Ero sivun ”Kiivit” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lajien levinneisyys: yksi kartta lisää |
fix, päivitys |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee lintuheimoa. Sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla [[Kiivi]].}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Kiivit
| kuva = Kiwifugl.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = [[Ruskokiivi]] (''Apteryx australis'')
| domeeni = [[Aitotumaiset]]
| kunta = [[Eläinkunta]]
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]]
| alajakso = [[Selkärankaiset]]
| luokka = [[Linnut]]
| lahko =
| lahko_auktori = [[Ernst Haeckel|Haeckel]], 1866
| heimo = Kiivit<br>
| heimo_auktori = [[George Robert Gray|Gray]],
| suku = Kiivit<br>'''''Apteryx'''''
| suku_auktori = [[George Shaw|Shaw]],
| jako = Lajit
* [[
* [[
* [[
* [[
*[[Okaritonruskokiivi]] ''Apteryx rowi''▼
| wikispecies = Apteryx
| commonscat = Apterygidae
}}
'''Kiivit''' ovat [[Uusi-Seelanti|Uudesta-Seelannista]] peräisin olevia lentokyvyttömiä [[linnut|lintuja]], jotka muodostavat [[heimo (biologia)|heimon]]
Kiivien evoluutio on kiistanalainen. Ne ovat kuitenkin kehittyneet ympäristössä, jossa ainoat [[nisäkkäät|maanisäkkäät]] ovat olleet lepakkoja. Tällöin linnut ja jossain määrin myös [[matelijat]] ovat täyttäneet ekologisia lokeroita, jotka muualla maailmassa ovat tyypillisiä nisäkkäille. Linnuksi kiivi onkin hyvin nisäkäsmäinen, koska sillä on monia nisäkäsmäisiä piirteitä: esimerkiksi kuulo- ja hajuaisti ovat hyvät, toisin kuin linnuilla yleensä.
Rivi 33:
Kiivit ovat arkoja yöeläimiä, joilla on erittäin hyvin kehittynyt hajuaisti. Toisin kuin linnuilla yleensä, niiden sieraimet sijaitsevat pitkän nokan kärjessä. Ne etsivät ruokaa kaivamalla nokalla maata ja syövät [[madot|matoja]], [[hyönteiset|hyönteisiä]] ja muita [[selkärangattomat|selkärangattomia]]. Ne syövät myös [[hedelmä|hedelmiä]] ja tilaisuuden tullen pieniä [[ravut|rapuja]], [[sammakot|sammakoita]] ja iilimatoja.
== Uhat ==
Vuonna 2010 pelättiin silloin vallinneen kuivuuden ja siitä seuraavan nälän voivat tappaa sukupuuttoon muutenkin uhanalaiset linnut. Auringon kivikovaksi polttama maa esti tuolloin kiivejä kaivamasta matoja, hyönteisiä ja toukkia, jotka ovat lintujen pääravintoa. Kiivi liikkuu yleensä öisin, mutta nälkä pakotti sen tuolloin liikkumaan myös päiväsaikaan, jolloin kiivit joutuivat alttiiksi myös paahtavalle kuumuudelle. Ruskokiivejä on jäljellä 25 000.<ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=24638:kiivit-ahdingossa-kuivuuden-takia&catid=35:ulkomaat&Itemid=6 | Nimeke =Kiivit ahdingossa kuivuuden takia | Ajankohta = | Julkaisija = Verkkouutiset.fi | Viitattu = 5.2.2010 }}{{vanhentunut linkki}}</ref> Muuten kiivejä ovat uhanneet muun muassa ihmisen Uuteen-Seelantiin tuomat vieraslajit, kuten [[kärppä]]. Tätä ennen ne ovat ehtineet sopeutua muun muassa [[jääkausi|jääkauden]] tuomaan kylmyyteen sekä suurikokoisia lentokyvyttömiä [[moa]]-lintuja saalistaneisiin [[haastinkotka|haastinkotkiin]], joiden saalistus teki useimmista Uuden-Seelannin linnuista aikoinaan yöeläimiä; haastinkotkat kuitenkin hävisivät, kun saarille saapunut ihminen tappoi niiden pääravintona olleet moat sukupuuttoon.<ref>TV 2, Avara luonto 18.2.2012.</ref>
== Lajien levinneisyys ==
<gallery>
418px-NZ-kiwimapApteryx haastii.png|[[Kirjokiivi]] (''Apteryx haastii'')
▲240px-418px-NZ-kiwimapApteryx australis.png|[[Eteläsaarenruskokiivi]] (''Apteryx australis'')
NZ-kiwimapApteryx owenii.png|[[Pikkukiivi]] (''Apteryx owenii'')
</gallery>
== Lähteet ==
* Taksonomian lähde: http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=174393
* Suomenkielisen nimistön lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/systemaattinen-osa.shtml
|