Ero sivun ”Maisemansuojelu” versioiden välillä

'''Maisemansuojelu''' on toimintaa, jolla pyritään säilyttämään maiseman hyväksi todettuja ominaisuuksia. Toisin kuin [[luonnonsuojelu]]ssa, maisemansuojelussa ei yleensä pyritä alueiden säilyttämiseen koskemattomana, vaan esimerkiksi maatalouden harjoittaminen voi olla maisemansuojelun kannalta jopa toivottavaa, jotta maisema säilyttäisi elinvoimaisuutensa.

 

 

Kiinnostus maisemansuojeluun oli vielä 1800-luvun alussa varsin vähäistä. Köyhälle kansalle oli tärkeintä saada riittävästi ravintoa, eikä maisemien merkityksen pohdintaa pidetty mielekkäänä. Yläluokan edustajat sen sijaan saattoivat harrastaa maisemansuojelua pienessä mittakaavassa. Suomen ensimmäinen maisemansuojelumääräys perustuu keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:n]] henkilökohtaisiin kokemuksiin. Keisari nimittäin ihastui [[Punkaharju]]n näkymiin niin, että kielsi puiden hakkaamisen alueella. (Kiellon taustalla saattoi tosin olla myös sotilaallis-käytännöllisiä seikkoja.)

Käänne parempaan alkoi 1970-luvulla. Maisemansuojelun tärkeys tiedostettiin, ja asiasta alettiin julkaista erilaisia tutkielmia ja selvityksiä. Asenteiden muutos heijastui myös vähitellen lainsäädäntöön.

 

 

Kaikkea arvokasta ja kaunista ei voida alati kehittyvässä yhteiskunnassa suojella. Niinpä maisemansuojelussakin joudutaan paljon pohtimaan sitä, mikä on suojelemisen arvoista. Ratkaisevia ovat toisaalta esteettiset arvot, toisaalta kulttuurihistorialliset arvot. Maisemalla voi myös olla taloudellista arvoa, sillä kaunis maisema vetää puoleensa matkailijoita.

 

Lakien ja sopimusten lisäksi maisemiin vaikuttaa suuresti noudatettu maatalous- ja metsäpolitiikka. Maataloudessa viime vuosikymmeninä tapahtunut suuri rakennemuutos on johtanut suomalaisen maalaismaiseman metsittymiseen ja rakennusten autioitumiseen. Metsäpolitiikka puolestaan vaikuttaa metsänhoitosuositusten kautta: maiseman kannalta on hyvin oleellista, suositaanko suuria avohakkuita vai maltillisempaa metsän harventamista.

 

==Katso myös==

 

* [[kansallismaisema]]

 

==Kirjallisuutta==

* Häggström, Heikkilä, Peiponen, Vuokko: Toukohärkä ja kultasiipi – niityt ja niiden suojelu. ISBN 951-1-12842-6

 

 

* [http://www.vsperinnemaisemat.net Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys Ry]