Ero sivun ”New Orleansin vuoden 1891 lynkkaukset” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: pienoiskuva|Väkijoukko murtautuu sisään vankilaan. Piirros vuodelta 1912. '''New Orleansin vuoden 1891 lynkkaukset''' olivat 14. m... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 6. huhtikuuta 2019 kello 15.17
New Orleansin vuoden 1891 lynkkaukset olivat 14. maaliskuuta vuonna 1891 New Orleansissa Louisianassa tehtyjä murhia, joiden uhrit olivat kaupungin poliisipäällikön murhasta epäiltyjä amerikanitalialaisia.[1] Uhreja oli yksitoista, ja osa heistä oli ehditty vapauttaa syytteistä. Veritekoja on nykyisin sanottu (esim. CNN:n uutisessa vuonna 2019[2]) Yhdysvaltain historian suurimmaksi joukkolynkkaukseksi.
Tapahtumien taustaa
New Orleansin poliisipäällikkö David Hennessy murhattiin lokakuussa 1890. Murhasta syytettiin yhdeksäätoista amerikanitalialaista miestä, joista kuusi vapautettiin syytteistä 13. maaliskuuta 1891 ja kolmen kohdalla oikeudenkäynti julistettiin tuloksettomaksi. Kaupunkilaiset uskoivat, että valamiehistö oli lahjottu. Ennakkoluuloisuus Italiasta Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia kohtaan oli siihen aikaan yleistä.[3]
Lynkkaukset
Oikeudenkäyntiä seuraavana päivänä 14. maaliskuuta 1891 väkijoukko tungeksi kaduilla ja murtautui vankiselleihin, joissa epäiltyjä säilytettiin. He surmasivat yhdeksän miestä ampumalla ja kaksi hirttämällä, loput kahdeksan selvisivät hengissä piiloutumalla. Väkijoukon mukana kaduilla oli kaupungin vaikutusvaltaisia henkilöitä ja jonkin verran myös mustaihoisia kaupunkilaisia. Lehdistö kommentoi lynkkauksia myönteisesti. Lynkkausjoukkoon kuuluneet eivät saaneet syytteitä toiminnastaan.[4]
Seurauksia
Italian kuningaskunnan konsuli New Orleansissa esitti vastalauseen lynkkausten jälkeen ja poistui kaupungista toukokuussa 1891. Italia katkaisi diplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin, ja sodan uhkaa maiden välillä pidettiin mahdollisena.[4][5] Sana mafia yleistyi amerikanenglannissa,[6] joskin se oli ollut käytössä jo aiemmin.[7]
Yhdysvaltain 23. presidentti Benjamin Harrison halusi maksaa korvauksia uhrien perheille, mutta kongressi katsoi tämän olevan presidentin valtaoikeuksiin kuulumatonta. Korvauksia kuitenkin maksettiin lopulta hieman yli 2 200 dollaria kullekin perheelle,[5] ja yhden uhrin pojalle, joka oli piileskellyt samassa vankilarakennuksessa isänsä kuolinhetkellä, New Orleansin kaupunki maksoi 5 000 dollaria. Tuleva presidentti Theodore Roosevelt kirjoitti kirjeessään siskolleen pitävänsä lynkkauksia ”hyvänä asiana”.[8]
Lähteet
- ↑ New Orleans mayor to apologise for 1891 lynching of Italian-Americans BBC. 31.3.2019. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ 128 years later, New Orleans is apologizing for lynching 11 Italians CNN. 1.4.2019. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Rhetoric Becomes Gruesome Reality on a Sunny Saturday Morning in 19th-Century New Orleans Southern Hollows Podcast. 9.5.2017. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Anti-Italian Mood Led to 1891 Lynchings (txt) files.usgwarchives.net. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Italians in New Orleans books.google.fi. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ The New Orleans "Mafia" Trial: 1891 - Who Killed The Chief? law.jrank.org. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ mafia (n.) etymonline.com. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Letter from Theodore Roosevelt to Anna Roosevelt Theodore Roosevelt Center. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)