Ero sivun ”Mielikuvitus” versioiden välillä

'''Mielikuvitus''' on [[aisti]]<nowiki/>havaintojen pohjalta järjestetyn tiedon uudelleen muokkaamista. Mielikuvitus johtuu [[Aivoalueet|aivoalueiden]] eri osissa sijaitsevien aistitoimintojen vuorovaikutuksesta.

Mielikuvitus on kyky [[simulointi|simuloida]] todellisuutta, ja löytää siitä uusia piirteitä tai ilmiöitä, joita ei sisälly henkilön ja yksilön aiempaan henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan. Mielikuvitukseen liittyy olennaisena osana muistaminen. Mielikuvituksessa kyky käsitellä havaittua aisti-informaatiota olemassa oleva aistitieto muokataan haluttuun ja itseään miellyttävään muotoon. Mielikuvitus on uuden löytämistä yksilön omien aivoalueiden käsittelemän aisti-informaation seurauksena. Mielikuvitus on keskeinen [[luovuus|luovuuden]] lähde, osa innovatiivista ja jo olemassa olevaa sekä opittua tietoa uudelleen jäsentävää ja muokkaavaa yksilöä.

Varhaiskasvatuksessa korostetaan lapsen [[mielikuvitusmaailma]]n kehittämistä. Ihmisestä tulisi kasvaa luova ja kekseliäs. Vaikka tämä vaatii kuvittelemisen, keksimisen, uusien ajatusten ja ratkaisujen tuottamisen taitoa, tietäminen ja tunnistaminen korostuvat kuitenkin opetuksessa. Joskus pidetään haitallisena sitä, että lapsen kuvittelukykyä harjoitetaan. Uskotaan, että lapsi sekoittaa mielikuvitusmaailman ja todellisuuden keskenään. Näin ei yleensä ole. Leikin tutkimuksesta käy ilmi, että ne säilyvät erillisinä lapsen mielessä, vaikka ne leikeissä solmiutuvatkin toisiinsa.<ref>[http://www.lastentarha.fi/pls/portal/url/ITEM/38983B963E3D815DE040FC0AA70C713D ''Täyttä elämää'']</ref> Tyrkyttämistä on kuitenkin vältettävä samoin kun fiktiivisten turhaa pelkoa aiheuttavien tarinoiden tai toimintamallien luontia. Usein lapsen pimeän pelko juontaa juurensa muun muassa vääränlaisen todellisuudenkuvan antamisesta.{{lähde}}

Mielikuvitus saattaa lapsuudessa sekoittaa [[Todellisuudentaju|todellisuudentajua]], jolloin lapsi pakenee mielikuvitusmaailmaansa kohdattuaan itselleen vastenmielisiä asioita. Mielikuvituksen vääristämät aistihavainnot muistinvaraisina saattavat aiheuttaa herkille yksilöille jopa [[pelko|pelkotilo]]ja milloin mitäkin sosiaalista ilmentymää tai havaittua kohtaan.{{lähde}}

Mielikuvitus, eli aivoalueiden vuorovaikutteinen toiminta voi aiheuttaa myös harhamuistikuvia, jolloin aivoalueiden synaptiset yhteydet hermoverkossa, ja välittäjäaineiden välittämät kemialliset viestit eivät ole antaneet havaituista aistihavainnoista uudelleen mieleenpalauttamisen yhteydessä oikeaa muistinvaraista tietoa. Tällöin muistinvarainen tieto saattaa olla osittain vääristynyttä, jolloin sosiologisessa ja psykologisessa yhteydessä puhutaan mielikuvituksesta.{{lähde}}

{{WikisitaatitCommonscat-rivi}}