Ero sivun ”Ruotsin hallitsija” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki+typo |
tietoa nykylaista |
||
Rivi 21:
}}
[[Ruotsi]] on [[kuningaskunta]], jonka nykyinen [[kuningas]] on [[Kaarle XVI Kustaa]]. Ruotsi on nykyään vahvasti parlamentaarinen maa, eikä sen kuninkaalla [[Ruotsin perustuslait|vuoden
== Historia ==
Rivi 28:
[[Kustaa Vaasa]] otti 1540-luvulla käyttöön arvonimen ''Ruotsin, [[Gööta]]n ja [[Venden kuningas]]'' (''{{k-sv|Sveriges, Götes och Vendes konung}}''). Tämä arvonimi oli käytössä vuoteen [[1973]] saakka, jolloin kuninkaaksi tullut Kaarle XVI Kustaa lyhensi sen muotoon ''Ruotsin kuningas'' ({{k-sv|Sveriges konung}}).
== Hallitsija nykyisessä perustuslaissa ==
=== Kruununperimysjärjestys ===
Ruotsin nykyinen, voimassa oleva kruununperimysjärjestys on alun perin vuodelta 1810, mutta siihen on tehty sen jälkeen lukuisia muutoksia. Vuonna 1979 tehdyn muutoksen mukaan vain Kaarle XVI Kustaan jälkeläiset – niin mies- kuin naispuoliset – voivat periä kruunun. Vanhemmat sisarukset jälkeläisineen tulevat ennen nuorempia sisaruksia.<ref>Successionsordningen (1810:926) 1 §</ref>
Hallitsijan on noudatettava [[Augsburgin tunnustus|Augsburgin uskontunnustuksen]] mukaista "puhdasta evankelista oppia" ja kasvatettava prinssit ja prinsessat samaan uskoon valtakunnan sisällä.<ref>Successionsordningen 4 §</ref> Prinssit ja prinsessat saavat myös mennä naimisiin vain hallitsijan luvalla, tai he menettävät oikeutensa kruunuun.<ref>Successionsordningen 5 §</ref>
Kruununperijä ei saa myöskään matkustaa ulkomaille ilman hallitsijan lupaa<ref>Successionsordningen 7 §</ref> eikä tulla toisen valtion hallitsijaksi vaaleilla, perimällä tai avioliiton kautta ilman hallitsijan ja valtiopäivien suostumusta menettämättä oikeuttaan Ruotsin kruunuun.<ref>Successionsordningen 8 §</ref>
=== Hallitusmuoto ===
Ruotsin nykyisin voimassa olevan vuoden 1974 hallitusmuodon mukaan kruununperimysjärjestyksen mukaan vallassa oleva kuningas tai kuningatar on Ruotsin valtionpäämies (''statschef'').<ref>Regeringsformen (1974:152) 1 kap. 5 §</ref> Valtionpäämiehen ja monarkin tehtävät ovat periaatteessa toisistaan erilliset: valtionpäämiehen on oltava Ruotsin kansalainen ja yli 18-vuotias, mitä ehtoja kruununperimysjärjestys ei aseta. Valtionpäämies ei saa myöskään toimia ministerinä, valtiopäivien puhemiehenä eikä kansanedustajana.<ref>Regeringsformen 5 kap. 2 §</ref>
Teoriassa siis jos [[Kaarle XVI Kustaa]] ja [[Victoria (Ruotsin kruununprinsessa)|Victoria]] joko kuolisivat tai luopuisivat kruunusta ennen [[Estelle (Ruotsin prinsessa)|prinsessa Estellen]] täysi-ikäistymistä, tästä tulisi kuningatar, mutta ei valtionpäämiestä. Tällöin [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivät]] valitsisi [[Valtionhoitaja|valtionhoitajan]] (''riksföreståndare'') hoitamaan valtionpäämiehen tehtäviä väliaikaisesti.<ref name=":0">Regeringsformen 5 kap. 5 §</ref> Muussa tapauksessa valtionpäämiehen ollessa estynyt hoitamasta tehtäväänsä häntä sijaistaa kruununperimysjärjestyksessä seuraavana oleva valtionpäämiehen kelpoisuusehdot täyttävä henkilö väliaikaisena valtionhoitajana.<ref>Regeringsformen 5 kap. 4 §</ref>
[[Ruotsin pääministeri|Pääministerin]] on tiedotettava valtionpäämiehelle valtakunnan asioista, ja tarvittaessa hallitus voi kokoontua valtionpäämiehen johdolla [[Konselji|konseljiin]].<ref>Regeringsformen 5 kap. 3 §</ref> Konselji pidetään myös uuden hallituksen astuessa tehtäväänsä<ref>Regeringsformen 6 kap. 6 §</ref>, mutta muuten valtionpäämies ei osallistu itse hallituksen muodostamiseen. Vaalien jälkeen pidettävissä valtiopäivien avajaisissa valtionpäämies julistaa valtiopäivät avatuiksi [[Ruotsin valtiopäivien puhemies|puhemiehen]] pyynnöstä.<ref>Riksdagsordningen 3 kap. 6 §</ref> Valtionpäämies toimii myös puheenjohtajana valtiopäivien ulkoasiainlautakunnassa (''Utrikesnämnd''en)<ref>Regeringsformen 10 kap. 12 § 2 st.</ref> – ei kuitenkaan ulkoasianvaliokunnassa (''utrikesutskottet'').
Hallitusmuodossa ei suoraan säädetä kruunusta luopumisesta, mutta se mahdollisestaan epäsuorasti 5 luvun 5 §:ssä. Mikäli kuningassuku sammuu, valtiopäivät valitsee valtionhoitajan hoitamaan valtionpäämiehen tehtäviä väliaikaisesti.<ref name=":0" /> Mikäli hallitsija ei ole puoleen vuoteen hoitanut tehtäviään, valtiopäivät voi katsoa hänen eronneen tehtävästään.<ref>Regeringsformen 5 kap. 6 §</ref>
Kuningasta tai valtionpäämiehenä toimivaa kuningatarta vastaan ei voi nostaa [[Syyte|syytettä]].<ref>Regeringsformen 5 kap. 8 §</ref>
==Katso myös==
| |||