Ero sivun ”Faktantarkistus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WikiTribune ei varmaan riittävän merkittävä tähän, ja onko se edes faktantarkistusta, taitaa vain olla osa sitä |
Faktantarkistus ei sinällään ole mikään "menetelmä", vaan ihan vain faktantarkistusta. Eikä se työkaluna koskaan ole puolueettoman tahon käytössä. Joko selvennys tai pidetään vihjaukset poissa |
||
Rivi 1:
'''Faktantarkistus''' on [[Journalismi|journalistinen]] lähestymistapa, jossa analysoidaan yhden tai useamman henkilön lausuntoja perustuen todistettavissa oleviin, rationaalisiin ja [[Objektiivinen|objektiivisiin]] [[Tosiasia|tosiasioihin]]. Ohessa voidaan tutkia myös sanallisia tai kirjallisia lausuntoja tosiasioihin rinnastamalla. Faktantarkistukseen voidaan ottaa mukaan myös poliittisten prosessien tieteellisiä analyysejä.<ref>Lerch, David Christoph. "Faktencheck: Länderspezifische Befunde in acht Wahlkämpfen." ''Wahlkampf in den Bundesländern''. Springer Fachmedien Wiesbaden, 2014. 229-278.</ref><ref>Unnerstall, Thomas. ''Faktencheck Energiewende: Konzept, Umsetzung, Kosten–Antworten auf die 10 wichtigsten Fragen''. Springer-Verlag, 2016.</ref>
Termiä käytetään tutkimalla paitsi journalismia, myös esimerkiksi viranomaisia<ref>[http://www.stuttgarter-nachrichten.de/inhalt.muenchner-tatort-wahrheit-muenchner-polizei-macht-auf-twitter-den-faktencheck.65a37e30-5a99-42c7-847d-f79333e5ce7e.html ''Münchner Polizei macht auf Twitter den Faktencheck.''] Stuttgarter Nachrichten, 24. Oktober 2016</ref>tai yhteiskunnallisia ryhmiä tai puolueita<ref>[https://www.cducsu.de/spezial/faktencheck-innere-sicherheit ''Faktencheck Innere Sicherheit.''] CDU/CSU-Fraktion, abgerufen am 22. November 2016</ref> [[Media|medioissa]], vaikka tutkimusten todistettavuus ei ole välttämättä taattu.
| |||