Ero sivun ”Harvialan kartano” versioiden välillä

Harviala, josta käytetään paikallisessa musteessamurteessa myös nimitystä ''Harvijala'', esiintyy ensimmäisen kessankerran muodossa Harwiala vuonna [[1425]]. Asiakirjoissa esiintyvät myös kirjoitusasut Harvela, Harvila, ja Harvala,. jaLisäksi ovat olleet käytössä esimesimerkiksi muoto Morthen j Hareasist ([[1464]]) sekä muodot Harfuila ([[1477]]) ja Harffwela ([[1490]]). Nimen pohjana on ehkä sana Harvia(inen), esimerkiksi Oleff Harffwia ([[455]]) [[Lempäälä]]ssä, Mor(ten) Haruia [[1571]] [[Lahdenpohja]]n neljänneksessä [[Satakunta|Satakunnassa]].

Tämän Harvialan nimen puitteissa voidaan koota eräänlainen nimipesyenimipesue, johon kuuluvat: Harvia, Harviala, Harviainen, Harvio, harvaHarva, Harvi[la], Harvo, Harvola, Harvonen sekä esimerkiksi [[Vanaja]]ssa Harvoilanmäki, Harwoila 1766 (Mäskälässä). Tämä nimipesyenimipesue on Suomen nimistössä melko yleinen. Epäselvää kuitenkin on, miten se voitaisiin yhdistää harva-sanaan ja tämän erilaisiin johdanteisiin, joita esimerkiksi on harviainen eli harvinainen jne.

Harviala on hyvin vanha, ainakin jo rautakaudelta peräisin oleva kylä. Perimätiedon mukaan kylän paikalle syntyi kartano [[Ruotsi|ruotsinvallan]] aikana. Kartanon ensimmäinen omistaja olisi näin ollut [[Birger jaarli|jaarli Birgerin]] poika Pentti, joka myöhemmin toimi [[Lindköping]]in piispana. Harviala oli Vanajan pitäjän suurin yhtenäinen rallisomistus. Kartano periytyy siis jo keskiajallekeskiajalta, jolloin se oli mm. [[KursiKurki-suku|Kurki-suvun]] omistuksessa. Näin se kilpailee Laukon kartanon kanssa Kurki-suvun synnynsijanasynnyinsijana.

Harvialan lääni (vertaa [[Jokioinen|Jokioisten lääni]]), kuten tilakokonaisuutta yleisesti kutsuttiin, jaettiin neljään osaaosaan 1400-luvun lopulla. Lepaan sukuinen valtaneuvos Björn KalunpoikaKlaunpoika omisti vuonna [[1527]] neljäsosan Harvialasta, Äikäälän ja maita myös Janakkalan Kiialasta. Björn oli yksi Klaus Hannunpojan perillisistä. Näitä maitansa hän laajensi ostamalla sisarusten osuuksia Harvialasta. Vuonna [[1530]] hän osti lisäksi Yläneen ja Höitilän talot. Tämän suureksi muodostuneen Harvialan läänin lisäksi hän omista alueita myös muualla Hämeessä[[Häme]]essä, [[Uusimaa|Uudellamaalla]] sekä [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. Vuonna [[1555]] BjöninBjörnin maaomaisuus oli Hämeen mahtavin ja koko Suomen viidenneksi suurin.

Harvialan kantatila on entinen rälssisäteri, johon on ykdistettyyhdistetty NIemenpäänNiemenpään yksinäinen (ainoa talo kylässä) rälssisäteri, joka oli keskiaikainen asumiseen tarkoitettu kartano,. jokaSe voinon vuodesta 1600 lähtien on kuulunut samallasamalle omistajalle harvialanHarvialan kanssa, joka on todennäköisesti ollut päätila, kanssa. Niemenpää on nykyisen tulkinnan mukaan [[Laukko|Laukon]] asemesta todettu vanhemman [[Laukon Kurki-suku|Kurki-suvun]] kantatilaksi.

Harvialan kartanon [[lampuoti]]tiloina ovat ainakin 1600-luvulta lähtien olleet Höitilän yksinäinen rälssitila, Kirrin yksinäinen rälssitila, Sillänpään yksinäinen rälssitilaSillanpään ja Syvänojan yksinäinenyksinäiset rälssitilarälssitilat.

Syrjäntaan yksinäinen rälssitila ostettiin rälssiksi vuonna [[1639]]. Tämän lisäksi Koljalan koko kylä kuului kartanoon. kyläKylä käsitti 1600-luvulla 13 tilaa, joista 3 oli vanhaa rälssiä ja 10 ostettiin rälssiksi vuonna [[1624]]. Näin kymmenestä tilasta reduktion yhteydessä peruttiin kolme ja näin syntyivät Hakkolan ratsutila sekä Lintulan ja Raivolan perintötilat, jotka uudelleen yhdistettiin kartanoon 1850-luvulla.

*Niklis Koike (Kurki), valtaneuvos –1426,

*Henrik Svärd, valtaneuvos 1425–ennen 1440, oli edellisen veljenpoika,

*edellisen leksileski omaa sukua Diekn –1486,

*Hannu Pietarinpoika (Lepaan suikua]]sukua) tuomiarituomari ja edellisen vävy,

*Klaus Hannunpoika, tuomari, kuollut ennen 1523,

*Björn Klasson, valtaneuvos, kuollut 1551,

*Karin Stiernsköld, edellisen leski, kuollut 1584.

*Matti Laurinpoika Kruus, vouti ja valtaneuvos, kuoli 1606, edellisen vävy,

*Jesper Matimpoika Kruus, valtionvarainhoitaja, kuoli 1622, edellisen poika,

*Brita de la Gardie, kuollut 1645, edellisen leski,

*Lars Kruus af Gudhem, eversti, kuollut 1656m1656, edellisen poika,

*Agneta Horn af Björnsborg, kreivitär, kuoli 1672, elellisenedellisen leski,

*Fabian Wrede, kanarikollegionkamarikollegion presidentti, kuoli 1712, edellisen vävy,

*edellisen perilliset 1730,

*Magnus Julius de la GgardieGardie, kreivi ja valtaneuvos 1731–1741, edellisen tyttären vavy,vävy

*edellisen perilliset 1741–1757,

*Fredrik Axel von Fersen, kreivi ja valtaneuvos 1758–1794,

*edellisen perilliset 1794–1797,

*Knut von Treoil, vapaaherra ja salaneuvos 1798–1815,

*Vilhelm Granlund, professori 1841–1854, edellisen toinen aviopuoliso,

Myös lempäälässäLempäälässä on tilan nimenä Harviala. Tila sijaitsee Miemolan kyllässäkylässä. (mielenkiintoisestiMielenkiintoisesti HarvialnHarvialan kartanoa vastapäätä [[Vanajavesi|Vanajanveden]] toisella puolen sijaitsee MiemälänMiemalan kylä). Aiemmin tilaa ovat omistaneet Stenhagen, Kerkkonen ja Härkönen -suvut. Tila on kotuulisenkohtuullisen pieni, sillä se on vain alle 100 hehtaarin suuruinen.

Oma mielenkiintonsa on nimien HarvilaHarviala ja Miemala kulkautuminenkulkeutuminen ja eritoten kulkeutumisen suunta. Tämä ratkaisi paljon ongelmia Hämeen alueen asutuksen yleisen tulosuunnan suhteen.