Versio 9. huhtikuuta 2019 kello 02.56 muokkaa Kulkevi16 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 448 muokkausta Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 9. huhtikuuta 2019 kello 02.57 muokkaa kumoa Kulkevi16 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 448 muokkausta →‎Historiaa: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 19: Ensimmäinen neurolepti (klorpromatsiini) otettiin käyttöön 1950-luvulla, trisykliset masennuslääkkeet 1960-luvulla, atyyppinen neurolepti klotsapiini 1980-luvulla, [[SSRI\|SSRI-]]masennuslääkkeet (serotoniinin [[takaisinoton estäjä]]t), uudet masennuslääkeryhmät ja lisää atyyppisiä neuroleptejä 1990- ja 2000-luvulla. Useimmat tällä hetkellä ([[2006]]) käytössä olevat psyykenlääkkeet ovat tulleet markkinoille vuoden 1990 jälkeen. Suomessa oli pitkään vallitsevana saksalaisella kielialueella suosittu psykodynaaminen teorianmuodostus. Suomalaiset psykiatrit kouluttautuivat psykodynaamisiksi psykoterapeuteiksi. Perheterapeuttinen -– systeeminen ajattelu voimistui 1970-luvulta alkaen. Erilaisten teoreettisten lähtökohtien monipuolistuessa myös hoitomuodot ovat monipuolistuneet. Psykodynaamisen yksilöpsykoterapian lisäksi käyttöön otettiin 1970-luvulla ryhmä- ja perheterapeuttinen hoito, 1980-luvulla verkostohoito ja lyhytpsykoterapeuttinen hoito, 1990-luvulla kognitiivis-behavioraaliset terapia. Samanaikaisesti on kehitetty ja hyödynnetty toimintaterapiaa, taideterapiaa, [[kirjallisuusterapia]]a, musiikkiterapiaa ym. Moniammatillista yhteistyötä on korostettu. Nykyisin vallitsevin terapianmuodostus on lähinnä edellä mainittuja integroiva biopsykososiaalinen. Aivotutkimuksessa suomalaiset ovat tunnetusti hyviä ja Suomessa on monia kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita.{{Lähde?}}

Ero sivun ”Psykiatria” versioiden välillä