Ero sivun ”Käyttöliittymä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.86.1.81 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kooma tekemään versioon. |
p Uusi luokka |
||
Rivi 4:
Käyttöliittymä voidaan määritellä myös tuotteen viesteistä ja käytännöllisistä osatuotteista (esim. valikot, napit, näytöt.) koostuvaksi kokonaisuudeksi. Ohjelmistotuotteen käytön osaaminen perustuu käyttöliittymän havaitsemiseen ja ymmärtämiseen. Jotta ihminen voisi toimia vuorovaikutuksessa koneen kanssa, hänen on paitsi nähtävä käyttöliittymä myös osattava tulkita sen sanallisia, kuvallisia ja äänellisiä viestejä.
Tuotteen ominaisuudet on monesti mielekästä jakaa kahteen tasoon: toiminnallisuuteen ja käyttöliittymään. Esimerkiksi matkapuhelimen toiminnallisia ominaisuuksia ovat puheluiden soittaminen ja niihin vastaaminen, tekstiviestien lähettäminen jne. Matkapuhelimen käyttöliittymä taas koostuu itse puhelinlaitteesta, sen muodosta, näytön ja painikkeiden sijoittelusta, koosta, väristä jne. Toiminnallisuuden ja käyttöliittymän käsitteellisestä erottamisesta huolimatta niitä ei käytännössä voida suunnitella erillään toisistaan. Ei voida ajatella tuotetta tai järjestelmää, jossa olisi pelkkä ’toiminnallisuus’ ilman käyttöliittymää.
==Historiaa==
Rivi 14 ⟶ 13:
Tarvetta oli kuitenkin paljon useammalle merkille kuin mitä yksi heksa pystyi kuvaamaan. Heksoja alettiin käsitellä rinnan, jotta saataisiin esitettyä kymmenlukuja ja sitä suurempia. Tässä vaiheessa yksi heksa muodosti 16 lukuarvoa ja seuraavan heksan lukuarvo laskettiin edellisen heksan kanssa yhteen. Jälleen tiedon käsittely koettiin hankalaksi ja tarvittiin selkeämpi ilmaisumuoto kuten [[ASCII]].
Ensimmäiset graafiset näyttölaitteet kehitettiin 1960-luvun alussa. Ne hyödynsivät [[vektorigrafiikka]]a ja perustuivat näyttölistaan jota erityinen grafiikkaprosessori tulkitsi. Tämä mahdollisti [[valokynä]]ksi kutsutun interaktiolaitteen, jolla oli mahdollista osoittaa ja tunnistaa jokin kuvan osa.
Sittemmin saatiin rakennettua aiempiin nähden ylivertainen '''tulostuslaite''', [[näyttö|monitori]]. Kun monitorin erottelutarkkuus kasvoi niin suureksi, että siihen saatiin piirrettyä ikkunoita ja muita [[Graafinen käyttöliittymä|graafisen käyttöliittymän]] osia, osoittautui näppäimistö kankeaksi työkaluksi. Tarvittiin jonkinlainen osoitinlaite ja tämän tarpeen myötä kehitettiin [[Kosketusnäyttö|kosketusnäytöt]] ja [[Hiiri (osoitinlaite)|hiiret]].▼
▲Sittemmin saatiin rakennettua aiempiin nähden ylivertainen '''tulostuslaite''', [[
Näihin aikoihin koneisiin alettiin liittää myös erilaisia multimedialaitteita, kuten [[kaiutin|kaiuttimet]], [[kuvanlukija]] ja [[tulostin]], joilla voidaan syöttää ja tulostaa ääntä ja kuvaa. Pelejä varten kehitettiin polkimet, ratit ja [[joystick]]it. Lähes kaikki tietokoneen komponentit voidaan jakaa syöttö- ja tulostuslaitteisiin.
Rivi 22 ⟶ 23:
* [[Komentoliittymä]]
* [[Tietokonelaitteisto]]
* [[
* [[Käyttöliittymäkonsepti]]
[[Luokka:Muotoilu]]
[[Luokka: [[ca:Interfície d'usuari]]
| |||