Ero sivun ”Belomorsk” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Suomensin Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
|||
Rivi 82:
[[Tiedosto:The Stalin White Sea – Baltic Sea Canal (Belomorsk).jpg|thumb|250px|right|Vienanmeren kanava Belomorskissa.]]
[[Tiedosto:Prokudin-Gorskii-Soroka.jpg|thumb|250px|right|Näkymä Sorokanlahdelle. [[Sergei Prokudin-Gorski]]n värivalokuva vuodelta 1916.]]
'''
==Maantiede ja ilmasto==
Kunta kuuluu Vienanmeren alankoon<ref>Generalnyi plan, s. 15.</ref>. Vesistöjä ovat Vienanmeri, Uiunsaaren ja Belomorskin tekojärvet, Ala-Uikujoki ja sen sivuhaara Siisna (ven. ''Šižnja''), Belomorskin tekojärveen laskeva Uda sekä Vienanmeren Sorokanlahteen laskevat Suuri- ja Pieni-Ketmuksajoet (''Bolšaja'' ja ''Malaja Ketmuksa''). Hyötykaivannaisia ovat savi, [[graniittigneissi]] ja [[granaatti]].<ref>Generalnyi plan, 18–19.</ref>
Rivi 92:
==Asutus==
Kaupungin lisäksi
'''Asukasluvun kehitys'''
Rivi 108:
Vuonna 1916 perustettiin [[Muurmannin rata|Muurmannin radalla]] sijainnut Sorokan rautatieasema ja vuosina 1931–1933 rakennettiin kaupungin alueelle päättyvä [[Vienanmeren–Itämeren kanava]]<ref name="Karelija" />. Vuonna 1927 muodostettiin aluksi kymmeneen [[kyläneuvosto]]alueeseen jaettu [[Belomorskin piiri|Sorokan piiri]], jonka hallinnollisena keskuksena toimi Sorokan kylä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelija: entsiklopedija. Tom 1 | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Petropress | Vuosi = 2007 | Sivu = 156 | Tunniste = ISBN 978-5-8430-0123-0}}</ref><ref name="Karjalan ASNT 1926">{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n tilastohallinto/Igor Sergejev | Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan) | Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 21.5.2013 | Kieli = }}</ref>. Sorokan kylässä sekä erillisen Sorokan asutusneuvoston muodostaneessa Soluninille nimetyssä työläisasutuksessa oli vuonna 1933 yhteensä 9 600 asukasta, joista 319 oli karjalaisia ja 40 suomalaisia<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet | Vuosi = 1935 | Sivu = 19 | Tunniste = }}</ref>.
Sorokan kylä ja rautatieasema, Soluninille nimetty työläisasutus sekä kanavatyöntekijöiden taajama Vodnikov yhdistettiin vuonna 1938 Belomorskin kaupungiksi. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana suomalaisten miehittäessä Petroskoita
==Liikenne, talous ja palvelut==
Kaupungin kautta kulkee Muurmannin rautatie, josta haarautuu rata [[Arkangelin alue]]en [[Obozerski]]in. Belomorskin asema on rautatiepiirin keskus, jonka kautta kulkee päivittäin noin kymmenen paria kaukojunia ja kaksi paria paikallisjunia. Kaupungista on maantieyhteydet [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] ja [[Murmansk]]in väliselle [[M18 (valtatie)|M18-valtatielle]] [[Pušnoi (Karjalan tasavalta)|Pušnoihin]], Suman kautta [[Kuolisma]]an sekä Vienanmeren rannalle Rastnavolokiin. Linja-autoliikenne suuntautuu [[Kostamus|Kostamukseen]], [[Segeža|Sekeehen]]
Talous perustuu puunjalostukseen, jota edustaa
==Kaupunkikuva, nähtävyydet ja matkailu==
Suurin osa
Seudulla on lukuisia [[kivikausi|kivikautisia]] asuinpaikkoja<ref>Generalnyi plan, s. 27–29.</ref>. Uikujoen saarilla Uiunsaaren ja Belomorskin vesivoimalaitosten välillä sijaitsee Euroopan-puoleisen Venäjän suurin [[kalliopiirros]]alue (Besovy Sledki, Jerpin Pudas, Zalavruga ja joukko nimettömiä saaria)<ref name="Karelija" /><ref>Generalnyi plan, s. 27.</ref>. Rakennusmuistomerkkehin kuuluu 1900-luvun alussa pystytetty saharakennus. Historialliset kohteet liittyvät [[Venäjän sisällissota|Venäjän kansalaissotaan]], [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] sekä kaupungissa asuneeseen runonlaulaja [[Fekla Bykova]]an. Keskustassa on Venäjän kansalaissodassa kaatuneen Sorokan neuvoston ensimmäisen puheenjohtajan [[Vasili Solunin]]in ja [[Neuvostoliiton sankari]]n [[Andrei Paškov]]in rintakuvat.<ref>Generalnyi plan, s. 26–27.</ref>
==Lähteet==
|