Wikipedia

Ero sivun ”Vaasan palo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Kiista palon aiheuttajasta: - tuolle tiedolle itse asiassa oli kirjalähde, joka katosi vahingossa
päivitetään myös alkuperäinen lähde ja tarkemmat tiedot sieltä (HS:n juttu ei muuten mainitse Läntistä Pitkäkatua)
Rivi 1:
'''Vaasan palo''' oli [[3. elokuuta]] [[1852]]<ref name="mtv">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vanhan-vaasan-palon-syy-selvisi/1915126</ref> syttynyt laaja tulipalo, joka tuhosi suurimman osan [[Vaasa]]n kaupungista. Tulipalo alkoi Läntisen Pitkänkadun varressa sijainneesta pehkuvarastosta[[turvepehku]]varastosta.<ref>Helsingin Sanomat 20.10.2006</ref> Vaasan 403 talosta tuhoutui 379 taloa ulkorakennuksineen, ja kuusi ihmistä sai palon seurauksena surmansa. Palossa tuhoutuneiden talojen arvoksi on laskettu 290&nbsp;000 [[hopearupla]]a.<ref name="mtv" />
 
Kaupungin rakennuksista säilyivät hovioikeuden talo (nykyinen [[Mustasaaren kirkko]]), rakenteilla ollut lääninhallituksen talo, lääninsairaala, kruununvankila, kruunun viljamakasiini, venäläisen varuskunnan varikkomakasiini ja ruutivarasto, niin sanottu Wasastjernan talo sekä parikymmentä yksityistä puutaloa. Tulipalon seurauksena Vaasan kaupunki määrättiin 1854 uudelleenrakennettavaksi noin seitsemän kilometriä aiemmalta paikaltaan luoteeseen Klemetsön niemelle eli nykyisen Vaasan keskustan paikalle. [[Carl Axel Setterberg]]in laatima uusi asemakaava perustui leveisiin puistokatuihin vastaisten kaupunkipalojen ehkäisemiseksi. Kaupunki myös uudelleennimettiin Nikolainkaupungiksi. Vaasan paloa edeltänyt sijainti tunnetaan nykyisin nimellä [[Vanha Vaasa]].<ref>Päivi Hakanpää. [http://www.nba.fi/fi/File/593/vanha-vaasan-kaupunkiark-inv.pdf Vanha Vaasa – Gamla Vasa: Kaupunkiarkeologinen inventointi], s. 17–18. Museoviraston rakennushistorian osasto 2007. Viitattu 26.12.2013.</ref><ref>[http://www.vaasanvpk.fi/hist.php Vaasan VPK:n historia] Viitattu 26.12.2013.</ref>
 
==KiistaTeoriat palon aiheuttajasta==
Palon aiheutti mahdollisesti vahingossa [[vöyri]]läinen [[torppari]] Mårten Pehrinpoika Ohls pudottaessaan piipun sytyttämiseen käyttämänsä tulitikun turvepehkuun. Teoria perustuu siihen, että 1900-luvun alussa ylös kirjatun, usean henkilön kautta kulkeneen muistitiedon mukaan joku vöyriläinen olisi tunnustanut vuonna 1853 Vaasan lasaretissa kuolinvuoteellaan lääkäri Mathias Christian Churbergille sytyttäneensä palon tällä tavalla. Churbergin kerrotaan välittäneen tarinan eteenpäin omalla kuolinvuoteellaan vuonna 1865. Vuonna 2006 joukko historiantutkijoita päätteli, että tämä vöyriläinen oli todennäköisesti Ohls, jonka kuolinaika sopii kertomukseen. Vöyristä markkinamatkalle tullut Ohls olisi ryypännyt [[kievari]]ssa [[Vähäkyrö|Vähänkyrön]] Ojaniemessä, kävellyt sieltä Vaasaan, nukkunut kauppias Aurénin pehkuvarastossa pois humalaansa ja sytyttänyt piippunsa aamulla [[krapula]]ssa. Palon sytyttyä hän pakeni kaupungista ratsain.<ref name="HS">Eeva Palm: [https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004434373.html Vaasan palon syy selvisi 154 vuoden jälkeen] Helsingin Sanomat 20.10.2006.</ref>
{{Lähteetön}}
Palon aiheuttajaksi on mainittu markkinamies Mårten Pehrinpoika Ohlsinin piipun sytyttämiseen käytetty tulitikku. Hänen arveltiin olleen alkoholin vaikutuksen alaisena. Vaasan maistraatti järjesti palon jälkeen nopeasti kolme kuulustelutilaisuutta, jotka pidettiin 7., 11. ja 18. elokuuta 1852. Tärkein kuulusteltava oli ensimmäisenä liekit nähnyt raatimies Aurénin kauppa-apulainen Gustaf Hoof. Hänen mukaansa Aurénin talossa ei palon syttymispäivänä ollut ketään matkalaista, ainoastaan palvelusväki. Lisäksi Hoofin todistuksen perusteella palo alkoi vajan ulkopuolelta<ref>Anneli Mäkelä, Vaasan historia III, 1985, s. 397.</ref>. Lehtori Henrik Emanuel ”Manne” Aspelin julkaisi vuonna 1894 ''Wasa stads historia'' -teoksessa kuvauksen, jonka mukaan palon olisi aiheuttanut piippunsa kanssa tuhertanut [[vöyri]]läinen matkamies, joka hyppäsi pihalla hevosensa selkään ja laukkasi pakoon. Yksikään lähes 30 kuulusteltavasta ei maininnut nähneensä ratsukkoa, eivät edes epäiltyinä olleet Aurénin alustalaiset, joten tarina vöyriläisestä ei pitäne paikkaansa.▼
 
▲PalonVaasan aiheuttajaksimaistraatti ontutki mainittupalon markkinamiessyttymistä Mårtenvuonna Pehrinpoika1852, Ohlsininmutta piipunei sytyttämiseensaanut käytettysyyllistä tulitikkuselville. HänenSytyttäjäksi arveltiinepäiltiin olleenensin alkoholinkahta vaikutuksenkauppias alaisena.Aurénin Vaasanpiikaa maistraattija järjestisitten palonjotakuta jälkeenVöyristä, nopeastikoska kolmekauppiaan kuulustelutilaisuutta,pihamaalta jotkalöydettiin pidettiinpalon 7.,jälkeen 11.vöyriläistyyppiset ja 18kiesit.<ref elokuutaname="HS" 1852./> Tärkein kuulusteltava oli ensimmäisenä liekit nähnyt raatimies Aurénin kauppa-apulainen Gustaf Hoof., Hänenjonka mukaansamukaan Aurénin talossa ei palon syttymispäivänä ollut ketään matkalaista, ainoastaan palvelusväki.{{lähde}} Yksikään lähes 30 kuulusteltavasta ei maininnut nähneensä paikalta paennutta ratsukkoa, eivät edes epäiltyinä olleet Aurénin alustalaiset.{{lähde}} Lisäksi Hoofin todistuksen perusteella palo alkoiolisi alkanut vajan ulkopuolelta<ref>Anneli Mäkelä, ''Vaasan historia III'', 1985, s. 397.</ref>. Lehtori Henrik Emanuel ”Manne” Aspelin julkaisi vuonna 1894 ''Wasa stads historia'' -teoksessa kuvauksen, jonka mukaan palon olisi aiheuttanut piippunsa kanssa tuhertanut [[vöyri]]läinenvöyriläinen matkamies, joka hyppäsi pihalla hevosensa selkään ja laukkasi pakoon. Yksikään lähes 30 kuulusteltavasta ei maininnut nähneensä ratsukkoa, eivät edes epäiltyinä olleet Aurénin alustalaiset, joten tarina vöyriläisestä ei pitäne paikkaansa.{{lähde}}
==Lähteet==
*http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135222446260/
 
===Viitteet=Lähteet==
{{Viitteet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_palo”