{{Jaettava||Nykyinen sisältö kekistyy vertaileen erieläin lajejakekenään ei tavanomainen vs luomu.}}[[Lammas]] ja [[vuohi]] ovat ekologisia kotieläimiä, sillä ne ovat pienikokoisia ja eivät kovin vaativia laidunmaiden suhteen. Esimerkiksi vuohi pystyy käyttämään ravinnokseen myös pensaiden ja kaadettujen puiden lehtiä. Pääsääntöisesti lampaat syövät nurmea ja vuohet kaikkiruokaisesti hieman korkeampaa kasvistoa. Vuohia voidaan käyttää laitumien parantamiseen, sillä ne syövät pois sellaisia kasveja, mitä lampaat ja naudat välttävät ja antavat siten levitä. Lampaita ja vuohia voidaan laiduntaa viljelyyn sopimattomilla alueilla, esimerkiksi saarilla ja kivikkoisilla tai korkeuseroiltaan vaihtelevilla alueilla. Lampaat ja vuohet tuottavat kuitenkin merkittävästi kasvihuonekaasu [[metaani]]a ja molempien ylilaidunnus voi aiheuttaa [[eroosio]]ta.
[[Nauta|Naudoista]] maitolehmiälypsylehmiä laidunnetaan kesäisin nurmilla ja talvisin ne jaloittelevat säännöllisesti ulkotarhassa ja syövät pääasiassa nurmikasveista koostuvaa [[rehu]]a.Lihanaudoillesekä senrehuviljaa sijaantai täysrehua lehmäkohtaisen ruokintasuunnitelman mukaan. Lihanaudoille syötetään lihatuotannonnurmirehun maksimoimiseksilisäksi [[ohra]]a, [[maissi]]a ja [[rypsi]]nä/[[rapsi]]na tairuokintasuunnitelman [[soijapapu]]jenmukaisesti valkuaistajotta varmistetaan eläimen energian ja valkuaisen saanti. Näiden valkuaispitoisten kasvien kasvatus vaatii nurmikasveja enemmän lannoitteita ja traktorityötä, ja ne sopisivat periaatteessa myös ihmisravinnoksi. Naudoille kasvatettavat lajikkeet ovat kuitenkin rehulajikkeita, esim ohrassa, joten ne eivät sovellu myllyteollisuuden raaka-aineeksi. Naudan hitaan täysikasvuisuuden saavuttamisen, suuren koon ja ohuen karvapeitteen vuoksi se kuluttaa paljon energiaa. pelkkäänEnergian lähteenä se käyttää pääasiassa nurmirehua, jonka hyödyntämiseen se on erikoistunut. Tämä on hyvä asia Suomen ilmastossa, sillä vilja ja monet ihmisravinnoksi kelpaavat kasvit eivät kasva kuin eteläisessä Suomessa ja rannikon tuntumassa. Loppuosa Suomen pelloista soveltuu huonosti viljan ja avomaakasvisten viljelyyn jotka vaativat pitkän lämpimän kasvukauden, mutta erinomaisesti vaatimattomman nurmen viljelyyn. Nauta jalostaa nurmesta ruokaa myös olemiseenihmisille. Naudat vaativat paljon juomavettä, mikä voi muodostua kuivilla alueilla ongelmaksi. ErityisestiSuomessa lihanaudatjuomavesi ei ole rajoittava tekijä, joten nautapohjainen tuotanto soveltuu tänne hyvin. Naudat tuottavat pötsissä runsaasti metaania, mutta onneksi jokaista olemassa olevaa nautaa (lypsy- tai liha-) kohti on vähintää hehtaari nurmea, jota kasvatetaan naudan rehuksi. Nurmirehut ovat monivuotisia ja sitovat ilmakehästä hiiltä peltoon kompensoiden nautojen ilmastovaikutusta.
[[Broileri]] on ekologisempi kuin sika, sillä se on pienikokoisempi ja kasvaa nopeammin. Broilerit ja siat vaativat kuitenkin myös ihmisravinnoksi kelpaavaa ravintoa, kuten ohraa, maissia tai valkuaiskasveja.
