Ero sivun ”Radioluminesenssi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typofix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
[[Image:Glowring-edited.JPG|thumb|right|260px|Hehkuva avaimenperä, jossa hyödynnetään radioluminesenssi-ilmiötä. Avaimenperän hehku kestää parhaimmillaan yli 10 vuotta.]]
'''Radioluminesenssi''' on [[luminesenssi]]-ilmiö, joka syntyy kun tiettyjä aineita altistetaan [[ionisoiva säteily|ionisoivalle säteilylle]], kuten [[alfasäteily|alfa-]], [[betasäteily|beta-]] ja [[gammasäteily]]lle. Ionisoiva säteily virittää aineen [[atomi]]en [[elektroni]]t viritystiloille, joiden purkautuessa syntyy [[valo]]a. Radioluminesenssi-ilmiötä hyödynnetään tietyissä itsestään hohtavissa aineissa, joihin on sekoitettu jotain [[radioaktiivisuus|radioaktiivista]] ainetta, kuten [[tritium]]ia tai aikaisemmin käytettyä [[radium]]in [[isotooppi]]a 226, ja jotain radioluminesenssiä mahdollistavaa ainetta, kuten [[sinkkisulfidi]]a ([[sinkki|Zn]][[rikki|S]]). Tässä esimerkissä radioaktiivisen radium-226 isotoopin ionisoiva säteily toimii sinkkisulfidin viritystilan aiheuttajana. Viritystilan purkautuessa vapautuu [[energia]]a [[valo]]n muodossa, eikä ulkoista energianlähdettä tarvita.
Radiumi 226 oli runsasti käytety ennen 1970, kunnes sen vaarallisuus huomattiin.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja3/_files/12222632510021006/default/kirja3_6.pdf | Nimeke = Säteilevät kuluttajatuotteet | Sivu = 322 | Julkaisija = Säteilyturvakeskus (sivu 322, Itsevalaisevat tuotteet) | Viitattu = 14.7.2010}}</ref> Sen säteily aiheutti kuitenkin monille sitä tehtaissa käsitelleille [[radiumtytöt|työntekijöille]] vakavia sairauksia. Monia työntekijöitä kuoli niihin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005679850.html|nimeke=Radioaktiivisen teknologian kauhea kääntöpuoli 1900-luvun alussa – ”Radiumtytöt” työskentelivät hengenvaarallisissa olosuhteissa|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-05-20|viitattu=2018-05-20|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. . Nykyisin [[Säteilyturvallisuus|säteilysuojelulainsäädäntö]] rajoittaa ankarasti sen.
== Tritiumin radioluminesenssi ==
Tritiumi häviää radiumille-226 siinä, että sen puoliintumisaika on vain 12 vuotta, radiumilla se on 1602 vuotta. Mutta tritiumin hajoamis energia on eritain pieni. Syntynyt beeta hiukkain (elektroni) lentää ilmassa vain 6 mm, ja ei pääse ihon yläkerroksen läpi.
[[Kuva:Tritium-watch.jpg|thumb|right|260px|[[Tritium]] saa tämän kellotaulun indeksit ja osoittimet hehkumaan. Toisissa kellotauluissa on voitu käyttää [[europium]]illa seostettua [[strontiumaluminaatti]]a, joka on "itsevalaisevista" aineista kirkkainta. Sen luminenssi ei kuitenkaan johdu radioaktiivisesta hajoamisesta, vaan aineen kyvystä imeä itseensä ympäristön valoa, jota se hitaasti vapauttaa.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Kiehtovat alkuaineet|Julkaisija=Docento|Vuosi=2015|Tekijä=Gray, Theodore|Suomentaja=Timo Hautala, Heli Ruuhinen|Luku=|Sivu=|Sivut=15, 97| selite=Vety, Strontium|Julkaisupaikka=|Tunniste=ISBN 978-952-291-156-8|www=|www-teksti=|Tiedostomuoto=|Viitattu=20.7.2017|Kieli=}}</ref> Tämä tunnetaan nimellä [[Fosforesenssi|fosforesenssi]].]]
[[Tritium]]in radioluminesenssia voidaan hyödyntää esimerkiksi kompasseissa, [[Kiikaritähtäin|SUSAT-kiikaritähtäimissä]], kellotaulujen pimeässä valaisevissa osissa tai joissakin avaimenperissä. Näissä käytetään GTLS-lasiputkea ({{k-en|gaseous tritium light source}}). GTLS on umpinainen lasiputki, jonka sisäpuoli on pinnoitettu [[fosfori]]lla ja täytetty tritiumkaasulla ([[Vety|vedyn]] radioaktiivinen [[isotooppi]] eli <sup>3</sup>H). Tritiumin radioaktiivisessa hajoamisessa siitä irtoaa matalaenergisiä [[Beetahajoaminen|betahiukkasia]]. Betahiukkaset reagoivat fosforipinnoitteen kanssa, mikä tuottaa jatkuvan hohteen. GTLD-laite ({{k-en|gaseous tritium light device}}) on väline, jossa on yksi tai usempi tällainen GTLS-lasikapseli.<ref name="defmin">{{Verkkoviite|osoite=https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/383636/JSP392_Lft_19_GTLS_GTLD.pdf|nimeke=Leaflet 19: Gaseous Tritium Light Sources (GTLSs) and Gaseous Tritium Light Devices (GTLDs) |tekijä=|tiedostomuoto=pdf|selite=|julkaisu=Radiation Safety Handbook Volume 2, JSP 392|ajankohta=Lokakuu 2014|julkaisupaikka=|julkaisija=Ministry of Defence (United Kingdom)|viitattu=20.7.2017|kieli={{en}} }}</ref>
| |||