Ero sivun ”Singapore” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Talous: typo |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 95:
=== Singaporen perustaminen ===
1700-luvulla Johoren sulttaanikunta aloitti kaupankäynnille tuottoisan [[gambiiri]]n viljelyn ja valtavan kysynnän takia sen viljely aloitettiin myös Singaporen saarella 1800-luvun alussa.<ref name="history" /> Samalla ajanjaksolla 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Britannia ja Hollanti kävivät kiivasta kamppailua siirtomaa-asemastaan [[Malaijien saaristo]]ssa. Hollanti oli menettänyt alueitaan Euroopassa käytyjen sotien takia. Britit valloittivat [[Jaava]]n 1811, mutta se palautettiin takaisin hollantilaisille jo 1816.<ref name="barwise138-141">Barwise & White 2002, 138-141.</ref><ref name="Heikkilä336-7">Heikkilä-Horn & Miettinen 2005, 336–337.</ref> Jaavan menetyksen jälkeen Britannia halusi vahvistaa valta-asemaansa [[Malakansalmi|Malakansalmella]], ja vuonna 1818 Jaavan kuvernöörinä toiminut [[Thomas Stamford Raffles]] määrättiin etsimään uutta paikkaa brittien kauppasatamalle. 29. tammikuuta 1819 Raffles rantautui Singaporejoen suulle, jossa asui siihen aikaan muutamia satoja ihmisiä. Aluetta hallitsi muodollisesti Johoren sulttaani, jonka kanssa Raffles aloitti neuvottelut tukikohdan perustamisesta.<ref name="founding" /><ref name="lehtipuu" />
Samaan aikaan Johoressa oli käynnissä vallanperimyskiista sulttaanin kuoltua. Raffles asettui tukemaan maanpaossa elävää vanhempaa poikaa [[Tengku Hussein]]ia, vaikka Britannia ja Hollanti olivat jo tunnustaneet nuoremman pojan Abdul Rahmanin uudeksi sulttaaniksi. Raffles ja Hussein allekirjoittivat 6. helmikuuta 1819 sopimuksen, jonka mukaan [[Englannin Itä-Intian kauppakomppania]] sai perustaa saarelle kauppasiirtokunnan ja samalla Hussein tunnustettiin Johoren sulttaanikunnan lailliseksi sulttaaniksi. Rafflesin oma-aloitteinen toiminta hiersi brittien ja hollantilaisten suhteita.<ref name="founding" /> Vastaperustettu Singapore menestyi alusta alkaen hyvin, mille suurimpana syynä oli sen asema vapaasatamana [[Itä-Intia]]n kaupankäynnissä. Se houkutteli Singaporeen kauppiaiden lisäksi myös pysyvää väestöä. Johoren uusi sulttaani Hussein rakensi sinne palatsinsa, jonka takia sinne muutti paljon [[Malaijit|malaijeja]]. Toinen suuri muuttajaryhmä olivat Kaakkois-Aasian alueen kiinalaiset, jotka toivoivat hyötyvänsä vapaasta kaupasta, johon heillä ei muualla ollut mahdollisuutta.<ref name="founding" />
| |||