Ero sivun ”Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
{{lähteetön|Ei yhden ainoaa viitettä.}}
suomennokset omaksi osiokseen ym. kohentelua
Rivi 1:
{{Korjattava|Onko artikkelin tarkoitus käsitellä romaania vai sen hahmoa?}}
[[Kuva:Svejk.jpg|thumb|Švejkin patsas [[Sanok]]issa, Puolassa]]
[[Kuva:Jaroslav Hasek 1921Svejk.jpg|thumb|JaroslavŠvejkin Hasekpatsas 1921[[Sanok]]issa, Puolassa.]]
[[Kuva:ProkopovoJaroslav náměstí,Hasek Haškův pomník1921.jpg|thumb|HasekinJaroslav patsasHašek Prokopovonvuonna aukiolla Žižkovissa, [[Praha]]ssa1921.]]
{{lähteetön|Ei yhden ainoaa viitettä.}}
'''Kunnon sotamies Švejk''' on [[Tšekki|tšekkiläisen]] [[Jaroslav Hašek]]in 1920-luvun alussa kirjoittaman keskeneräiseksi jääneen [[Satiiri|satiirisen]] [[romaani]]n sankari. Usein itse romaaniinkin viitataan lyhyesti sankarinsa nimellä, vaikka itse asiassa Josef Švejkin hahmo oli esiintynyt ensimmäisen kerran jo Hašekin vuonna [[1912]] julkaisemassa [[novelli]]ssa.
 
'''Kunnon sotamies Švejk''' on [[Tšekki|tšekkiläisen]] [[Jaroslav Hašek]]in 1920-luvun alussa kirjoittaman keskeneräiseksi jääneen [[Satiiri|satiirisen]] [[romaani]]n sankari.''Kunnon Useinsotamies itseŠvejk romaaniinkinmaailmansodassa'' viitataan lyhyesti sankarinsa nimellä, vaikka itse asiassa Josef Švejkin hahmo oli esiintynyt ensimmäisen kerran jo Hašekin vuonna [[1912]] julkaisemassa [[novelli]]ssasankari.
==Eri nimiset suomennokset==
 
HašekUsein aloittiitse romaaninromaaniinkin ''Kunnonviitataan sotamieslyhyesti Švejksankarinsa maailmansodassa''nimellä, vaikka itse asiassa Josef Švejkin hahmo oli esiintynyt ensimmäisen kerran jo Hašekin vuonna 1912 julkaisemassa [[novelli]]ssa. Hašek aloitti romaanin kirjoittamisen vuonna 1921. Hän kaavaili Švejkistä kuusiosaista tarinaa, mutta ehti saada valmiiksi vain neljä osaa ennen sairastumistaan ja kuolemaansa [[tuberkuloosi]]in vuonna 1923. Teos julkaistaan nykyään yhtenä niteenä. Teoksen alkuperäinen nimi kääntyisi suomeksi suoraan ''Kunnon”Kunnon sotamies Švejkin kohtalot maailmansodan aikana''aikana” (''Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války''), mutta koska se käännettiin aikoinaan saksan kautta, opittiin teos tuntemaan Suomessa nimellä ''Kunnon sotamies Shvejkin seikkailut maailmansodassa'' (1932-1933). Kaikkiaan teos on ilmestynyt suomeksi moneen kertaan (kääntäjinä eri vuosikymmeninä [[Jalmari Virtanen]], [[Viljo Kajava]], Marja Helin ja [[Tuure Lehén]]). Viimein vuonna [[1991]] ilmestyi [[Eero Balk]]in suoraan tšekin kielestä kääntämä ''Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa''.
 
==Teoksen vastustaminen ja kieltäminen==
 
Romaani herätti ilmestyttyään suurta kiinnostusta, mutta myös suuttumusta nuoren [[Tšekkoslovakia]]n valtion niissä piireissä, jotka olivat huolissaan tšekkien maineesta Euroopassa. Maanläheisen Švejkin pelättiin henkilöivän ulkomailla koko tšekkien kansan. Teoksen lukeminen kiellettiin Tšekkoslovakian armeijassa vuonna [[1925]], puolankielinen käännös takavarikoitiin kaupoista vuonna [[1928]], Bulgaria kielsi teoksen vuonna [[1935]] ja sitä poltettiin kansallissosialistien kirjarovioilla [[Saksa]]ssa vuonna [[1933]]. Suomessa teos aiheutti 30-luvulla jumalanpilkkasyytteen, joka kuitenkin hylättiin.
 
==Maine ja merkitys==
 
Teoksen vaikutuksista huolestuneiden pelko ei ollut aivan aiheeton. Švejkistä tuli välitön maailmanmenestys. Se julkaistiin muutaman vuoden sisällä monella kielellä, nykyään käännöksiä on yli 60 kielelle. Teoksesta tuli heti ilmestyttyään valtava menestys ja kuuluisuutta saavutti myös [[Josef Lada]]n tekemä kuvitus. Švejk muodostui ensin kansalliseksi ja sitten kansainväliseksi symboliksi, ja nyt hänelle omistettuja kapakoita, puistonpenkkejä ja muistoesineitä on monissa Euroopan maissa. Maine levisi laajemmallekin. Amerikkalainen [[Joseph Heller]] on korostanut, että hänen suursuosioon noussut teoksensa ''[[Me sotasankarit]] ''(engl. ''Catch-22'') sai innoituksensa juuri Švejkistä. Voidaanpa sanoa, että tämä [[Cervantes]]in ja [[Rabelais|Rabelais'n]] perinteeseen asettuva romaani tuli esikuvaksi kokonaiselle kirjallisuuden lajille.
 
Keskeneräiseksi jäänyt romaani on sitäkin merkittävämpi sen vuoksi, että sen ilmestyessä maailmansotaa ei ollut vielä juurikaan käsitelty kirjallisuudessa. Kaikkea tunteellisuutta välttävä ja suuret aatteet puhkaiseva Švejk on omalla tavallaan myös suuri sodanvastainen teos.
 
Maailmanlaajuisen suosionsa vuoksi teos on saanut useita jatkajia, sen nimeä on lainattu, se on filmatisoitu, ja sotamies Švejkistä on tullut muidenkin kirjailijoiden teoksissa kiertävä hahmo. Romaanista on runsaasti näyttämö- ja kuunnelmasovituksia sekä elokuvia, joista suuren suosion saavutti saksalainen versio, pääosassa [[Heinz Rühmann]]. Suomessa [[Veijo Meri]] on käsikirjoittanut teoksen 10-osaiseksi näytelmäksitelevisionäytelmäksi televisiolle''[[Kunnon sotamies Svejkin seikkailuja]]'', jonka ohjasivat [[Veikko Kerttula]] ja [[Pauli Virtanen]] ja joka esitettiin 1967–1968. Pääosaa siinä esitti [[Matti Varjo]]. Teosta on esitetty useasti myös kuunnelmana radiossa, pääosassa [[Hannes Häyrinen]].
 
== Sisältö ==
Rivi 29 ⟶ 27:
Romaanin tapahtumat lähtevät käyntiin, kun istuessaan oluella Švejk kommentoi [[Sarajevo]]ssa tapahtunutta arkkiherttua [[Frans Ferdinand]]in murhaa. Tuo kipinä sytytti ensimmäisen maailmansodan. Švejk on sekoittavinaan surmatun kahteen muuhun Ferdinandiin, joista toinen joi hiusvettä ja toinen söi koirankakkaa. Salaisen poliisin virkailija passittaa Švejkin vankilaan, josta hän joutuu mieli- ja sotilassairaalaan ja sitten palvelijaksi juopolle sotilaspappi Katzille, joka häviää Švejkin korttipelissä yliluutnantti Lukašille. Yliluutnantti Lukáš on tšekkiläismielinen, sympaattinen upseeri ja parantumaton naistenmies. Švejkin kommellusten takia he joutuvat matkalle kohti rintamaa ja joukkoon liittyy mm. suursyömäri Baloun. Taisteluihin teoksessa ei milloinkaan ehditä. Siitä pitävät huolen byrokratia ja Švejk. Sen sijaan se on täynnä käsittämättömiä tilanteita ja ihmeellisiä henkilöhahmoja. [[Militarismi]]lle ja virkavaltaisuudelle nauretaan avoimesti. Militarismia pidetään teoksessa yleensäkin ihmisyyden vastaisena ilmiönä. Švejkin tavoitteena on vain selvitä hengissä, ja sodan jälkeen hän aikoo palata rauhassa prahalaiseen kantakapakkaansa [[U Kalicha]]an eli Pikariin.
{{juonipaljastus loppu}}
 
==Suomennokset==
Teoksen ensimmäisen suomennoksen teki [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] asunut [[Jalmari Virtanen]] nimellä ''Kunnon sotamies Shvejkin seikkailut''. [[Kustannusliike Kirja]] julkaisi sen neljässä osassa [[Leningrad]]issa vuosina 1932–1936. Ensimmäisen Suomessa julkaistun suomennoksen teki [[Viljo Kajava]] nimellä ''Kunnon sotamies Shvejkin seikkailut maailmansodassa''. [[Kirjailijain kustannusliike]] julkaisi siitä kolme ensimmäistä osaa vuosina 1935–1937.<ref>[https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchResults?searchId=1836&recPointer=0&searchType=1&sortBy=PUB_DATE Haku teosnimellä ”Osudy dobrého vojáka Svejka za světové války”] Fennica-tietokanta. Viitattu 29.3.2019.</ref> Kajava käänsi teoksen [[Ruotsin kieli|ruotsista]]. Kun otteita suomennoksesta julkaistiin etukäteen vuonna 1934 ''[[Tulenkantajat (lehti 1932–1939)|Tulenkantajat]]''-lehdessä, ''[[Ajan Suunta]]''- ja ''[[Kotimaa]]''-lehdet nostivat asiasta metelin, minkä seurauksena ''Tulenkantajien'' päätoimittajaa [[Erkki Vala]]a vastaan nostettiin syyte [[Jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Vala tuomittiin kahden kuukauden vankeuteen, mutta Suomen korkein oikeus kumosi tuomion vuonna 1936.<ref name="HS1991">Antti Majander: [https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003103264.html Suomessa Svejkin julkaisija sai syytteen jumalanpilkasta] (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 17.11.1991. Viitattu 29.3.2019.</ref>
 
Sodan jälkeen [[Marja Helin]] ja [[Tuure Lehén]] käänsivät teoksen [[Saksan kieli|saksasta]] nimellä ''Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa''. [[Kansankulttuuri]] julkaisi sen pelkästään Helinin nimissä vuonna 1947, myöhemmissä painoksissa on merkitty toiseksi kääntäjäksi Léhen sekä runojen suomentajaksi [[Elvi Sinervo]]. Tästä käännöksestä on otettu toistakymmentä painosta.<ref name="HS1991" /><ref name="fennica2">[https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchResults?searchId=1835&recPointer=0&searchType=1&sortBy=PUB_DATE Haku sanoilla ”Kunnon sotamies”] Fennica-tietokanta. Viitattu 29.3.2019.</ref> Viimein vuonna 1991 ilmestyi [[Eero Balk]]in suoraan tšekin kielestä kääntämä ''Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa''. Sen julkaisi aklun perin Orient Express -kustantamo, myöhemmät painokset [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]].<ref name="fennica2" />
 
==Katso myös==
* Näytelmäkirjailija [[Bertolt Brecht]], [[Svejk toisessa maailmansodassa]] (Bertolt Brechtin näytelmä)
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hašek, Jaroslav | Nimeke=Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa | Selite=(Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války, 1923.) Suomentanut Eero Balk. Kuvitus: Josef Lada. 5. painos (1. painos 1991) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-31-2676-5}}
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
{{Commons|The Good Soldier Švejk}}
* [[Veikko Kerttula]]n ja [[Pauli Virtanen|Pauli Virtasen]] ohjaama 10-osainen TV-elokuva [http://www.imdb.com/title/tt0940633/ Kunnon sotamies Svejkin seikkailuja], [[1967]]-[[1968]] (pääosassa [[Matti Varjo]]). IMDB-tietokanta
 
[[Luokka:Tšekkiläiset romaanit]]