Ero sivun ”Suomen rataverkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty olemassaolevatkin rataosat |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Suomen rataverkko imagemap}}
'''Suomen rataverkko''' on [[rautatie]]n rataosuuksien muodostama väyläverkko, jota hallinnoi [[
Vuoden [[2014]] lopussa Liikenneviraston hallinnoiman rataverkon pituus oli 5 944
Rataverkko on vieläkin vähäisen liikenteen takia pääasiassa yksiraiteista, tärkeimpinä poikkeuksina [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähiliikenteen]] radat, [[Suomen päärata|pääradan]] osuus [[Helsinki]]–[[Riihimäki]]–[[Tampere]], Riihimäki–[[Kouvola]]–[[Luumäki]] ja [[Lahden oikorata]].
Rivi 12:
== Historia ==
{{pääartikkeli|[[Suomen rataverkon historia]]}}
Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa suhteellisen myöhään. Ensimmäinen rataosuus avattiin [[31. tammikuuta]] 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä; tästä muodostui myöhemmin Suomen päärata. 1870 valmistui yhteys Pietariin, joka siihen aikaan oli tärkeä yhteys tsaarivaltakunnan pääkaupunkiin. Koska Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, täällä alettiin käyttää venäläistä [[Raideleveys|raideleveyttä]] (5 jalkaa eli 1 524 mm
22. kesäkuuta 1876 rataosuutta Helsinki–Hämeenlinna laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle, ja samoihin aikoihin valmistui rata Toijalasta Turkuun. Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty. 1883 seurasi yhteys Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan ja 1886 edelleen Seinäjoelta Ouluun. 1909 rautatiet veivät vihdoin myös Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle. Sen jälkeen uusien ratojen rakentaminen väheni pitkäksi aikaa, eivätkä sodat parantaneet tilannetta. Koska tärkein Joensuuhun kulkenut, Viipurista alkanut rata joutui rauhansopimuksessa 1944 suurimmalta osaltaan Neuvostoliitolle, rakennettiin sitä korvaamaan 1960-luvulla yhteys Parikkalasta Onkamoon. Vuosikymmeniä myöhemmin, 1960-luvulla ja 1970-luvulla saatiin vihdoin rakennettua lisää rataa, esimerkiksi oikorata [[Tampere–Seinäjoki-rata|Tampere–Lielahti–Parkano–Seinäjoki]], joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa.
=== Sähköistys ===
Suomessa aloitettiin laaja rautatieverkon sähköistämisprojekti vuonna 1968. Myöhäisen aloituksen etuna oli, että voitiin käyttää uusinta tekniikkaa eli 25 kV:n jännitettä ja 50 Hz:n taajuutta. Sähköistämisen etuna on pienempi energiankulutus ja saasteettomuus. Sähköistys aloitettiin Helsingistä Kirkkonummelle vievällä rataosuudella.
==== Sähköistysten valmistumisvuodet ====
Rivi 55:
* Vantaankoski–Hiekkaharju 2015 (uusi rata)
Nykyisestä matkustajakäytössä olevasta rataverkosta on sähköistämättä vielä Kemin ja Kolarin, Karjaan ja Hangon, Oriveden ja Haapamäen, Jyväskylän ja Haapamäen, Haapamäen ja Seinäjoen, Joensuun ja Nurmeksen, Savonlinnan ja Parikkalan sekä Iisalmen ja Ylivieskan väliset rataosat. Suurin osa näistä tullaan sähköistämään lähivuosina
== Suomen rataverkon osuuksia ==
| |||