin keittiöt ja kylpyhuoneet. Asunnot kasvoivat leveyttä ja korkeutta. Irakista muuttaneet kurdijuutalaiset halusivat säilyttää totutun elämäntapansa ja onnistuivatkin pitämään aina [[1950-luku|1950-luvulle]] asti itämaisen saarekkeen Euroopasta tulleiden juutalaisten asuttamien kortteleiden keskellä.<ref>Semy Kahan, s. 184–186</ref>

 

Useat alkuperäiset rakennukset ovat säilyneet Nahlaotin jyrkillä kujilla. Paikoin voi levitetyin käsin ulottua kujan molemmilla puolilla olevien talojen seiniin. Siellä täällä on kuitenkin uusia tyylikkäitä huviloita. Toisaalta monien talojen epäsymmetriset lisärakennukset eivät ole kauniita, mutta kuitenkin tarkoituksenmukaisia. Jotkut kadut muistuttavat kirjavaa tilkkutäkkiä, edustoilla on hedelmäpuita, ruohokenttiä, koristeellisia portteja ja julkisivuja, mutta yleisesti ottaen vaikutelma on kaikkea muuta kuin esteettinen. Monet kaupungissa alun perin asuneet ovat kuolleet tai muuttaneet muualle. Yhteisyllisyydestä ei ole paljon jäljellä ja nuoret ovat siirtyneet asumaan uusiin kaupunginosiin Jerusalemin laidoille.<ref>Semy Kahan, s. 186</ref>

Aluksi asukkaat saivat luvan ostaa vettä läheisestä arabikylästä, mistä se kannettiin suurempia valittamatta. Ihmisten välillä ei ollut suuria salaisuuksia, vaan yhdessä koettiin surut ja ilot. Häitäkin valmisteltiin yhdessä, laulettiin, tanssittiin ja iloittiin. Kun arkiaskareet tehtiin ulkosalla, elämä oli monin tavoin rikasta, kun kaikki jaettiin ja autettiin niitä joilla jotain puuttui. Vaikka aineellisesti oli niukkaa, ihmissuhteet korvasivat paljon. Vaikka kaupunginosaan on muuttanut rikkaita, jotka elävät omissa oloissaan, kaupunginosan lämpimät naapurisuhteet ovat kuitenkin edelleen monien ilonaihe.<ref>Semy Kahan, s. 188–190</ref>

 

Vaikka Nahlaot ja Rehavia ovat naapurikortteleita, ne ovat toistensa vastakohtia niin asukkailtaan kuin arkkitehtuuriltaankin. Rehavian asukkaat ovat lähtöisin Keski-Euroopasta. He ovat muuttaneet sinne 1920–1930 -luvulla ja kuuluvat vakavaraiseen [[keskiluokka]]an.<ref>Semy Kahan, s. 184–185</ref>

 

Tämä kaupunginosa muistuttaa monin tavoin Nahlaotia rakennustyyliltään, mutta ilmapiiri eroaa monin tavoin inhimillisestä Nahlaotista. Ihmiset ovat pääasiassa Itä- ja Keski-Euroopasta tulleita uskonnollisia juutalaisia.<ref>Semy Kahan, s. 185</ref>

 

 

 

 

 

 

 

== Ystävyyskaupungit ==

* {{Yhdysvaltain lippu}} [[New York City]], [[Yhdysvallat]] (vuodesta 1993)<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sci-icrc.org/icrc/directory/MiddleEast/Israel | Nimeke =Online Directory: Israel, Middle East | Tekijä = | Julkaisija =Sister Cities International | Viitattu =22.1.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>

 

Jerusalemissa on käytössä kuusi eri [[kalenteri]]a. [[Protestantit]] ja [[katoliset]] käyttävät [[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanista kalenteria]], joka on myös tuttu suurimmassa osassa maailmaa. Kreikkalaisortodoksilla on käytössä [[juliaaninen kalenteri]]. [[Koptit]] käyttävät ikivanhaa [[egyptiläinen kalenteri|egyptiläistä kalenteria]], jossa vuodessa on kaksitoista kuukautta, joissa on 30 päivää, ja yksi kuukausi, jossa on viisi päivää. Kolmentoista kuukauden lisäksi koptien kalenteri poikkeaa vielä suomalaisille tutusta ajanlaskusta; heidän kalenterinsa vuosiluku lasketaan roomalaisen keisari [[Diocletianus|Diocletianuksen]] valtaanastumisen vuodesta [[284]]. [[Etiopialainen kalenteri]] poikkeaa koptien käyttämästä vain vuosi­lukujen alku­kohdan osalta; heidän ajanlaskunsa alkaa [[Jeesus|Jeesuksen]] syntymästä.<ref>Semy Kahan, s. 178</ref>

 

Koska käytössä on monta kalenteria, kristitty voi viettää [[joulu]]a ja [[pääsiäinen|pääsiäistä]] kaksi kertaa vuodessa, sekä gregoriaanisen että juliaanisen kalenterin mukaan. Joulua Jerusalemissa vietetään kolme kertaa, mutta vain Jerusalemissa. Juliaanista kalenteria muutoin noudattavat [[armenialaiset]] ovat pyhiin paikkoihin liittyvistä erityissyistä ruvenneet viettämään joulua 19. tammikuuta, mikä on kaksi viikkoa myöhemmin kuin muilla idän kirkoilla.<ref name="sk179" /> Näitä pyhiä ei juhlita ainoastaan sisätiloissa, vaan erilaiset tapahtumat ja kulkueet värittävät kaupunkikuvaa aika ajoin.<ref name="Semy Kahan, s. 30"/>

 

* [[Jehuda Amihai]], kirjailija

* [[Shulamit Hareven]], kirjailija

* [[Amos Oz]], kirjailija

* [[David Shahar]], kirjailija

* [[Joseph Tal]], säveltäjä

* [[Rika Zaraï]], laulaja

 

* [[Jerusalem-syndrooma]]

 

== Lähteet ==

* [[Eero Junkkaala|Junkkaala, Eero]]: ''Faktaa vai fiktiota? Mitä arkeologia kertoo Raamatun historiallisuudesta?'' Uusi tie, 2006

 

 

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.un.org/Depts/dpi/palestine/ch12.pdf Yhdistyneiden kansakuntien Jerusalemin asemaa rauhanneuvotteluissa koskeva selvitys]

* [http://www.mfa.gov.il/MFA/MFAArchive/1980_1989/Basic%20Law-%20Jerusalem-%20Capital%20of%20Israel Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi julistanut laki]

* [http://www.yadvashem.org/ Yad Vashem -museo]

 

[[Luokka:Jerusalem|*]]

[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]