Wikipedia

Ero sivun ”Stephen Hawking” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 262 muokkausta
Kumottu muokkaus 18065604, jonka teki 212.149.198.160 (keskustelu)
Merkkaus: Kumoaminen
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 262 muokkausta
kuva: > tiedosto: ym., viitteitä fix; kelvoton lähde > lähdepyyntö (jos pitää paikkansa, tieto löytyy muualta)
Rivi 2:
| tieteilijän nimi = Stephen Hawking
| kuva = Stephen Hawking.StarChild.jpg
| kuvan leveys = 250px
| kuvateksti =
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|8|1|1942||1}}
Rivi 23:
}}
 
'''Stephen William Hawking''', [[Brittiläisen imperiumin ritarikunta|CBE]], [[Royal Society of Arts|FRSA]], [[Royal Societyn jäsenyys|FRS]] ([[8. tammikuuta]] [[1942]] [[Oxford]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] – [[14. maaliskuuta]] [[2018]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/science/2018/mar/14/stephen-hawking-obituary | Nimeke = Stephen Hawking obituary | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 14.3.2018 | Julkaisija = Guardian News and Media Limited | Viitattu = 14.3.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Cambridge]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]]) oli brittiläinen [[teoreettinen fysiikka|teoreettinen fyysikko]] ja [[kosmologia|kosmologi]].<ref name="Hesari 19.9.2010">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20100922050035/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Maan+ulkopuolista+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4+etsit%C3%A4%C3%A4n+kiivaammin+kuin+koskaan/1135260251274 | Selite = archive.org |Nimeke = Maan ulkopuolista elämää etsitään kiivaammin kuin koskaan | Tekijä = Nieminen, Tommi | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 19.9.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma Oy | Viitattu = 19.9.2010 | Kieli = }}'''Arkistolinkki'''</ref><ref name="Fyysikko.on.kuollut">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10115580 | Nimeke = Fyysikko Stephen Hawking on kuollut | Tekijä = Mikkonen, Mikael | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.3.2018 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 14.3.2018 }}</ref>
 
Hawking työskenteli [[Cambridgen yliopisto]]n [[Lucas-professuuri|Lucas-professorina]] virassa, jossa on aiemmin työskennellyt muun muassa [[Isaac Newton]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.damtp.cam.ac.uk/user/gr/about/members/staff.html | Nimeke=University of Cambridge –, Permanent Staff | Julkaisija=CambridgenUniversity yliopistoof Cambridge | Luettu=15.11.2006 |Kieli={{en}} }}</ref> Hän toimi Cambridgen yliopiston professorina vuodesta 1977 ja matematiikan professorina vuodesta 1979 lähtien. Hän jäi eläkkeelle syksyllä 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article339178.ece | Nimeke =Fyysikoiden kuningas Stephen Hawking lähti eläkkeelle – seuraaja nimetty | Tekijä =Kangasniemi, Tuomas | Ajankohta =21.10.2009 | Julkaisija =Tekniikka&Talous | Viitattu = 27.10.2009 }}</ref> Eräät Hawkingin [[kosmologia]]a käsittelevät teokset ovat menestyneet hyvin. Sen myötä hänellä on maine myös [[tieteen popularisointi|tieteen kansantajuistajana]]. Hawkingin vuonna 1988 julkaisema kirja ''[[Ajan lyhyt historia]]'' oli vuoden 1995 toukokuuhun mennessä ollut ''[[The Sunday Times|Sunday Times]]'' -lehden parhaiten myytyjen kirjojen luettelon kärjessä yhteensä 237 viikkoa, mikä rikkoi aiemman 184 viikon ennätyksen. Ennätys kirjattiin vuonna 1998 ''[[Guinness World Records|Guinnessin ennätysten kirjaan]]''.<ref name="MgP"/>
 
[[ALS-tauti]] aiheutti Hawkingille lähes täydellisen liikuntakyvyttömyyden. Hänelle tehtiin henkitorveen avanne, minkä vuoksi hän menetti myös puhekykynsä. Hän viesti [[pyörätuoli]]insa liitetyllä [[puhesyntetisaattori]]lla, jonka avulla hän pystyi kirjoittamaan lauseita kirjain kirjaimelta laitteen puhuttaviksi. Hawking oli poikkeuksellinen ALS-potilas kahdessakin suhteessa: hän sairastui ALS:ään jo 21-vuotiaana ja tauti oli hänellä erittäin pitkään. Tyypillisesti ALS:ään sairastutaan 40–60-vuotiaana ja potilaat menehtyvät 3–5&nbsp;vuoden kuluttua taudin toteamisesta.<ref>{{Verkkoviite |osoite= http://www.lihastautiliitto.fi/fi/ALS_MND_ |nimeke =ALS MND - Lihastautiliitto|julkaisu =www. lihastautiliitto.fi |viitattu=2018-01-08}}</ref> Hawkingin sairaus eteni niin, ettei hän voinut osallistua 70-vuotiaana syntymäpäiväjuhlallisuuksiinsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012010815051121_ul.shtml | Nimeke=Kuolemansairas fyysikko selvitti maailmankaikkeuden salat | Julkaisija=Iltalehti | Luettu=8.1.2012 }}</ref>
 
== Elämä ==
=== Perhe ja syntymä ===
Stephen Hawkingin vanhemmat Frank ja Isobel Hawking asuivat ennen hänen syntymäänsä [[Lontoo]]ssa, jossa Hawkingin isä työskenteli omassa lääketieteellistä tutkimusta tekevässä yrityksessään. Frank Hawking oli vaimonsa tavoin opiskellut Oxfordissa, missä oli pääasiallisesti keskittynyt lääketieteeseen ja varsinkin trooppisiin sairauksiin. Isobel Hawking tunnetaan poliittisena kansalaistoimijana<ref name="MgP">{{Verkkoviite | Tekijä=O'Connor, J. & Robertson, E. F. | Nimeke=Stephen William Hawking | Osoite= http://www-groups.dcs.st-andrews.ac.uk/history/Biographies/Hawking.html | Selite= | Ajankohta= | Julkaisija= School of Mathematical and Computational Sciences University of St Andrews | Viitattu=10.8.2007 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="nndb">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Stephen Hawking | Osoite= http://www.nndb.com/people/563/000022497/ | Selite= | Ajankohta= | Julkaisija=NNDB |Viitattu=10.8.2007 | Kieli={{en}} }}{{Parempi lähde}}</ref>, mutta hän työskenteli ennen Frank Hawkingin tapaamista myös muun muassa verovirkailijana ja lääketieteellisen laboratorion sihteerinä. Stephen Hawkingin vanhemmista kumpikin oli lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä.<ref>White & Gribbin 1992, s. 15.</ref>
 
Hawkingit muuttivat Oxfordiin, koska Lontoo oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikaan vaarallinen paikka odottavalle äidille. Oxfordissa Isobel Hawking synnytti esikoisensa, Stephen Hawkingin, [[8. tammikuuta]] [[1942]], tasan 300 vuotta [[Galileo Galilei]]n kuoleman jälkeen.<ref>TV1: Prisma: Hawkingin paradoksi, 25.11., klo. 14:10.</ref> Frank Hawking oli jäänyt Lontooseen, jonne Isobel palasi poikansa kanssa. Perhe asui Highgatessa Pohjois-Lontoossa, jossa Stephen aloitti koulunkäynnin. Hänellä on kaksi sisarta, Mary ja Philippa, ja yksi veli, Edward.<ref name="nndb"/>
Rivi 48:
=== Opiskeluvuodet ja sairastuminen ===
==== Oxford ====
[[KuvaTiedosto:University College Oxford.jpg|thumb|300px|left|[[Oxford]]in [[University College (Oxford)|University College]], Stephen Hawkingin opiskelupaikka.]]
 
Maaliskuussa 1959 Hawking meni stipendinhakukokeisiin tavoitteenaan päästä Oxfordiin opiskelemaan luonnontieteitä. Pääsykokeessa tuli suorittaa kirjallisina viisi kahden ja puolen tunnin koetta, jotka jakautuivat fysiikkaan, matematiikkaan ja yleistietoon. Osa kysymyksistä ei liittynyt mitenkään aineisiin, joiden opiskelijaksi Hawking pyrki: esimerkiksi eräässä kysymyksessä oli tehtävänä eritellä juuri valtaan nousseen [[Fidel Castro]]n tulevaa merkitystä maailmalle.<ref name="White & Gribbin 1992, s. 45">White & Gribbin 1992, s. 45.</ref> Kirjallisten kokeiden jälkeen kukin hakija vielä haastateltiin erikseen. Kokeiden jälkeen Hawking sai kutsun uuteen haastatteluun, minkä jälkeen hänet hyväksyttiin oppilaaksi ja hänelle myönnettiin stipendi.{{lähde}}
Rivi 72:
Hawking oli sairaalassa kaksi viikkoa keväällä 1963. Hänellä havaittiin [[motoneuronisairaus]] nimeltä [[amyotrofinen lateraaliskleroosi]] (ALS), joka tunnetaan myös nimellä Lou Gehrigin tauti. Hawkingin tila heikentyi nopeasti, ja lääkärit ennustivat, ettei hän eläisi tarpeeksi kauan valmistuakseen tohtoriksi: Hänelle luvattiin elinaikaa enää kaksi vuotta.<ref name="Hawking5">White & Gribbin 1992, s.&nbsp;61–62.</ref> Lehdistössä myöhemmin esiintyneiden tietojen mukaan Hawking olisi tulokset saatuaan eristäytynyt huoneeseensa ja alkanut juoda. Hawking kiisti kuitenkin itse kirjoitukset ankarasta juopottelusta liioitteluna.<ref name="Hawking5" /> Joka tapauksessa Hawking masentui syvästi. Hän on kuitenkin kertonut, että nähtyään samassa sairaalassa kuolemaa tekevän [[leukemia]]potilaan hän ymmärsi, että joillakuilla muilla meni vielä häntäkin huonommin.<ref name="Hawking5" /> Olotilansa vakautuessa Hawking alkoi taas työstää väitöstyötään ohjaajansa [[Dennis Sciama]]n ohjaamana. Hawkingin isä oli pyytänyt Sciamalta, että Hawking voisi väitellä tohtoriksi nopeammin kuin asetetussa kolmessa vuodessa, mutta yliopiston säännöt kielsivät tämän. Hawking ei omien sanojensa mukaan nähnyt syytä nähdä vaivaa tohtorintutkinnon eteen. Jane Wilde sai hänet kuitenkin piristymään masennuksensa jälkeen.<ref>White & Gribbin 1992, s.&nbsp;63.</ref>
 
Hawkingin sairaus eteni nopeasti, ja pian hän alkoi tarvita kävelykeppiä kyetäkseen liikkumaan. Hawking sai kuitenkin kaikesta huolimatta vakiinnutetuksi itselleen maineen lupaavana tulevaisuuden fyysikkona. Hän sai kosmologipiireissä huomiota osoittaessaan matemaattisesti, että maailmankuulun tutkijan [[Fred Hoyle]]n uusin teoria oli virheellinen. Hawking ja Hoyle kävivät aiheesta väittelyjä, joiden lopputuloksena Hawkingin kanta osoittautui oikeaksi ja teoria todistettiin vääräksi.<ref>White & Gribbin 1992, s.&nbsp;66–67.</ref> Sairaus jatkoi kuitenkin leviämistään, ja pian Hawkingin puheesta oli vaikeata saada selvää. Samalla hän kuitenkin lisäsi työskentelyään, ja väitöskirja eteni nopeammin. Hawking myös kihlautui Jane Wilden kanssa ja avioitui tämän kanssa vuonna 1965.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books-stephen-hawking-the-man-who-mistook-his-wife-for-a-nurse-1112891.html | Nimeke = Books: Stephen Hawking: the man who mistook his wife for a nurse
| Selite = kirja-arvio | Julkaisija = The Independent | Ajankohta = 1999}}</ref>
 
Hawking sai uutta puhtia väitöskirjansa tekoon kuultuaan Lontoossa pidetyillä luennoilla [[musta aukko|mustista aukoista]] ja näiden mahdollisesti sisältämistä [[singulariteetti|singulariteeteista]]. Tämän jälkeen Hawking alkoi kehitellä aiheeseen liittyvää omaa teoriaansa, jonka hän otti mukaan väitöskirjaansa.{{lähde}} Hawking valmistui filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopiston [[Trinity Hall]]ista vuonna 1966. Pian tämän jälkeen hän sai tutkijafellow'n paikan Cambridgen [[Gonville and Caius College]]sta.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/257505/Stephen-W-Hawking Encyclopaedia Britannica Online] Viitattu 25.9.2011 {{en}}</ref>
 
=== Aikuisikä ===
[[KuvaTiedosto:Physicist Stephen Hawking in Zero Gravity NASA.jpg|thumb|300px|Stephen Hawking painottomassa tilassa.]]
 
Hawking liittyi [[Institute of Astronomy]]n henkilökuntaan vuonna [[1968]]. Oltuaan virassa viisi vuotta hän siirtyi Cambridgen yliopiston sovelletun matematiikan ja teoreettisen fysiikan laitokselle. Hawkingista tuli Cambridgen yliopiston gravitaatiofysiikan professori vuonna 1977, ja kaksi vuotta myöhemmin hän sai [[Lucas-professuuri]]n.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://theconversation.com/from-newton-to-hawking-and-beyond-a-short-history-of-the-lucasian-chair-40967 | Nimeke = From Newton to Hawking and beyond: a short history of the Lucasian Chair | Julkaisu = The Conversation }}</ref> Vuosina 1965–1970 Hawking tutki [[singulariteetti]]a yleisen suhteellisuusteorian avulla ja laati tämän tuloksena uudenlaisen matemaattisen mallin, jonka avulla singulariteetteja voidaan tutkia. Hawking teki lukuisia tutkimuksia [[Roger Penrose]]n kanssa, joka oli tuohon aikaan Lontoossa [[Birkbeck College]]ssa. Vuodesta [[1970]] eteenpäin Hawking alkoi soveltaa keksintöjään mustiin aukkoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iflscience.com/space/black-holes-arent-black-thought-says-stephen-hawking-new-theory/ | Nimeke = Black Holes Aren't As Black As Thought, Says Stephen Hawking In New Theory | Julkaisu = IFLScience}}</ref>
 
Rivi 88 ⟶ 87:
Hawkingin tutkimukset mustista aukoista johtivat merkittävään löytöön vuonna 1970. Vuonna 1974 käyttämällä kvanttiteoriaa mustien aukkojen ominaisuuksien tutkimiseen Hawking kykeni osoittamaan, että mustat aukot tuottavat säteilyä. Tätä säteilyä kutsutaan nykyään [[Hawkingin säteily]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.newscientist.com/article/dn19508-hawking-radiation-glimpsed-in-artificial-black-hole.html | nimeke = Hawking radiation glimpsed in artificial black hole | tekijä = Shiga, David | julkaisu = New Scientist | ajankohta = 28.9.2010 | viitattu = 2.2.2013 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
Hawking ja hänen ensimmäinen vaimonsa Jane Wilde, silloinen Hawking, erosivat vuonna 1991. Eron syynä olivat Hawkingin saama kuuluisuus ja hänen sairautensa vaikeutuminen. Perheeseen oli tätä ennen syntynyt kolme lasta. Neljä vuotta eron jälkeen 1995 Hawking avioitui hoitajansa Elaine Masonin kanssa. Tämän ensimmäinen aviomies David Mason oli suunnitellut ensimmäisen version Hawkingin puhesyntetisaattorista. Lokakuussa vuonna 2006 Hawking haki eroa 11 vuotta kestäneestä avioliitosta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Sapsted, David | Nimeke = Hawking and second wife agree to divorce | Osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1531891/Hawking-and-second-wife-agree-to-divorce.html | Ajankohta = 20.10.2006 | Julkaisija = Telegraph.co.uk | Viitattu = 24.8.2007 {{en}} }}</ref>
 
Syntymäpäivänään 8. tammikuuta 2007 Hawking ilmoitti, että lähtisi samana vuonna [[Painottomuuslento|painottomuuslennolle]] harjoitellakseen [[Virgin Galactic]] -yhtiön aluksella vuonna 2009 järjestettävälle avaruuslennolle, jonka kaikki kustannukset miljardööri [[Richard Branson]] oli lupautunut maksamaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Highfield, Roger | Nimeke = Stephen Hawking plans to see space | Osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1538844/Stephen-Hawking-plans-to-see-space.html | Ajankohta = 8.1.2007 | Julkaisija = Telegraph.co.uk | Viitattu = 24.8.2007 {{en}} }}</ref>
 
Hawkingin sairauden pahentuessa hänen puheensa tuli entistä hitaammaksi ja vaikeammaksi jopa tietokoneen avulla. 24. kesäkuuta 2012 ilmoitettiin, että Hawking tulisi kokeilemaan iBrain -laitetta, joka voisi tulevaisuudessa mahdollistaa kommunikoinnin aivoaaltojen avulla.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/science/stephen-hawking/9352358/Scientists-developing-device-to-hack-into-brain-of-Stephen-Hawking.html | nimeke = Scientist developing device to 'hack' into brain of Stephen Hawking | julkaisu = The Telegraph | ajankohta = 24.6.2012 | viitattu = 2.2.2013 {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012062515752478_ul.shtml | nimeke = Tiedemiehet haluavat hakkeroitua Stephen Hawkingin aivoihin | julkaisu = Iltalehti | ajankohta = 25.6.2012 | viitattu = 2.2.2013 }}</ref>
 
Hawking kuoli 76-vuotiaana maaliskuussa 2018.<ref name="Fyysikko.on.kuollut"/> Hänen hautajaisensa pidettiin 31. maaliskuuta Cambridgen kirkossa. Tuhkat sijoitetaan [[Westminster Abbey|Westminster Abbeyyn]] [[Isaac Newton|Isaac Newtonin]] haudan viereen, lähelle [[Charles Darwin|Charles Darwinin]] viimeistä leposijaa.<ref>{{Verkkoviite |osoite= http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803312200849690_vd.shtml |nimeke =Stephen Hawking sai kauniit hautajaiset - Oscar-voittaja Eddie Redmayne saapui ensimmäisten joukossa kirkkoon |viitattu=2018-04-01 |ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
== Tutkimustyö ==
Rivi 100 ⟶ 99:
 
=== Mustat aukot ja singulariteetit ===
[[KuvaTiedosto:BlackHole.jpg|thumb|300px|Taiteilijan näkemys [[musta aukko|mustasta aukosta]]. Juuri mustia aukkoja käsittelevillä tutkimuksillaan Hawking nousi maailmanmaineeseen, ja hänen mukaansa on nimetty [[Hawkingin säteily]]ksi kutsuttu ilmiö.]] ▼
 
▲[[Kuva:BlackHole.jpg|thumb|300px|Taiteilijan näkemys [[musta aukko|mustasta aukosta]]. Juuri mustia aukkoja käsittelevillä tutkimuksillaan Hawking nousi maailmanmaineeseen, ja hänen mukaansa on nimetty [[Hawkingin säteily]]ksi kutsuttu ilmiö.]]
 
Hawkingin uran alkuvuosina tiedepiireissä vallitsi epäselvyys mustien aukkojen suhteen. Mustien aukkojen olemassaolon teoreettinen mahdollisuus oli jo tiedossa, mutta useimmat tieteilijät eivät pitäneet niitä todella olemassa olevina.<ref>White & Gribbin 1992, s. 75.</ref> Mustien aukkojen singulariteettien ääretöntä tiheyttä ei vielä pidetty yleisesti ongelmana. 1960-luvulla taas kosmologipiireissä puhuttiin, että itse [[Maailmankaikkeus|kaikkeus]] voisi käyttäytyä käänteisen mustan aukon tavoin.<ref>White & Gribbin 1992, s. 76.</ref>
Rivi 124 ⟶ 122:
 
=== Braanit ===
[[KuvaTiedosto:Brane and dark matter.svg|thumb|left|200pxupright|Planeetat kiertävät haamubraanista heijastuvaa painovoimaa.]]
 
Hawking otti tutkimuksissaan kantaa myös [[braani|braaneihin]]. Esimerkiksi kirjassaan Hawking 2003 hän omisti braaneille oman luvun. Braani (tunnetaan myös nimellä ''p-braani'') on [[teoreettinen fysiikka|teoreettisessa fysiikassa]] käytetty teoria, jonka mukaan [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeutemme]] olisi yhden braanin pinnalla ja braaneja voisi olla useita. Teorian avulla on voitu laajentaa [[säieteoria]]a ja [[M-teoria]]a. Braanit keksi [[Paul Townsend]] [[Cambridge]]n teoreettisen matematiikan ja -fysiikan laitokselta.<ref>Hawking 2003, s. 55.</ref>
 
Rivi 136 ⟶ 133:
=== Aikamatkustus ===
{{Pääartikkeli|[[Aikamatkustus]]}}
 
Hawking otti jonkin verran kantaa myös [[aikamatkustus|aikamatkailuun]] ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin. Aihetta hän käsitteli sekä kirjassaan ''[[Ajan lyhyt historia]]'' että ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]'', jossa hän toteaa: ”Fyysikoista vain me muutamat höyrypäät olemme uskaltautuneet ryhtyä näin arveluttavaan puuhaan [aikamatkustuksen käsittelyyn].”<ref>Hawking 2003, s. 135.</ref>
 
Rivi 142 ⟶ 138:
 
== Hawking tietokirjailijana ==
 
Hawking tunnettiin myös [[tieteen popularisointi|tieteen yleistajuistajana]], erityisesti maineikkaista tietokirjoistaan. Näistä on suomennettu ''[[Ajan lyhyt historia]]'' (1988), ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]'' (2001), Leonard Mlodinowin kanssa kirjoitettu ''Ajan lyhyempi historia'' (2005) sekä tytär Lucy Hawkingin kanssa kirjoitettu nuortenkirja ''Avain maailmankaikkeuteen'' (2007). Suomentamatta on vuonna 1993 ilmestynyt kirjoituskokoelma ''Black Holes and Baby Universes and Other Essays''. Hawkingin kirjoittamia oppikirjoja ovat [[George Ellis]]in kanssa työstetty ''The Large Scale Structure of Spacetime'' (1973) sekä [[Werner Israel]]in kanssa tehdyt ''General Relativity: An Einsteinian Centenary Survey'' (1979) ja ''300 Years of Gravity'' (1987).<ref>''Ajan lyhyt historia'', tarkistetun ja täydennetyn sekä kuvitetun laitoksen sisäkansiteksti.</ref>
 
Rivi 148 ⟶ 143:
 
== Hawkingin näkemykset ihmiskunnan tulevaisuudesta ==
[[KuvaTiedosto:Stephen Hawking 050506.jpg|thumb|225pxupright|Hawking Ranskan kansalliskirjastossa pitämässään lehdistötilaisuudessa 2006.]]▼
 
▲[[Kuva:Stephen Hawking 050506.jpg|thumb|225px|Hawking Ranskan kansalliskirjastossa pitämässään lehdistötilaisuudessa 2006.]]
 
{{Sitaatti|Parin vuosikymmenen kuluttua kaupasta voi saada tuhannella dollarilla tietokoneen, joka vastaa monipuolisuudessaan ihmisen aivoja. Rinnakkaiset suorittimet käsittelevät tietoja aivojen tapaan ja saavat tietokoneen toimimaan kuin sillä olisi älyä ja tietoisuutta.|Stephen Hawking vuonna 2001 ilmestyneessä kirjassaan Hawking 2003.}}
 
Rivi 172 ⟶ 165:
 
== Hawkingin näkemykset uskonnosta ==
 
Hawkingin St Albans Schoolin aikaisten nuoruudenystävien tiedetään eräässä vaiheessa kiinnostuneen suuresti [[kristinusko]]sta ja myöhemmin [[okkultismi]]sta.<ref name="nuoruus">White & Gribbin 1992, s. 22–23.</ref> Hawkingin ei kuitenkaan tiedetä jakaneen ystäviensä näkemyksiä, ja myöhemmin hänen on kuvattu tarkkailleen uskoon ja Jumalaan liittyviä keskusteluja ”älyllisistä korkeuksista”. Tosin St Albans Schoolin kolmannella luokalla koulu palkitsi Hawkingin [[teologia]]ssa.<ref name="nuoruus" /> Kristinuskoa enemmän Hawkingia kiinnosti ystäväpiirissään uskonnollisen suuntauksen jälkeen jalansijaa saanut okkultismi. Pääosin tämä johtui siitä, että kokeiden mahdollisuus oli uskontoa suurempi.<ref name="nuoruus" />
 
Rivi 185 ⟶ 177:
Vuonna 2010 Hawking totesi, että kaikkeuden syntyminen ei vaadi jumalan vaikutusta. Hänen mukaansa voidaan nähdä, että alkuräjähdys on ollut johdonmukainen seuraus fysiikan laeista. Kirjassa [[Suuri suunnitelma]] hän sanoo, että "koska on olemassa sellainen laki kuin [[Painovoima|gravitaatiolaki]], maailmankaikkeus voi syntyä ja syntyy itsestään tyhjästä".
 
''Ajan lyhyt historia'' -kirjassa Hawking piti jumalan olemassaoloa mahdollisena. Vuonna 1992 löydettiin toisesta aurinkokunnasta ensimmäinen tähteä kiertävä planeetta. Tämä sai Hawkingin tarkistamaan käsitystään. Planeetan löytäminen osoitti Hawkingille, ettei ihmisten aurinkokunta ole kaikkeudessa keskeisessä asemassa. Kaikkeutta ei ole luotu vain palvelemaan ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http https://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/09/stephen_hawking_jumalalla_ei_ole_sijaa_maailman_synnyssa_1950232.html3-5624955 | Nimeke=Stephen Hawking: Jumalalla ei ole sijaa maailman synnyssä | Ajankohta=2.9.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=2.9.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.guardian.co.uk/science/2010/sep/02/stephen-hawking-big-bang-creator | Nimeke=Stephen Hawking says universe not created by God | Tekijä=Gabbatt, Adam | Julkaisu=The Guardian | Ajankohta=2.9.2010 | Viitattu=2.9.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
== Hawkingin vedonlyönnit ==
 
Hawking tunnetaan varsinkin tutkijapiirien ulkopuolella myös useista vedonlyönneistään. Tunnetuimmat vedonlyönnit käsittelevät mustia aukkoja, ja osapuolina niissä ovat pääosin Hawking itse, sekä [[Kip Thorne]] ja [[John Preskill]].{{lähde}}
 
Yksi tunnetuimmista Hawkingin vedoista oli vuonna 1975 Kip Thornen kanssa lyöty veto [[Cygnus X-1]] -kohteen luonteesta. Hawking löi vetoa sen puolesta, ettei Cygnus X-1 olisi musta aukko.<ref name="cygnu">Voittaessaan vedon Hawking saisi ''Private Eye'' -lehden neljä vuosikertaa. Viite: ''Ajan lyhyt historia'' s. 124.</ref> Hän kuvaili jälkeenpäin vetoaan sanoen, että kyseessä oli ”eräänlainen vakuutus”.<ref name="veto">White & Gribbin 1992, s. 127.</ref> Mikäli mustia aukkoja ei olisi olemassa, hänen tutkimuksensa niiden parissa olisivat olleet täysin turhia, mutta toisaalta hän voittaisi silloin automaattisesti vedon. Sen sijaan Cygnus X-1:n varmistuminen mustaksi aukoksi todistaisi niiden olemassaolon, jolloin hän häviäisi mieluusti vedon Thornelle.<ref name="veto" /> Vuonna 1990 Hawking tunnusti hävinneensä vedon ja tilasi korvauksena Thornelle ''[[Penthouse]]''-lehden vuoden ajaksi.<ref>”Vaikka tietomme Cygnus X-1:n luonteesta eivät ole vuoden 1975 jälkeen paljonkaan tarkentuneet, mahdollisista muista mustista aukoista on saatu uskottavia viitteitä niin runsaasti, että olen myöntänyt hävinneeni vedon.” Viite: ''Ajan lyhyt historia'' s. 124.</ref>
 
Toinen tunnettu veto lyötiin Hawkingin, Thornen ja Preskillin välillä. Aiheena oli [[informaatio]]n mahdollinen katoaminen mustaan aukkoon.<ref name="veto2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/EskoKVakkuri.htm | Nimeke = Esitelmä mustista aukoista | Tekijä = Keski-Vakkuri, Esko & Linnaluoto, Seppo | Selite = Esitelmä mustista aukoista | Viitattu = 24.3.2008 }}</ref> Tässä vedossa Thorne ja Hawking asettuivat samalle kannalle Preskillia vastaan. Vuonna 2004 Hawking tunnusti hävinneensä vedon,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hawking S. W. | Otsikko = Information loss in black holes | Julkaisu = Physical Review D | Ajankohta = 10/2005 | Vuosikerta = 72 | Numero = 8 | Sivut = 4 |Julkaisija = American Physical Society | www = http://link.aps.org/doi/10.1103/PhysRevD.72.084013 | Viitattu = 8.10.2009 | Kieli = {{en}} }} </ref> mutta Thorne ei yhtynyt hänen tulkintaansa,<ref>{{cite web |accessdate= |url= http://www.theory.caltech.edu/~preskill/jp_24jul04.html |title=On Hawking's Concession |publisher=California Institute of Technology |date=24.7.2004 |author=Preskill, John | Kieli={{en}} }}</ref> eikä vedon lopputulosta voida vielä katsoa tieteellisesti vahvistetuksi.{{lähde}}
Julkaisupaikka = | Julkaisija = American Physical Society | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = |Issn = | www = http://link.aps.org/doi/10.1103/PhysRevD.72.084013 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.10.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }} </ref> mutta Thorne ei yhtynyt hänen tulkintaansa,<ref>{{cite web|accessdate=|url=http://www.theory.caltech.edu/~preskill/jp_24jul04.html|title=On Hawking's Concession|publisher=California Institute of Technology|date=24.7.2004|author=Preskill, John}}</ref> eikä vedon lopputulosta voida vielä katsoa tieteellisesti vahvistetuksi.{{lähde}}
 
Hawking löi vetoa Thornen ja Preskillin kanssa myös siitä, että "kosminen sensuuri" eli se, ettei singulariteetteja voi nähdä, pätee aina.<ref>Penrose: ”Jumala kammoksuu alastonta singulariteettia”. Hawking selittää Penrosen tarkoittavan tällä, että ”painovoimaluhistumisen aiheuttamia singulariteetteja voi esiintyä vain mustien aukkojen tapaisissa paikoissa, jotka ovat katseilta säädyllisesti piilossa tapahtumahorisontin takana.” Viite: ''Ajan lyhyt historia'' s. 114.<br>Hawking: ”[heikko kosminen sensuuri] estää mustan aukon ulkopuolista havaitsijaa näkemästä, mitä singulariteetin aiheuttamasta ennustettavuuden katoamisesta seuraa, mutta se ei sensuroi mitään mustaan aukkoon putoavalta onnettomalta astronautilta.”<br>”Kosmisen sensuurin vahva muoto väittää, että singulariteetti on joko pelkästään tulevaisuudessa (kuten painovoimaluhistumisen singulariteetit) tai pelkästään menneisyydessä (kuten alkuräjähdyksen singulariteetti).” Viite: ''Ajan lyhyt historia'' s. 114–115.</ref> Hawking hävisi vedon, sillä tutkijat löysivät matemaattisia ratkaisuja, joiden mukaan tietynlainen singulariteetti olisi mahdollista nähdä hyvin kaukaa.<ref>''Ajan lyhyt historia'' s. 115.</ref>
 
== Stephen Hawking populaarikulttuurissa ==
 
Hawking oli tunnettu julkisuuden hahmo, jota kohtaan tiedotusvälineet osoittivat kiinnostusta. Tieteellisen työn lisäksi myös hänen yksityiselämänsä oli viestimien uutisaiheena. Hänen tiedetään kuitenkin suhtautuneen yksityiselämänsä käsittelyyn kielteisesti. Hawking halusi olla tunnettu ensisijaisesti tutkijana ja tietokirjailijana.<ref>White & Gribbin 1992, s. 8.</ref>
 
Viihteessä Stephen Hawkingin hahmo on esiintynyt muun muassa ''[[Simpsonit|Simpsoneissa]]'', ''[[Futurama]]ssa'',<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Basile, Nancy | Nimeke = Stephen Hawking on ”The Simpsons” | Osoite = http://web.archive.liorg/vGw6jweb/20031212123150/animatedtv.about.com/cs/guests/a/hawking.htmn | Julkaisija = About.com | Viitattu = 15.03.2018 | Kieli={{en}} }} '''Arkistolikki'''</ref> ''[[Disaster]]''-elokuvassa, ''[[Dilbert]]''-sarjakuvassa sekä ''[[Star Trek]]issä'' holokannen pokerivastustajana.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Hawking, Stephen | Vuosi = 2003 | Nimeke = Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa | SeliteSuomentaja = (The universe in a nutshell, 2001.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | ISBN = 951-0-28400-9}}</ref> Hawking on lisäksi näytellyt itseään yhdessä jaksossa ''[[Rillit huurussa]]'' -sarjassa vuonna 2012.
 
Vuonna 2004 [[BBC]] tuotti 90 minuuttisen tv-elokuvan ''Hawking'', jossa pääosaa näytteli [[Benedict Cumberbatch]]. Elokuva kertoo Hawkingin nuoruusvuosista, sairastumisesta ja läpimurrosta.
 
Stephen Hawking puhuu syntetisoidusti ''[[Pink Floyd]]'' -yhtyeen kappaleessa "Keep Talking'" (''[[The Division Bell]]'' -levyltä, 1994)<ref name="From.The.Simpsons.to.Pink.Floyd">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/science/2018/mar/14/from-the-simpsons-to-pink-floyd-stephen-hawking-in-popular-culture | Nimeke = From The Simpsons to Pink Floyd: Stephen Hawking in popular culture | Tekijä= Dean, Will | Ajankohta = 14.03.2018 | Viitattu = 15.033.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref>, ja samoin kappaleessa "Talkin' Hawkin" (''[[The Endless River]]'' -levyltä, 2014).<ref>{{Verkkoviite |osoite = http://www.rollingstone.com/music/news/pink-floyds-the-endless-river-to-feature-stephen-hawking-20141008 |nimeke = Pink Floyd's The Endless River to feature Stephen Hawking |julkaisu = The Rolling Stone -magazine|julkaisija = | viitattu = 14.11.2014 |tekijä ajankohta = |ajankohtaKieli = {{en}} }}</ref> ''[[Manic Street Preachers]]'' -yhtye julkaisi vuonna 2009 kappaleen nimeltä "Me And Stephen Hawking" (''[[Manic Street Preachers#Lifeblood – Journal For Plague Lovers (2004–2009)|Journal For Plague Lovers]]'' -levyllä).<ref name="AZLyrics.com">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.azlyrics.com/lyrics/manicstreetpreachers/meandstephenhawking.html | Nimeke = Manic Street Preachers Lyrics - Me And Stephen Hawking | Julkaisija = AZLyrics.com |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Hawking on ollut käsikirjoittamassa vuonna 2008 julkaistua ''Beyond the Horizon'' -elokuvaa.<ref name="elokuva">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.imdb.com/title/tt0429664/fullcredits#writers | Nimeke=Full cast and crew for Beyond the Horizon (2008) | Tekijä=The Internet Movie Database | Viitattu=25.3.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> Hän myös esittää itseään samassa elokuvassa.<ref name="elokuva" />{{Lähde}}
 
Vuonna 2014 ensi-iltansa sai [[James Marsh]]in ohjaama elämäkertaelokuva ''[[Kaiken teoria (elokuva)|Kaiken teoria]]'', joka perustuu Jane Hawkingin muistelmiin ''Travelling to Infinity: My Life with Stephen''. Elokuva keskittyy heidän suhteeseensa, Stephenin sairastumiseen ja menestykseen fyysikkona. Elokuvassa Stepheniä näyttelee [[Eddie Redmayne]] ja Janea [[Felicity Jones]]. Stephen Hawking liikuttui nähtyään elokuvan [[Toronton elokuvajuhlat|Toronton elokuvajuhlilla]] ja kutsui elokuvaa pääpiirteittäin todenmukaiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://variety.com/2014/film/news/toronto-the-theory-of-everything-made-stephen-hawking-cry-1201300436/ | Nimeke = Toronto: ‘The Theory of Everything’ Made Stephen Hawking Cry | Tekijä = Setoodeh, Ramin | Julkaisu = Variety | Ajankohta =7.9.2014 | Viitattu = 8.9.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
== Huomionosoitukset ==
Rivi 288 ⟶ 277:
 
===Nuortenkirjat===
 
* {{Kirjaviite | Nimeke=George’s Secret Key to the Universe|Tekijä=Hawking, Stephen W. & Hawking, Lucy & Galfard, Christophe | Vuosi=2007| Julkaisija=Doubleday|Isbn=978-1-4169-5462-0}}
** {{Kirjaviite | Nimeke=Avain maailmankaikkeuteen | Selite=Kuvittanut Garry Parsons | Suomentaja=Jorma-Veikko Sappinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33819-3}}
Rivi 303 ⟶ 291:
{{Viitteet|sarakkeet|refs=
<ref name=pubs>[http://www.hawking.org.uk/publications.html Stephen Hawking: Publications] Viitattu 21.10.2018.</ref>
<ref name=guardian> Sample, Ian: [https://www.theguardian.com/science/2018/mar/14/a-life-in-science-stephen-hawking A life in science: Stephen Hawking] The Guardian, 14 Mar .3.2018. Viitattu 21.10.2018.</ref>
<ref name=pbs> Akpan, Nsikan: [https://www.pbs.org/newshour/science/read-stephen-hawkings-final-theory-on-the-big-bang Read Stephen Hawking’s final theory on the Big Bang.] PBS NewsHour, May 3, .5.2018. Viitattu 21.10.2018</ref>
<ref name=szell>[http://michael.szell.net/hawking/ Stephen Hawking – An interactive history of his career] Viitattu 21.10.2018.</ref>
<ref name=scidox> Clark, Stuart: [https://www.newscientist.com/article/2053929-a-brief-history-of-stephen-hawking-a-legacy-of-paradox/ A brief history of Stephen Hawking: A legacy of paradox.] Viitattu 21.10.2018.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Stephen_Hawking”