Ero sivun ”Vetysyanidi” versioiden välillä

[[Karvasmanteli]] (Prunus amygdalus) sisältää [[amygdaliini]]a, josta syntyy ihmisen [[ruuansulatuskanava]]ssa sinihappoa. Kuumennetuista ja ruuaksi valmistetuista karvasmanteleista sitä kuitenkin kertyy vain harmiton määrä. Kuumentamattomien karvasmanteleiden nauttiminen on vaarallista, joskin karvasmantelin epämiellyttävä maku tavallisesti estää myrkytysvaaran. Terveysviranomaisten kanta on rauhoittava: karvasmanteli on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.<ref>[http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus/kasvit/Sivut/default.aspx#pid-397 HUS Myrkytystietokeskus: Kasviluettelo -– Karvasmanteli]</ref> Mikäli altistus kuitenkin tapahtuu, myrkytyksen oireet kuten oksentelu, mahakipu, nopeutunut hengitys ja [[takykardia]] ilmenevät viimeistään kahden tunnin kuluttua.<ref name="Duodecim116">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto;jsessionid=0FBCEE7A88827E5DFE077A92937FC294?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo91680#s2 | Nimeke = Kasvi- ja sienimyrkytykset – tarua ja totta| Tekijä = Marja Forsell, Harriet Mustonen, Tiina Pohjalainen ja Kalle Hoppu| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2000;116(15):1643-1654 |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lääketieteellinen Lääkäriseura Duodecim | Luettu = 6. toukokuuta, 2016| Kieli = }}</ref>

Sinihappo voi kaasuuntuneena räjähtää yli 5,6 &nbsp;% pitoisuuksilla. <ref>[http://www.indsci.com/services/training/general-gas-education/common-chemicals/hcn/ Industrial Scientific Gas Detectors: Hydrogen Cyanide -– HCN]</ref>