Wikipedia

Ero sivun ”Belomorsk” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Milaal (keskustelu | muokkaukset)
36 muokkausta
Suomensin
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 82:
[[Tiedosto:The Stalin White Sea – Baltic Sea Canal (Belomorsk).jpg|thumb|250px|right|Vienanmeren kanava Belomorskissa.]]
[[Tiedosto:Prokudin-Gorskii-Soroka.jpg|thumb|250px|right|Näkymä Sorokanlahdelle. [[Sergei Prokudin-Gorski]]n värivalokuva vuodelta 1916.]]
'''BelomorskSorokka'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 32 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2 | www = http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/venajan_federaation_paikannimia.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.1.2013}}</ref> ({{k-ru|Беломо́рск}}, vuoteen 1938 saakka ven. Сорока, ''Soroka'', [[suomen kieli|suom]]. ''Sorokka'') on kaupunki, [[kaupunkikunta]] ja [[Belomorskin piiri]]n hallinnollinen keskus [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[Vienanmeri|Vienanmeren]] rannalla [[Uikujoki|Ala-Uikujoen]] suussa 376 kilometriä [[Petroskoi]]sta pohjoiseen.<ref name="Karelija">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelija: entsiklopedija. Tom 1 | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Petropress | Vuosi = 2007 | Sivu = 154 | Tunniste = ISBN 978-5-8430-0123-0}}</ref> Kaupungissa on 11&nbsp;900 ja kunnassa 12&nbsp;900 asukasta (vuonna 2011)<ref>Generalnyi plan, s. 4–5.</ref>.
 
==Maantiede ja ilmasto==
BelomorskinSorokan kaupunkikunnan pinta-ala on 258 neliökilometriä<ref>Generalnyi plan, s. 4.</ref>. Se rajoittuu pohjoisessa, lännessä ja lounaassa Belomorskin piirin [[Sosnavitsa]]n ja kaakossa [[Suma]]n maalaiskuntiin<ref>Generalnyi plan, s. 13.</ref>. Pinta-alasta valtaosa on metsää<ref>Generalnyi plan, s. 79.</ref>.
 
Kunta kuuluu Vienanmeren alankoon<ref>Generalnyi plan, s. 15.</ref>. Vesistöjä ovat Vienanmeri, Uiunsaaren ja Belomorskin tekojärvet, Ala-Uikujoki ja sen sivuhaara Siisna (ven. ''Šižnja''), Belomorskin tekojärveen laskeva Uda sekä Vienanmeren Sorokanlahteen laskevat Suuri- ja Pieni-Ketmuksajoet (''Bolšaja'' ja ''Malaja Ketmuksa''). Hyötykaivannaisia ovat savi, [[graniittigneissi]] ja [[granaatti]].<ref>Generalnyi plan, 18–19.</ref>
Rivi 92:
 
==Asutus==
Kaupungin lisäksi BelomorskinSorokan kuntaan kuuluvat Vodnikovin, [[Zolotets]]in ja Vienanmeren kanavan 16.–19. sulkujen asutukset, Matinvaaran (ven. ''Matigora''), Saliniemen (''Salnavolok''), Siisnan (''Šižnja'') ja [[Uiunsaari|Uiunsaaren]] kylät sekä Gorelyi Mostin sivuutusasema. Vodnikov, 19. sulun asutus ja Gorelyi Most luetaan virallisesti osaksi Belomorskin kaupunkia. Kaupungin jälkeen toiseksi suurin asutuskeskus on 900 asukkaan Zolotets.<ref>Generalnyi plan, s. 5.</ref> Kunnan alueella on 16 puutarhapalsta- ja huvila-aluetta<ref>Generalnyi plan, s. 49.</ref>.
 
'''Asukasluvun kehitys'''
Rivi 108:
Vuonna 1916 perustettiin [[Muurmannin rata|Muurmannin radalla]] sijainnut Sorokan rautatieasema ja vuosina 1931–1933 rakennettiin kaupungin alueelle päättyvä [[Vienanmeren–Itämeren kanava]]<ref name="Karelija" />. Vuonna 1927 muodostettiin aluksi kymmeneen [[kyläneuvosto]]alueeseen jaettu [[Belomorskin piiri|Sorokan piiri]], jonka hallinnollisena keskuksena toimi Sorokan kylä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelija: entsiklopedija. Tom 1 | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Petropress | Vuosi = 2007 | Sivu = 156 | Tunniste = ISBN 978-5-8430-0123-0}}</ref><ref name="Karjalan ASNT 1926">{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n tilastohallinto/Igor Sergejev | Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan) | Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 21.5.2013 | Kieli = }}</ref>. Sorokan kylässä sekä erillisen Sorokan asutusneuvoston muodostaneessa Soluninille nimetyssä työläisasutuksessa oli vuonna 1933 yhteensä 9&nbsp;600 asukasta, joista 319 oli karjalaisia ja 40 suomalaisia<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet | Vuosi = 1935 | Sivu = 19 | Tunniste = }}</ref>.
 
Sorokan kylä ja rautatieasema, Soluninille nimetty työläisasutus sekä kanavatyöntekijöiden taajama Vodnikov yhdistettiin vuonna 1938 Belomorskin kaupungiksi. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana suomalaisten miehittäessä Petroskoita BelomorskSorokka toimi [[Karjalais-suomalainen SNT|Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan]] väliaikaisena pääkaupunkina.<ref name="Karelija" />
 
==Liikenne, talous ja palvelut==
Kaupungin kautta kulkee Muurmannin rautatie, josta haarautuu rata [[Arkangelin alue]]en [[Obozerski]]in. Belomorskin asema on rautatiepiirin keskus, jonka kautta kulkee päivittäin noin kymmenen paria kaukojunia ja kaksi paria paikallisjunia. Kaupungista on maantieyhteydet [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] ja [[Murmansk]]in väliselle [[M18 (valtatie)|M18-valtatielle]] [[Pušnoi (Karjalan tasavalta)|Pušnoihin]], Suman kautta [[Kuolisma]]an sekä Vienanmeren rannalle Rastnavolokiin. Linja-autoliikenne suuntautuu [[Kostamus|Kostamukseen]], [[Segeža|Sekeehen]]an, [[Karhumäki|Karhumäkeen]] ja Petroskoihin. Siisnajokea pitkin kulkee Vienanmeren–Itämeren kanava. Sorokanlahden rannalla on kalasatama ja Vienanmeren kanavan varrella Vodnikovissa merisatama. Kaupungissa on myös helikopterilentokenttä.<ref>Generalnyi plan, s. 30–33.</ref>
 
Talous perustuu puunjalostukseen, jota edustaa BelomorskinSorokan saha- ja puunjalostuskombinaatti sekä neljä muuta sahalaitosta. Lisäksi on elintarvike-, metalli- ja rakennusteollisuutta sekä kalastusyrityksiä.<ref name="Karelija" /><ref>Generalnyi plan, s. 55–56.</ref> Uikujoella on Belomorskin ja Uiunsaaren vesivoimalaitokset<ref>Generalnyi plan, s. 50.</ref>.
 
BelomorskissaSorokassa toimii kolme keskikoulua, lasten luomistyön keskus, taide- ja musiikkikoulut sekä [[Petroskoin yliopisto]]n haaraosasto. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo, kaksi kirjastoa, pomorikulttuurin keskus ja kotiseutumuseo. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala poliklinikkoineen ja ensiapuasemineen, lastenpoliklinikka, lastenkoti ja sosiaalipalvelukeskus. Kaupungissa on kaksi [[ortodoksinen kirkko|ortodoksista]] kirkkoa. Eräitä julkisia palveluja on myös Vodnikovissa ja Zolotetsissa.<ref>Generalnyi plan, s. 36–39.</ref> Paikallislehtenä ilmestyy ''Belomorskaja tribuna''<ref>Generalnyi plan, s. 43.</ref>.
 
==Kaupunkikuva, nähtävyydet ja matkailu==
Suurin osa BelomorskistaSorokasta sijaitsee Uikujoen päähaaran ja Siisnajoen muodostamalla saarella. Hallintorakennukset ovat keskellä Uikujokea sijaitsevalla saarella ja joen itäpuolella, rautatieasema sen länsipuolella ja merisatama Siisnan itärannalla. Pääsaarella sijaitsevat BelomorskinSorokan saha- ja puunjalostuskombinaatti sekä Vygin rautatieasema.<ref name="Karelija" /> Kaupungissa on noin 30 saarta ja 40 siltaa, joiden takia sitä toisinaan kutsutaan ”Pohjolan [[Venetsia]]ksi”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://belomorsk-mo.ru/turizm_i_otdih/istoriya_goroda.html | Nimeke = Belomorski munitsipalnyi raion: Istorija goroda | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2011 | Julkaisupaikka = Veliki Novgorod | Julkaisija = Novgorodgraždanprojekt | Viitattu = 21.5.2013 | Kieli = {{ru}} }}</ref>.
 
Seudulla on lukuisia [[kivikausi|kivikautisia]] asuinpaikkoja<ref>Generalnyi plan, s. 27–29.</ref>. Uikujoen saarilla Uiunsaaren ja Belomorskin vesivoimalaitosten välillä sijaitsee Euroopan-puoleisen Venäjän suurin [[kalliopiirros]]alue (Besovy Sledki, Jerpin Pudas, Zalavruga ja joukko nimettömiä saaria)<ref name="Karelija" /><ref>Generalnyi plan, s. 27.</ref>. Rakennusmuistomerkkehin kuuluu 1900-luvun alussa pystytetty saharakennus. Historialliset kohteet liittyvät [[Venäjän sisällissota|Venäjän kansalaissotaan]], [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] sekä kaupungissa asuneeseen runonlaulaja [[Fekla Bykova]]an. Keskustassa on Venäjän kansalaissodassa kaatuneen Sorokan neuvoston ensimmäisen puheenjohtajan [[Vasili Solunin]]in ja [[Neuvostoliiton sankari]]n [[Andrei Paškov]]in rintakuvat.<ref>Generalnyi plan, s. 26–27.</ref>
 
BelomorskistaSorokasta tehdään opastettuja retkiä kalliopiirroksille ja Vienanmeren saaressa sijaitsevaan Solovetskin luostariin<ref name="Karjalan tasavalta 1997"/>. Majoituspalveluihin kuuluvat Gandvik ja Belomorje -hotellit sekä lomakylä Vyg. Kaupungissa on ravintola ja joukko kahviloita.<ref>Generalnyi plan, s. 41–42.</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Belomorsk”