Ero sivun ”Kiivit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lajien levinneisyys: yksi kartta lisää
fix, päivitys
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee lintuheimoa. Sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla [[Kiivi]].}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Kiivit
| kuva = Kiwifugl.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = [[Ruskokiivi]] (''Apteryx australis'')
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''
| lahko = [[Strutsilinnut]] Kiivilinnut<br>''Struthioniformes'Apterygiformes'''
| lahko_auktori = [[Ernst Haeckel|Haeckel]], 1866
| heimo = Kiivit<br>'''''Apterygidae'''''
| heimo_auktori = [[George Robert Gray|Gray]], [[1840]]
| suku = Kiivit<br>'''''Apteryx'''''
| suku_auktori = [[George Shaw|Shaw]], [[1813]]
| jako = Lajit
240px-418px-NZ-kiwimapApteryx australis.png| jaot = * [[Eteläsaarenruskokiivi]] (''Apteryx australis'')
| jaot =
* [[EteläsaarenruskokiiviKirjokiivi]] ''Apteryx australishaastii''
* [[KirjokiiviPohjoissaarenruskokiivi]] ''Apteryx haastiimantelli''
* [[PohjoissaarenruskokiiviPikkukiivi]] ''Apteryx mantelliowenii''
* [[PikkukiiviOkaritonruskokiivi]] ''Apteryx oweniirowi''
*[[Okaritonruskokiivi]] ''Apteryx rowi''
| wikispecies = Apteryx
| commonscat = Apterygidae
}}
'''Kiivit''' ovat [[Uusi-Seelanti|Uudesta-Seelannista]] peräisin olevia lentokyvyttömiä [[linnut|lintuja]], jotka muodostavat [[heimo (biologia)|heimon]] ''Apterygidae'' ainoan [[suku (biologia)|suvun]] ''Apteryx''. NeKiivit luokiteltiinluokitellaan aiemminjoskus '''kiivilintujen''' (''Apterygiformes'') lahkon ainoaksi heimoksi[[Strutsilinnut|strutsilintuihin]]<ref>[http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/vanha/lahkot-ja-heimot.shtml BirdLife Suomen arkisto (2000): Lahkot, heimot ja niiden lajimäärät] Luettu 5.4.2011.</ref>, mutta nykyisin BirdLife Suomi katsoo niiden katsotaanmuodostavan kuuluvan'''kiivilintujen''' (Apterygiformes) lahkon ainoan heimon<ref>{{Verkkoviite [[Strutsilinnut|strutsilintuihin]] Osoite = https://www.birdlife.fi/lintutieto/maailman-lintulajien-suomenkieliset-nimet/| Nimeke = Maailman lintujen suomenkieliset nimet| Tekijä = Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.| Ajankohta = 2018| Julkaisija = BirdLife Suomi| Viitattu = 13.4.2019}}</ref>. Kiivit ovat lentokyvyttömistä linnuista pienimpiä. Ne ovat myös Uuden-Seelannin kansallinen symboli, jota uusiseelantilaiset arvostavat niin paljon, että jopa kutsuvat itseään ”kiiveiksi”. Kiivi jaetaan viiteen lajiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kiwisforkiwi.org/about-kiwi/kiwi-species/| Nimeke = Kiwi species| Julkaisu = Kiwis for kiwi| Viitattu = 2.2.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Kiivien evoluutio on kiistanalainen. Ne ovat kuitenkin kehittyneet ympäristössä, jossa ainoat [[nisäkkäät|maanisäkkäät]] ovat olleet lepakkoja. Tällöin linnut ja jossain määrin myös [[matelijat]] ovat täyttäneet ekologisia lokeroita, jotka muualla maailmassa ovat tyypillisiä nisäkkäille. Linnuksi kiivi onkin hyvin nisäkäsmäinen, koska sillä on monia nisäkäsmäisiä piirteitä: esimerkiksi kuulo- ja hajuaisti ovat hyvät, toisin kuin linnuilla yleensä.
Rivi 33:
Kiivit ovat arkoja yöeläimiä, joilla on erittäin hyvin kehittynyt hajuaisti. Toisin kuin linnuilla yleensä, niiden sieraimet sijaitsevat pitkän nokan kärjessä. Ne etsivät ruokaa kaivamalla nokalla maata ja syövät [[madot|matoja]], [[hyönteiset|hyönteisiä]] ja muita [[selkärangattomat|selkärangattomia]]. Ne syövät myös [[hedelmä|hedelmiä]] ja tilaisuuden tullen pieniä [[ravut|rapuja]], [[sammakot|sammakoita]] ja iilimatoja.
 
== Uhat ==
Vuonna 2010 pelättiin silloin vallinneen kuivuuden ja siitä seuraavan nälän voivat tappaa sukupuuttoon muutenkin uhanalaiset linnut. Auringon kivikovaksi polttama maa esti tuolloin kiivejä kaivamasta matoja, hyönteisiä ja toukkia, jotka ovat lintujen pääravintoa. Kiivi liikkuu yleensä öisin, mutta nälkä pakotti sen tuolloin liikkumaan myös päiväsaikaan, jolloin kiivit joutuivat alttiiksi myös paahtavalle kuumuudelle. Ruskokiivejä on jäljellä 25&nbsp;000.<ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=24638:kiivit-ahdingossa-kuivuuden-takia&catid=35:ulkomaat&Itemid=6 | Nimeke =Kiivit ahdingossa kuivuuden takia | Ajankohta = | Julkaisija = Verkkouutiset.fi | Viitattu = 5.2.2010 }}{{vanhentunut linkki}}</ref> Muuten kiivejä ovat uhanneet muun muassa ihmisen Uuteen-Seelantiin tuomat vieraslajit, kuten [[kärppä]]. Tätä ennen ne ovat ehtineet sopeutua muun muassa [[jääkausi|jääkauden]] tuomaan kylmyyteen sekä suurikokoisia lentokyvyttömiä [[moa]]-lintuja saalistaneisiin [[haastinkotka|haastinkotkiin]], joiden saalistus teki useimmista Uuden-Seelannin linnuista aikoinaan yöeläimiä; haastinkotkat kuitenkin hävisivät, kun saarille saapunut ihminen tappoi niiden pääravintona olleet moat sukupuuttoon.<ref>TV 2, Avara luonto 18.2.2012.</ref>
 
== Lajien levinneisyys ==
<gallery>
North IslandApteryx Brownaustralis Kiwidistribution.png|[[PohjoissaarenruskokiiviEteläsaarenruskokiivi]] (''Apteryx mantelliaustralis'')
418px-NZ-kiwimapApteryx haastii.png|[[Kirjokiivi]] (''Apteryx haastii'')
ApteryxNorth Island rowiBrown distributionKiwi.png|[[OkaritonruskokiiviPohjoissaarenruskokiivi]] (''Apteryx rowimantelli'')
240px-418px-NZ-kiwimapApteryx australis.png|[[Eteläsaarenruskokiivi]] (''Apteryx australis'')
NZ-kiwimapApteryx owenii.png|[[Pikkukiivi]] (''Apteryx owenii'')
*Apteryx rowi distribution.png|[[Okaritonruskokiivi]] (''Apteryx rowi'')
</gallery>
 
== Lähteet ==
* Taksonomian lähde: http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=174393
* Suomenkielisen nimistön lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/systemaattinen-osa.shtml
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiivit