Ero sivun ”Vetysyanidi” versioiden välillä

| nimi = SinihappoVetysyanidi

| muitanimiä = VetysyanidiSinihappo<br />syaanivety<br />syaanivetyhappo<br />formonitriili

| kaava = [[Vety|H]][[Syanidihiili|CNC]] [[Typpi|N]]N]]

'''SinihappoVetysyanidi''' (HCN) on myrkyllinen, hyvin [[heikko happo]]. Se salpaa [[soluhengitys|soluhengityksen]] ja suurina annoksina aiheuttaa välittömän kuoleman ihmiselle ja muille eliöille. Vetysyanidin [[suola|suoloja]] kutsutaan [[syanidi|syanideiksi]]. Yhdisteen vesiliuosta kutsutaan '''sinihapoksi'''. Sinihappo-nimitys tulee siitä, että sinihappo muodostaa [[rauta|raudan]] kanssa [[kompleksiyhdiste]]itä, jotka ovat väriltään sinisiä.<ref name="karamaki">{{Kirjaviite | Tekijä = Karamäki, E. M. | Nimeke = Epäorgaaniset kemikaalit | Vuosi = 1983 | Sivu = 146 |Julkaisija = Kustannusliike Tietoteos | Tunniste = ISBN 951-9035-61-3}}</ref>

SinihappoaVetysyanidia valmistetaan suuria määriä kahdella eri tavalla. Degussan prosessissa [[ammoniakki]] ja [[metaani]]<ref name="karamaki" /> reagoivat 1&nbsp;200&nbsp;°C:n lämmössä. [[Katalyytti]]nä käytetään [[platina]]a.

SinihappoaVetysyanidia käytetään hyönteismyrkkynä sekä [[orgaaninen synteesi|orgaanisessa synteesissä]] muun muassa [[nitriili|nitriilejä]] valmistettaessa.<ref name="karamaki" />

Joissain [[Yhdysvallat|USA:n]] osavaltioissa käytetyissä [[kaasukammio]]issa sinihappoavetysyanidia käytettiin surmaamaan teloitettava. Reaktiossa munan kokoinen määrä [[kaliumsyanidi]]a pudotettiin [[rikkihappo]]a sisältävään astiaan, jolloin tapahtui reaktio, joka vapauttaa sinihapon (HCN):

[[Karvasmanteli]] (''Prunus amygdalus'') sisältää [[amygdaliini]]a, josta syntyy ihmisen [[ruuansulatuskanava]]ssa sinihappoavetysyanidia. Kuumennetuista ja ruuaksi valmistetuista karvasmanteleista sitä kuitenkin kertyy vain harmiton määrä. Kuumentamattomien karvasmanteleiden nauttiminen on vaarallista, joskin karvasmantelin epämiellyttävä maku tavallisesti estää myrkytysvaaran. Terveysviranomaisten kanta on rauhoittava: karvasmanteli on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.<ref>[http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus/kasvit/Sivut/default.aspx#pid-397 HUS Myrkytystietokeskus: Kasviluettelo – Karvasmanteli]</ref> Mikäli altistus kuitenkin tapahtuu, myrkytyksen oireet kuten oksentelu, mahakipu, nopeutunut hengitys ja [[takykardia]] ilmenevät viimeistään kahden tunnin kuluttua.<ref name="Duodecim116">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto;jsessionid=0FBCEE7A88827E5DFE077A92937FC294?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo91680#s2 | Nimeke = Kasvi- ja sienimyrkytykset – tarua ja totta| Tekijä = Marja Forsell, Harriet Mustonen, Tiina Pohjalainen ja Kalle Hoppu| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2000;116(15):1643-1654 |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lääketieteellinen Lääkäriseura Duodecim | Luettu = 6. toukokuuta, 2016| Kieli = }}</ref>

SinihappoVetysyanidi voi kaasuuntuneena räjähtää yli 5,6&nbsp;% pitoisuuksilla. <ref>[http://www.indsci.com/services/training/general-gas-education/common-chemicals/hcn/ Industrial Scientific Gas Detectors: Hydrogen Cyanide – HCN]</ref>

== SinihappoVetysyanidi luonnossa ==

SinihappoaVetysyanidia sisältävät karvasmantelin lisäksi monet muutkin yleisesti käytettyjen kasvien siemenet, lapakot tai kivet, joita ei tavallisesti käytetä ihmisravinnoksi. Näitä ovat esimerkiksi [[aprikoosi]], [[Kirsikka (hedelmä)|kirsikka]], [[luumu]] ja [[omena]] mutta myös [[Pellava#Pellavan_elintarvikekäyttö|pellavansiemenet]].<ref name="Duodecim116"/>