Wikipedia

Ero sivun ”Pietari (kaupunki)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
näissä linkeissä tarkoitetaan palatsia, fix
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 230 muokkausta
tekijä ym.
Rivi 71:
| huomautukset =<big>Pietarin osuus Venäjän vuoden 2010 [[bruttokansantuote|BKT:stä]] oli 1&nbsp;673,7 [[miljardi|mrd]] <code>[[ISO 4217|RUB]]</code> eli 4,5 %. Henkeä kohti BKT:tä tuotettiin 342,9 kRUB eli 8&nbsp;403 EUR (vuonna 2010). Tämä oli 131 % maan keskiarvosta.<ref name="BKT-RU-19982010"/><ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/></big>
}}
'''Pietari''' ({{k-ru|Санкт-Петербург}}, ''Sankt-Peterburg'', kutsumanimeltään {{k-ru|Питер}}, ''Piter'',<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= St Petersburg Tourist Attractions| Ajankohta= | Osoite= http://www.worldgreatestsites.com/saint_petersburg.htm | Julkaisija=World Greatest Sites |Luettu= 27.5.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> vuosina 1914–1924 '''Petrograd''' ja 1924–1991 '''Leningrad''') on noin viiden miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjällä. Pietari on Venäjän toiseksi suurin ja Euroopan neljänneksi suurin kaupunki ja tärkein Venäjän [[Itämeri|Itämeren]] satamakaupunki. Pietari on myös maailman pohjoisin yli miljoonan asukkaan kaupunki.<ref name="facts">{{Verkkoviite |Tekijä = |Nimeke = St. Petersburg in Facts and Figures|Ajankohta = |Osoite = http://www.saint-petersburg.com/quick-facts.asp|Julkaisija = Saint-petersburg.com|Luettu = 2.5.2008|Kieli = {{en}} }}</ref> Se sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] pohjukassa [[Neva (joki)|Nevan]] suistossa, osittain [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] kaakkoisosassa ja [[Pietarin saaret|suiston saarissa]]. Pietari on eräs Venäjän koulutuksen keskuksia ja sitä kutsutaan usein Venäjän kulttuuripääkaupungiksi.<ref name="Insinöörimme.maailmalla">{{Verkkoviite |Tekijä = |Nimeke = Insinöörimme maailmalla – Pietari rakastaa Suomea|Ajankohta = |Osoite = https://t-lehti.fi/2018/02/03/insinoorimme-maailmalla-pietari-rakastaa-suomea/|Julkaisija = T-Lehti|Luettu = 3.5.2018|Kieli = {{fi}}}}</ref> Pietarin historiallinen keskusta on [[Unesco]]n [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteiden luettelossa]].
 
Pietari on rakennettu suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan [[Nevanlinna]]n paikalle. Tsaari [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] vuonna 1703 perustama Pietari oli Venäjän pääkaupunki vuosina 1712–1918.
Rivi 79:
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Saint Petersburg 30.36553E 59.94613N.jpg|thumb|Satelliittikuva Pietarista ympäristöineen.]]
Pietari on rakennettu [[Laatokka|Laatokasta]] [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] laskevan [[Neva (joki)|Nevan]] suistoalueelle. Kaupungin alueella on [[Pietarin saaret|42 saarta]], joita yhdistää yli 340 [[Pietarin sillat|siltaa]]. Pietaria ympäröivät alueet ovat varsin tasaisia, ja koko kaupungin historiallinen keskusta on alle neljän metrin korkeudella merenpinnasta, osat siitä ovat jopa merenpinnan alapuolella. Maaperä Nevan suistossa on vastoin yleistä käsitystä rakennuskelpoisuudeltaan erinomaista hiekkamaata, jota on kerrostunut suistoon valtavia määriä joen syntyessä 3&nbsp;300 vuotta sitten ja kolmentuhannen vuoden aikana sen jälkeen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu =66 | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | TunnisteISBN = ISBN 952-5200-37-X }}</ref>
 
=== Ilmasto ===
Pietarin ilmasto on lauhempi kuin muualla Venäjällä samoilla leveysasteilla. Kylmimmän kuukauden, helmikuun, keskilämpötila on &minus;6 °C ja lämpimimmän, heinäkuun, keskilämpötila on noin 18 °C.{{lähde}} Sateita saadaan läpi vuoden, määrällisesti vähiten sataa keväällä ja runsaimmin loppukesällä ja syksyllä. Vuoden sademäärä on noin 600 mm.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Russia: St Petersburg, Climate | Ajankohta= | Osoite= http://www.holidayroomsdirect.com/Russia/St_Petersburg/climate.asp| Julkaisija=holidayroomsdirect.com | Luettu=7.5.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
{{Ilmastotaulukko
Rivi 91:
| Sijainti genetiivissä = Pietarin
| Lähde = <ref>http://www.hko.gov.hk/wxinfo/climat/world/eng/europe/russia/st_petersburg_e.htm</ref><ref name="pogoda">{{Verkkoviite
| osoite = http://pogoda.ru.net/climate/26063.htm | nimike = Pogoda.ru.net| Viitattu = 12. marraskuuta 2013 | publisher = | kieli = {{ru}} }}</ref>
| Otsikko =
| kltammi = −3.6
Rivi 213:
Kaupungin leveät kadut ja meren läheisyydestä johtuva tuulisuus takaavat kaupungin ilman kohtalaisen laadun, vaikka liikenne ja kaupungin teollisuus ovatkin merkittäviä ilmansaastuttajia.
 
Neva on suuri joki, jonka keskimääräinen [[virtaama]] on 2&nbsp;500 m³ sekunnissa ja jonka [[valuma-alue]] on kooltaan 300&nbsp;000 km².<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Susanna Nilsson, Royal Institute of Technology (KTH), Department of Land and Water Resources Engineering | Nimeke=International river basins in the Baltic Sea Region | Ajankohta=February 2006 | Osoite= http://www.gkss.de/baltex/material/downloads/riverbasins.pdf | Julkaisija=GKSS Research Centre | Luettu= 7.5.2008| Kieli={{en}} }}</ref> Pietarin jätevesien vaikutus kaupungin lähivesiin ja koko Suomenlahden tilaan on kuitenkin huomattava. Neva laskee järvimäiseen Nevan [[estuaari]]in, johon tulee vain harvoin suolaista vettä muualta Itämerestä. Näin alueen vedenlaatu on hyvin riippuvainen Laatokan ja Nevan tilasta ja Pietarista alueelle lasketuista jätevesistä.<ref name="itameriportaali"/> Vaikutusta on entisestään lisännyt [[Pietarin tulvapato|tulvapato]], jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1979 ja joka valmistui 2011. Tulvapadon tarkoituksena on estää Itämeren veden nouseminen kaupungin alueelle.
 
Kaupungin perutamisen jälkeen siellä on tulvinut kolmisensataa kertaa. Pahin tulva oli vuonna 1824, jolloin vesi nousi 421&nbsp;cm normaalin yläpuolelle ja kaupungissa kuoli 200 ihmistä. Kaupungissa julistetaan tulvivan, jos vesi nousee 160 cm normaalin yläpuolelle.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://en.rian.ru/russia/20070110/58790548.html |Nimeke=St. Petersburg flooded for 302nd time since founding|Julkaisija=RIA|Luettu=10.1.2007}}</ref>
 
Monien kansainvälisten projektien avulla Pietarin jätevesikysymykseen on pyritty vaikuttamaan ja tilanne on jo parantunut aikaisemmista vuosista. Kaupungin olemassa olevilla vedenpuhdistamoilla käyttöön otettu tehostettu fosfaatinpoisto parantaa koko itäisen Suomenlahden tilaa. Koska Suomenlahdella [[plankton]] ei talvella kuluta jääpeitteen takia mereen päätyneitä ravinteita, Pietarin vaikutus näkyy eniten jäiden lähdön jälkeisessä levien ja planktonin kevätkukinnassa Kaakkois-Suomen rannikolla. Kesällä ravinteiden vaikutus rajoittuu yleensä Nevan estuaariin, jossa havaitaankin voimakasta leväkukintaa koko avovesikauden.<ref name="itameriportaali">{{Verkkoviite | Tekijä=Pentti Välipakka, Eija Rantajärvi| Nimeke=Rehevöityminen - itäisen Suomenlahden suurin ongelma | Ajankohta= | Osoite= http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/rehevoityminen/fi_FI/rehevoityminen_itaisella_suomenlahdella/ | Julkaisija=Itämeriportaali | Luettu=28.5.2010}}</ref>
 
== Historia ==
[[Novgorod]]in ruhtinas [[Aleksanteri Nevski]] kukisti ruotsalaiset lähellä [[Neva (joki)|Nevan]] suuta vuonna 1240. Nevan suistossa oli 1300-luvulla ruotsalainen linnoitus [[Maankruunu]] ({{k-sv|Landskrona}}), jonka kuitenkin [[Novgorodin tasavalta|Novgorod]] nopeasti hävitti. [[Stolbovan rauha]]ssa 1617 alue siirtyi Ruotsille, ja [[Kustaa II Aadolf]] perusti sen suistoon [[Nevanlinna]]n, joka sai kaupunkioikeudet 1642. Kaupungissa oli [[Kaarle IX|Kaarle IX:n]] vuonna 1611 rakennuttama linnoitus Nyenskans.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kenneth J. Knoespel | Nimeke=Building space and myth at the edge of empire: Space Syntax analysis of St. Petersburg, 1703–1913 |Selite = Proceedings. 4th International Space Syntax Symposium London 2003| Ajankohta= | Osoite= http://www.spacesyntax.net/symposia/sss4/fullpapers/17Knoespelpaper.pdf | Julkaisija= spacesyntax.net| Luettu= 7.5.2008| Kieli={{en}} }}</ref> Alkuaankin [[itämerensuomalaiset|suomensukuisten]] heimojen ([[vatjalaiset|vatjalaisten]] ja [[inkerikot|inkerikkojen]]) asuttamalle [[Inkeri]]n alueelle suuntautui voimakas muuttovirta [[Savo]]n ja [[Äyräpää]]n kihlakunnista. Toisaalta alkuperäistä [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiväestöä]] pakeni voittomaalta Venäjän puolelle erityisesti [[Ruptuurisota|ruptuurisodan]] (1656–1658) ja ruotsalaisten jyrkän uskontopolitiikan seurauksena. Vuoteen 1675 mennessä [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ja [[Laatokka|Laatokan]] välinen [[Karjalankannas]] sekä sen eteläpuoliset alueet [[Luterilaisuus|luterilaistuivat]] ja [[suomalaiset|suomalaistuivat]] merkittävästi, niin että Nevanlinnan ympäristön maalaisasutus koostui suurimmaksi osaksi [[Inkeriläiset|inkeriläisistä]].<ref>Saloheimo: Inkerinmaan asutus ja väestö 1618–1700. – Inkeri. Helsinki: SKS, 1992. S. 67–80.</ref>
 
=== Pietari Suuren aika ===
[[Tiedosto:Peter & Paul fortress in SPB 03.jpg|thumb|[[Pietari Suuri]] perusti 1700-luvun alussa [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin linnoituksen]] ruotsalaisten hyökkäyksiä vastaan venäläisten vallattua Pietarin alueen takaisin Ruotsilta.]]
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] alussa venäläiset joukot valloittivat alueen [[Ruotsi]]lta ja [[Pietari Suuri]] perusti vuonna 1703 Pietarin [[Nevanlinna]]n paikalle. Kaupungin nimeksi tuli [[Hollannin kieli|hollanninkielinen]] ''Sankt Pieterburg'', "Pyhän Pietarin linna" [[Pietari (apostoli)|apostoli Pietarin]] mukaan.<ref name="massie">Robert K. Massie, ''Peter the Great: His Life and World'', Knopf, 1980 ISBN 0-394-50032-6 {{lähde tarkemmin|900-sivuinen kirja}}</ref> Alkujaan kaupunki oli tarkoitettu ainoastaan linnoitukseksi ruotsalaisten uusia hyökkäyksiä vastaan ja sen ensimmäinen rakennus olikin [[Pietari-Paavalin linnoitus]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=When and how was St. Petersburg founded| Ajankohta= | Osoite= http://www.saint-petersburg.com/history/foundation.asp | Julkaisija= ZAO "SAINT-PETERSBURG.COM" | Luettu= | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Kaupungin rakennustöihin tuotiin joukoittain ruotsalaisia sotavankeja ja venäläisiä [[Maaorjuus|maaorjia]], ja tuhannet heistä kuolivat sairauksiin ja huonoihin oloihin. Kaupungin rakentamisen Pietari Suuri rahoitti uusilla veroilla, kuten parta-, arkku- ja sieluverolla, joka oli käytännössä alempien yhteiskuntaluokkien miehiin kohdistunut kuolinvero. Vuonna 1712 Pietari Suuri julisti kaupungin Venäjän keisarikunnan pääkaupungiksi, määräsi vastahakoiset virkamiehet, aateliset ja kauppiaat muuttamaan [[Moskova]]sta Neva-joen suistoon ja rakentamaan sinne uudet kotinsa.
 
Pietari Suuren kuollessa 1725 Pietarista oli kasvanut 40&nbsp;000 asukkaan kaupunki (kahdeksan prosenttia Venäjän silloisesta kaupunkiväestöstä), ja 90 prosenttia Venäjän ulkomaankaupasta kulki sen kautta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Population (entry) | Ajankohta= | Osoite= http://www.encspb.ru/object/2804035787?lc=en | Julkaisija=The Encyclopedia of Saint Petersburg| Luettu=7.5.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref> Kaupan määrää kasvatti se, että pohjoisen [[Arkangeli]]n kaupallinen vetovoima väheni, kun reitti Länsi-Eurooppaan oli Suomenlahden kautta lyhyempi. Kaupungin keskustaksi oli muodostunut Nevan etelärannan [[Amiraliteetti (Pietari)|Amiraliteetin]] ympäristö.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=The St. Petersburg of Peter the Great | Ajankohta= | Osoite= http://www.saint-petersburg.com/history/first-years.asp | Julkaisija= | Luettu= 7.5.2008| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
=== Katariina Suuren aika ===
[[Katariina Suuri]] nousi valtaistuimelle 1762 syrjäyttäen aviomiehensä [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]]:n. Katariina ylläpiti rikasta hovielämää ja oli vasta valmistuneen [[Talvipalatsi]]n ensimmäinen asukas. Katariina aloitti keisarillisen taidekokoelman kartuttamisen, mistä myöhemmin muodostui nykyisen [[Eremitaaši]]n taidemuseon kokoelman perusta. Taidekokoelman kasvun takia jouduttiin rakentamaan myös uusia rakennuksia talvipalatsin kylkeen. Nämä rakennukset tunnetaan nykyisin nimellä ''Pieni ja Vanha Eremitaaši''. Palatsikompleksin yhteyteen rakennettiin teatteri, joka on edelleen toiminnassa.<ref name="cath">{{Verkkoviite|Nimeke=The "Grand City" of Catherine the Great|Osoite= http://www.saint-petersburg.com/history/grandcity.asp |Julkaisija=Saint-Petersburg.com, Inc|Viitattu=7.5.2008|Kieli={{en}} }}</ref>
 
Katariina oli suuri tieteiden ja taiteiden tukija. Hänen hallintoaikanaan valmistuivat Pietariin tiedeakatemian ja taideakatemian rakennukset, Venäjän ensimmäinen julkinen [[kirjasto]] (nykyisen Venäjän kansalliskirjaston perusta), sekä edelleen käytössä oleva [[Gostinyi Dvor]]in kauppahalli [[Nevski prospekt]]in varrelle. Katariinan aikana venäläinen musiikkielämä sai paljon länsimaisia vaikutteita, ja Katariina otti italialaisia kuoronjohtajia ja säveltäjiä hovinsa palvelukseen.<ref name="cath"/>
Rivi 238:
 
=== Aleksanteri I:stä Aleksanteri II:een ===
Katariina Suuren kuoleman jälkeen valtaan nousi vuonna 1796 hänen poikansa [[Paavali I]]. Hän toteutti konservatiivista politiikkaa, rajoitti Pietarin paikallishallintoa ja lisäsi [[byrokratia]]a. Tällainen politiikka teki Paavalista hyvin epäsuositun, ja vaikka hän salamurhien pelosta rakennutti itselleen turvallisemman Mihailovskin palatsin, hänet murhattiin kuitenkin omaan vuoteeseensa 12. maaliskuuta 1801. Salamurhan takana oli Paavalin oma poika, josta tuli keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]].<ref name="order">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= The city of order (1800–1855)| Ajankohta= | Osoite= http://www.saint-petersburg.com/history/1840-1890.asp| Julkaisija=Saint-Petersburg.com, Inc | Luettu= 7.5.2008| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Aleksanteri I:n hallituskaudella Venäjän armeija torjui [[Napoleon Bonaparte|Napoleonin]] hyökkäyksen maahan. Voitettujen [[ranska]]laisten sotaviirit ovat edelleen nähtävissä [[Kazanin katedraali]]ssa, johon myös venäläisten komentaja [[sotamarsalkka]] [[Mihail Kutuzov|Kutuzov]] on haudattu. Vuonna 1818 aloitettiin [[Iisakinkirkko|Iisakinkirkon]] rakennustyöt, jotka saatiin päätökseen vasta 40 vuotta myöhemmin.<ref name="order"/>
Rivi 255:
[[Tiedosto:Bloody Sunday Russia 1905.png|thumb|left|[[Verisunnuntai (1905)|Verisunnuntai 1905.]]]]
 
Venäjän kannalta tuhoisasti päättyneen [[Venäjän-Japanin sota|Japanin sodan]] jälkeen yhteiskunnalliset levottomuudet puhkesivat kaupungissa vallankumoukseksi. Sotilaat avasivat 9. lokakuuta 1905 tulen kohti [[Verisunnuntai (1905)|rauhanomaista mielenosoitusta]], joka oli pappi [[Georgi Gapon|Gaponin]] johdolla toimittamassa keisarille vetoomusta. Mielenosoituksia tukahdutettiin asein tämän jälkeen eri puolilla kaupunkia, ja kuolleiden määrä arvioidaan tuhansiksi. Tapahtumat vahvistivat vallankumouksellisia liikkeitä ja saivat poliittisen opposition rivit yhtenäisiksi. Seuraavina kuukausina maanviljelijöiden ja sotilaiden kapinat, joista kuuluisin tapahtui panssarilaiva [[Potjomkin (laiva)|Potjomkin]]illa, ja muut mielenosoitukset levisivät koko valtakuntaan. [[Lev Trotski]]n johtama Pietarin työläisten neuvosto julisti yleislakon, joka pysäytti koko maan. Keisari [[Nikolai II]] antoi [[lokakuun manifesti]]n, jossa myönnettiin kansalaisoikeuksia, hyväksyttiin perustuslaki ja luotiin kansanedustuslaitos, [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma|duuma]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= State Duma | Ajankohta= | Osoite= http://www.spartacus-educational.com/RUSduma.htm | Julkaisija=spartacus-educational.com | Luettu=7.5.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] sytyttyä vuonna 1914 saksalaisvastaisuus kasvoi, ja kaupungin liian saksalaiselta kuulostanut nimi venäläistettiin muotoon ''Petrograd'' ({{k-ru|Петроград}}).<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Petrograd during World war I And the revolution | Ajankohta= | Osoite= http://www.saint-petersburg.com/history/1914-1924.asp| Julkaisija= Saint-Petersburg.com| Luettu=25.2.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref> Tuolloin kaupungissa asui noin 2,1 miljoonaa ihmistä.
 
[[Tiedosto:Pantserkruiser Aurora.jpg|thumb|left|Panssarikansiristeilijä ''Aurora'', josta ammuttiin lokakuun vallankumouksen aloituslaukaus]]
Rivi 267:
Kaupunki oli jälleen vuonna 1917 vallankumouksen näyttämönä. Työläisten mielenosoitukset kääntyivät kaupungissa yleislakoksi, ja sotilaat ryhtyivät maaliskuussa kapinaan. [[Petrogradin neuvosto]] toimi rinnakkain [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikaishallituksen]] kanssa. Huhtikuussa Lenin palasi kaupunkiin ja otti [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|bolševikkipuolueen]] ohjat käsiinsä. Lokakuun vallankumous syttyi 24. lokakuuta, kun bolševikit miehittivät keskeiset asemat kaupungista. Panssarikansiristeilijä ''Aurora'', josta ammuttiin vallankumouksen lähtölaukaus, on nykyisin museona Nevan rannalla. Maaliskuussa 1918 hallitus siirtyi Moskovaan, josta näin tuli jälleen Venäjän jakamaton pääkaupunki.
 
Leninin kuolemaa 1924 kunnioitettiin muuttamalla kaupungin nimi ''Leningradiksi'', joka oli käytössä vuoteen 1991 asti. Leningradista tuli [[1930-luku|1930-luvulla]] Stalinin teollistamisohjelman keskus. Vuonna 1939 kaupungissa asui kolme miljoonaa ihmistä, ja sen osuus Venäjän teollisesta tuotannosta oli noin yksitoista prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=THE HISTORY OF ST. PETERSBURG| Ajankohta= | Osoite= http://www.legendtour.ru/eng/russia/st-petersburg/history.shtml | Julkaisija=Legend tour Ltd | Luettu=29.5.2010 | Kieli= {{en}} }}</ref>[[Josif Stalin|Stalin]] pelkäsi kaupungista muodostuvan kilpailevan valtakeskittymän [[Moskovan Kreml|Kremlille]]. Leningradin kommunistijohtajan [[Sergei Kirov]]in murha 1934 aloitti Stalinin puhdistukset.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Great Purges | Ajankohta= | Osoite= http://www.spartacus-educational.com/RUSpurge.htm | Julkaisija=spartacus-educational.com | Luettu= 7.5.2008| Kieli={{en}} }}</ref>
 
=== Toinen maailmansota ===
Rivi 282:
==== Jälleenrakennus ====
[[Tiedosto:Soviet apartment.jpg|thumb|1960-luvulta 1980-luvulle kaupungin ympärille rakennettiin suuria [[lähiö]]itä helpottamaan asuntopulaa. Kuva Nalitšnaja-kadulta.]]
Saksalaisten piiritys tuhosi Leningradista 2,2 miljoonaa neliömetriä asuintiloja ja 2,8 miljoonaa vaurioitui, mistä aiheutui asuntopula sodan jälkeen. 1960-luvulle asti suuri osa kaupunkilaisista joutui elämään yhteisasunnoissa, kommunalkoissa. Samaan aikaan kaupunki kasvoi kiihkeästi, ja väkiluku ylitti nopeasti sotaa edeltävän tason. Kymmenessä vuodessa Leningradin väkiluku kasvoi viisinkertaiseksi.<ref name="zao">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saint-petersburg.com/history/reconstruction.asp | Nimeke = Post-war reconstruction| Julkaisupaikka =saint-petersburg.com | Julkaisija =ZAO "SAINT-PETERSBURG.COM" | Viitattu = 13.11.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Monista muista neuvostokaupungeista poiketen Leningrad jälleenrakennettiin kunnioittaen vanhaa. Monet kulttuurikohteet, kuten [[Pietarhovin palatsi|Pietarhovi]] ja [[Puškin (kaupunki)|Puškin]]in palatsi rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen.<ref name="zao"/>
 
[[Pietarin metro]]n ensimmäisen linjan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1940. Se yhdisti kaikki tärkeimmät rautatieasemat ja avattiin 15. marraskuuta 1955. Seuraavina vuosina järjestelmää laajennettiin moneen otteeseen, ja se paisui Neuvostoliiton toiseksi suurimmaksi. Vuonna 1961 avattiin toinen linja, vuonna 1967 avattiin kolmas, 1985 neljäs ja 2008 viides linja.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Sankt Petersburg Metro | Ajankohta= | Osoite= http://www.urbanrail.net/eu/pet/petersbg.htm | Julkaisija= UrbanRail.Net| Luettu= 29.5.2010| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
1960-luvulta 1980-luvulle kaupungin ympärille rakennettiin suuria lähiöitä helpottamaan asuntopulaa. Kaupunki kasvoi myös kuntaliitosten kautta: [[Levašovo]], [[Pargolovo]] ja [[Pesotšnyi]] liitettiin kaupunkiin 1953, [[Ligovo]] 1963 ja [[Lomonosov]] 1978.<ref>[http://lenobltrans.narod.ru/adm1.html Leno biltrans]</ref>
Rivi 290:
==== Leningradin juttu ====
{{Pääartikkeli|[[Leningradin juttu]]}}
Tammikuussa 1949 Pjotr Popkov, Aleksei Kuznetsov ja Nikolai Voznesenski järjestivät Leningradin kauppamessut voimistaakseen sodanjälkeistä taloutta ja tuottamalla elintarvikkeita Leningradin asukkaille. Stalin tuli epäluuloiseksi kilpailijoidensa noususta, ja Stalinin lakimiehet ja poliitikot järjestivät sarjan syytöksiä tuhotakseen heidät.<ref>Edward Radzinsky, "Stalin; The First In-depth Biography Based on Explosive New Documents from Russia's Secret Archives", 1997, ISBN 0385479549</ref> Seurauksena oli sarja oikeudenkäyntejä 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa, joissa muun muassa Kuznetsovia ja Voznesenskia syytettiin maanpetoksesta ja kiinnostuksesta muodostaa neuvostovastainen järjestö Leningradissa.<ref>Dmitri Volgonov, "Stalin: Triumph and Tragedy 1976, ISBN 0761507183</ref> Yli 2&nbsp;000 Leningradin merkittävintä henkilöä poistettiin johtavista asemistaan. Joukossa oli tiedemiehiä, kirjailijoita ja opettajia, jotka joutuivat karkotetuiksi, vangituiksi ja Gulagin työleireille. Heidän joukossa oli muun muassa [[Nikolai Punin]].<ref>"The Diaries of Nikolay Punin: 1904-1953 "University of Texas Press (1999) ISBN 0292765894</ref> Kaikki syytetyt ja teloitetut rehabilitoitiin myöhemmin Neuvostoliitossa Hruštšovin aikana<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= William Taubman|Nimeke= Khrushev: The Men and His Era"|Julkaisupaikka =London |Julkaisija= Flec Press|Vuosi= 2004|Kieli ={{en}} }}</ref>
 
==== Hruštšovin ja Brežnevin kaudet====
[[Tiedosto:Main arena in1.JPG|thumb|[[Jubileinyi-urheilukeskus]] ]]
Hruštšovin ja Brežnevin kausilla Moskova oli koko Neuvostoliiton poliittinen keskus, mutta Leningrad säilyi tärkeänä kulttuurikeskuksena ja siellä syntyi monia uusia kuvataiteen, populaarimusiikin ja kirjallisuuden suuntauksia. 1960–1980-luvuilla kaupunki kasvoi Suomenlahden suuntaisesti ja myös luoteeseen ja etelään. Kaupunkiin rakennettiin muun muassa Oktjabrski-konserttisali, Jubileinyi-urheilukeskus, Moskva- ja Pulkovskaja-hotellit sekä [[Pulkovon lentoasema]]. Vuonna 1979 ryhdyttiin rakentamaan [[Pietarin pato|tulvapatoa]] suojaksi Itämeren veden nousemiselta kaupungin alueelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saint-petersburg-hotels-accommodation.com/doc-MzYx-St.Petersburg-history.html | Nimeke = St. Petersburg history| Julkaisupaikka =saint-petersburg-hotels-accommodation.com | Viitattu = 13.11.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==== 1970-luvusta Neuvostoliiton romahtamiseen ====
[[Tiedosto:Disconsented11.jpg|thumb|Mielenosoitus Pietarissa keväällä 2007.]]
 
1970-luku ja 1980-luvun alku oli Leningradissa vakaata aikaa, ja vaikka poliittiset oikeudet olivat hyvin rajattuja, kaupungin väestö oli kohtalaisen vaurasta. [[Mihail Gorbatšov]]in [[perestroika]]na tunnettujen uudistusten myötä poliittinen vakaus hävisi ja kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni.<ref name="zao2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saint-petersburg.com/history/st-petersburg-today.asp | Nimeke = St. Petersburg today| Julkaisupaikka =saint-petersburg.com | Julkaisija =ZAO "SAINT-PETERSBURG.COM" | Viitattu = 13.11.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Leningrad oli Gorbatšovin demokraattisten uudistusten eturintamassa. Gorbatšov siirsi pitkäaikaisen kommunistisen puolueen Leningradin johtajan [[Grigori Romanov]]in ja tämän kannattajat eläkkeelle ja järjesti kaupungissa paikallisvaalit, joiden seurauksena valtaan nousi liberaali [[Anatoli Sobtšak]]. Vain kaksi kuukautta historiallisten vaalien jälkeen joukko vanhoillisia kommunistisen puolueen johtohahmoja yritti [[Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991|vallankaappausta]], jota vastaan [[Boris Jeltsin]] nousi Moskovassa. Pietarissa satatuhatta mielenosoittajaa kokoontui Talvipalatsin aukiolle vastustamaan vallankaappaajia. Sotilaat, jotka oli lähetetty pidättämään Sobtšak, kieltäytyivät noudattamasta komentoa. Sen sijaan he saattoivat tämän paikalliselle televisioasemalle, josta Sobtšak tuomitsi vallankaappauksen. Epävarman yön jälkeen selvisi, että vallankaappausyritys oli epäonnistunut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/russia/st-petersburg/history#284629 | Nimeke =St. Petersburg History | Julkaisu = lonelyplanet.com| Julkaisija =Lonely Planet Publications | Viitattu = 13.11.2009 | Kieli = }}</ref>
 
[[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton hajottua]] kaupungin alkuperäinen nimi ''Sankt Peterburg'' otettiin jälleen käyttöön kansanäänestyksen jälkeen lokakuun alusta 1991. Kaupungin nimen muuttamista kannatti myös pormestari Anatoli Sobtšak.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.co.uk/programmes/w3cswsld | Nimeke =From Leningrad to St Petersburg | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =BBC Witness | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =BBC World Service | Viitattu = 9.9.2018 | Kieli = }}</ref>
 
== Väestö ==
Rivi 383:
Osa luvuista ennen vuotta 1944 on arvioita, mutta esimerkiksi vuosien 1897,<ref name=Demo1897gorod/> 1939<ref name="Demoskope1939ru"/> ja 1959–2010 tiedot pohjautuvat [[Väestönlaskenta| väestönlaskentoihin]] ja vuoden 1840 arvo Venäjän imperiumin silloiseen kaupunkitilastoon.<ref name=Demo1840/>
 
Syyskuussa 2012 Pietarissa juhlittiin 5 miljoonan asukkaan rajapyykin saavuttamista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Ahonen, Anneli | Otsikko = Pietarin väkiluku ylitti toistamiseen viisi miljoonaa| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 24.9.2012| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma News| Tunniste= | www = http://www.hs.fi/ulkomaat/Pietarin+v%C3%A4kiluku+ylitti+toistamiseen+viisi+miljoonaa/a1305601253903 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10.11.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
== Uskonto ==
Rivi 420:
Muiden federaatiosubjektien tavoin Pietarin liittokaupungin sisäinen [[Paikallishallinto (Venäjä)|paikallinen itsehallinto]] on [[Pietarin hallinnollinen jako|järjestetty kaksitasoisena]]. Ylemmällä tasolla on 18 hallintopiiriä, jotka edelleen jakautuvat yhteensä 111 kunnallishallintoalueeseen, joihin kuuluu kaupunkeja, taajamia ja kuntia (kaupunginosia)<!--terminologia?-->.
 
Pietarin korkein päättävä viranomainen on kuvernööri (''gubernator''). Vuoteen 1996 nimikkeenä oli [[pormestari]] (''mer''), joka toimii myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kuvernööri on syyskuusta 2011 [[Georgi Poltavtšenko]], jota pidetään [[Vladimir Putin]]in läheisenä liittolaisena<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/08/poltavtshenko_pietarin_kuvernooriksi_2834622.html Yle, uutiset]</ref>. Hänen edeltäjänsä (2003–2011) oli [[Valentina Matvijenko]]. Hänen edeltäjänsä olivat [[Vladimir Jakovlev]] (1996–2003) ja [[Anatoli Sobtšak]] (1991–1996) pormestarin nimikkeellä. Venäjän federaation pääministeri [[Vladimir Putin]] toimi vuosina 1994–1998 kaupungin apulaispormestarina.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Graham Humes| Nimeke=Vladimir Vladimirovich Putin in 1994: A Personal Recollection | Ajankohta= January 13, 2000| Osoite= http://www.fpri.org/enotes/20000113.humes.putinpersonalrecollection.html | Julkaisija= Foreign Policy Research Institute| Luettu=7.5.2008| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Kaupungissa [[toimeenpanovalta]] kuuluu kuvernöörille, hänen johtamalleen kaupunginhallitukselle, pormestarin kanslialle ja alueellisille hallintoyksiköille, jotka ovat kuvernöörin alaisuudessa. Kaupungin [[lainsäädäntövalta]] kuuluu kokonaan kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto koostuu 50 valtuutetusta, jotka valitaan yhden edustajan vaalipiireistä. Valtuusto laatii kaupungin järjestyssäännön, kaupungin lait ja asetukset. Se myös vahvistaa kaupungin budjetin, hallinnon rakenteen, kaupungin kehittämisprojektit, hallinnoi kaupungin omaisuutta ja ratifioi kaupungin tekemät sopimukset.
Rivi 431:
Kaupunkisuunnittelussa 1990-luvulla asetettiin päätavoitteeksi kaupungin elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja sopeutuminen uuteen poliittiseen tilanteeseen. Erityisesti pyrittiin panostamaan vientiteollisuuden, kuljetussektorin ja palveluelinkeinojen kehittämiseen. Kaupunki ei kuitenkaan kovin hyvin pystynyt luomaan kasvun edellytyksiä. 1990-luvun puolivälin jälkeen ryhdyttiin aikaisempaa enemmän kiinnittämään huomiota Venäjän talouden vahvoihin sektoreihin ja kaupungin oman kysynnän tyydyttämiseen. Kaupungin kehityksen kannalta hyvin merkittävässä osassa ovat edelleen suhteet federaation keskukseen ja aseteollisuuden tilaukset.<ref name="helanterä"/> Pietarin kaupunkistrategiassa pyritään hyödyntämään kaupungin ainutlaatuista kulttuurihistoriallista arvoa, jolla pyritään houkuttelemaan ulkomaalaista ja ulkovenäläistä pääomaa ja matkailijoita. Kaupungin hyvälle logistiselle sijainnille on myös asetettu suuria odotuksia.<ref name="helanterä2"/>
 
Pietarin työvoiman arvioidaan olevan noin puolet asukasluvusta eli 2,6 miljoonaa ja työttömyyden noin 3&nbsp;% työvoimasta (2004)<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Saint Petersburg and Leningrad Region Slide Package for Foreign Investors | Ajankohta= | Osoite= http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/pei/Documents/slidet/StPetersburg_Leningrad_Oblast2005.pdf| Julkaisija= Turun kauppakorkeakoulu |Luettu= 29.5.2010}}</ref> vaikka viralliset työttömyystilastot ovat hyvin epätarkkoja, mikä johtuu Venäjän laajasta harmaasta taloudesta.
 
=== Suurimmat yritykset ===
Venäjän federaation 200:sta tuotannon arvon perusteella suurimmasta yrityksestä yksitoista on pietarilaisia. Kuusi yrityksistä on perinteisiä koneenrakennus- ja telakkayhtiöitä. Kaksi yrityksistä on [[savuke]]tehtaita ja kaksi elintarviketeollisuutta. Suurin elintarvikeyritys on osittain suomalaisomistuksessa oleva [[Baltika]]-panimo. Elintarvikeyritysten kasvu johtui pääosin 1990-luvulla ruplan devalvaation aiheuttamasta venäläisen elintarviketeollisuuden kilpailutilanteen paranemisesta. Pietarilainen panimo- ja savuketeollisuus palvelee Pietarin kaupunkia paljon laajempaa aluetta.<ref>Helanterä ja Tynkkynen 2003, s. 48–49</ref>
 
Venäjän kaasujätti [[Gazprom]] on siirtämässä pääkonttoriaan Pietariin. Yrityksen uusi 300-metrinen tornitalo suunniteltiin rakennettavaksi [[Ohta-keskus|Ohta-keskukseen]] (aiemmin Gazprom City) toiselle puolelle jokea vastapäätä 1700-luvun Smolnan katedraalia/[[Smolnan luostari]]a, mikä herätti pelkoja kaupunkikuvan puolesta.<ref name="spiegel">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.spiegel.de/international/0,1518,448554,00.html |Nimeke=Boon or Bane for St. Petersburg?|Julkaisija=Spiegel|Luettu=18.11.2006}}</ref> Joulukuussa 2010 Pietarin kaupungin johto ilmoitti, että suunnitelma sijoitetaan uuteen paikkaan.<ref name="NYT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2010/12/10/world/europe/10russia.html?ref=design | Nimeke = In Rare Bow to Public, Russian Tower to be Moved | Tekijä = Andrew E. Kramer | Tiedostomuoto = | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 9.12.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.12.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Pääkonttorin siirto Moskovasta Pietariin tietää kaupungille myös 5,85 miljardin euron vuotuisia verotuloja.<ref name="spiegel"/> Gazpromin lisäksi kaupunkiin ovat siirtyneet valtion omistamat [[VTB]]-pankkikonserni ja Gazpromin tytäryhtiö [[Gazprom Neft]].
 
Pietarissa on kolme telakkaa, [[Baltijski zavod]], [[Admiralteiskie verfi]] ja [[Severnaja verf]], joilla on rakennettu kauppalaivojen lisäksi lukuisia sotalaivoja sekä ydinkäyttöisiä jäänmurtajia.
Rivi 442:
Pietarin seudusta on tulossa Venäjän autoteollisuuden keskus ja Euroopan suurimpia autoteollisuuden keskittymiä. Fordilla on ollut kokoonpanotehdas Pietarin lähellä [[Seuloskoi]]ssa vuodesta 2002. Fordin lisäksi alueella on tehtaat Renaultilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Nissanille+ja+GMlle+autotehtaat+Pietariin/1135220286784 | Nimeke= Nissanille ja GM:lle autotehtaat Pietariin | Julkaisija= HS | Luettu= 30.12.2007}}</ref> Lisäksi kaupunkiin rakentavat tuotantolaitoksia Toyota, Nissan, Suzuki ja General Motors. Hyundain tehtaiden rakentaminen alkaa kesällä 2008, ja Mitsubishi ja Peugeot-Citroën neuvottelevat tehtaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Hyundai+perustaa+tehtaan+Pietariin/HS20071218SI1TA03300 | Nimeke= Hyundai perustaa tehtaan Pietariin | Julkaisija= HS | Luettu= 30.12.2007}}</ref>
 
Nesteellä on myös 62 tankkausasemaa Pietarin alueella. <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.neste.ru/en/stations|nimeke=Neste maps {{!}} Neste|julkaisu=www.neste.ru|viitattu=2018-07-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
=== Federaation instituutiot ===
Rivi 497:
===== Junat =====
Pietarissa on viisi rautateiden pääteasemaa, jotka on nimetty kohdesuuntien mukaan: [[Baltian rautatieasema (Pietari)|Baltian asema]], [[Suomen rautatieasema|Suomen asema]], [[Laatokan rautatieasema|Laatokan asema]], [[Moskovan asema (Pietari)|Moskovan asema]] ja [[Vitebskin rautatieasema (Pietari)|Vitebskin asema]].
Junamatka Moskovaan kestää marraskuussa 2009 liikennöinnin aloittaneella [[Sapsan|Sapsan-junalla]] kolme tuntia ja 45 minuuttia. Juna korvasi aiemman Nevski Ekspress -junan. Tavallisella junalla matka Moskovaan kestää noin kahdeksan tuntia.<ref>http://en.rian.ru/infographics/20091217/157268198.html </ref> Kaupungista on säännöllistä raideliikennettä [[Suomi|Suomeen]] [[Sm6|Allegro]] ja [[Tolstoi (juna)|Tolstoi]]-junilla.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Venäjän liikenteen aikataulut | Ajankohta= | Osoite= http://www.vr.fi/heo/ita/faikataulut.htm | Julkaisija= VR| Luettu= 7.5.2008}}</ref>
 
===== Metro =====
{{Pääartikkeli|[[Pietarin metro]]}}
[[Pietarin metro]] aloitti toimintansa vuonna 1955, ja se muodostuu nykyisin viidestä linjasta. Se kulkee syvimmällä maailman metroista; asemat ovat keskimäärin 60 m:n syvyydessä. Metrolinjaa on yhteensä 113 km ja asemia 67. Metroon on suunnitteilla kaksi uutta linjaa, jotka kaksinkertaistaisivat sen pituuden. Metron lisäksi kaupungissa on julkista [[bussi]]- ja [[raitiovaunu]]liikennettä sekä yksityistä minibussiliikennettä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Public Transportation in St. Petersburg| Ajankohta= | Osoite= http://www.saint-petersburg.com/transport/index.asp | Julkaisija=Saint-Petersburg.com, Inc| Luettu= 7.5.2008| Kieli={{en}} }}</ref>
 
==== Satamat ja laivaliikenne ====
Rivi 507:
 
==== Lentoliikenne ====
Kaupungin [[Pietarin kehätie|kehätien]] ulkopuolella on Pietarin kansainvälinen lentoasema [[Pulkovon lentoasema|Pulkovo]], jossa on kaksi toisistaan erillistä terminaalia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=St Petersburg Airport Guide (LED) | Ajankohta= | Osoite= http://www.worldairportguide.com/airport/262/airport_guide/Europe/St-Petersburg-Pulkovo-Airport.html | Julkaisija=Nexus Business Media Limited. | Luettu=7.5.2008 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
==Koulutus ja tiede==
[[Tiedosto:VO Universitet 12 Kollegiy 15-04-2004.jpg|thumb|[[Pietarin valtionyliopisto]]n historiallinen päärakennus.]]
Pietari on Moskovan ohella Venäjän merkittävin koulutuksen ja tieteen keskus. Vuonna 1724 Pietari Suuri määräsi Pietariin perustettavaksi tiedeakatemian ja yliopiston. Pietarin tiedeakatemia on sittemmin kasvanut Venäjän ylimmäksi tieteelliseksi akatemiaksi. Se on vaihtanut historian murroksessa useasti nimeä ja tunnetaan nykyään [[Venäjän tiedeakatemia]]na.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.ras.ru/about.aspx | Nimeke=Российская академия наук | Julkaisija=Российская академия наук | Viitattu=16.6.2008 | Kieli={{ru}} }}</ref> Akatemia siirrettiin kuitenkin 1900-luvulla Moskovaan. Nykyään Pietarissa toimii kymmeniä korkeakouluja ja kolme yliopistoa. Yksi Venäjän vanhimmista ja suurimmista yliopistoista on [[Pietarin valtionyliopisto]], jossa opiskelee noin 32&nbsp;000 opiskelijaa. Opetushenkilökuntaa on 6000 henkeä, heistä tuhat on professoreita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.eng.spbu.ru/university/today/ | Nimeke=University today | Julkaisija =St. Petersburg State University | Kieli= {{en}} | Viitattu = 27.5.2010}}</ref>
 
== Kaupunkikuva ja nähtävyydet ==
Rivi 519:
Pietarin keskusta on jo itsessään nähtävyys. Tyypillistä Pietarin keskustan arkkitehtuurille on mahtipontisuus ja lukuisat sillat.
 
Pietarin alkuperäinen rakennussuunnitelma 1700-luvun alusta edustaa kaupunkisuunnittelussaan ainutlaatuista saavutusta suunnitelman vaativuuden ja järjestelmällisyyden suhteen. Muun muassa arkkitehtien [[Bartolomeo Rastrelli|Rastrellin]], [[Jean-Baptiste Vallin de la Mothe|Vallin de la Mothen]], [[Charles Cameron|Cameronin]], [[Antonio Rinaldi|Rinaldin]], [[Adrian Zaharov|Zaharovin]], [[Giacomo Quarenghi|Quarenghin]], [[Andrei Voronihin|Voronihinin]], [[Carlo Rossi|Rossin]] ja [[Auguste de Montferrand|Montferrandin]] suunnitelmat vaikuttivat voimakkaasti venäläiseen [[1700-luku|1700-]] ja [[1800-luku]]jen arkkitehtuuriin. Kaupungin vanhan keskustan rakennuksissa yhdistyvät [[Barokin arkkitehtuuri|barokin]] ja [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismin]] arkkitehtuurityylit.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=World Heritage: Advisory Body Evaluation | Ajankohta=17. lokakuuta 1989 | Osoite= http://whc.unesco.org/archive/advisory_body_evaluation/540.pdf | Julkaisija=[[UNESCO]] | Luettu=29.3.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Pietari tunnetaan kulttuurikaupunkina, jonka vetonauloja ovat monet nähtävyydet ja yli sata museota, muun muassa maailman merkittävimpiin taidemuseoihin kuuluva [[Eremitaaši]] (Эрмитаж). Pietarin historiallinen keskusta on [[UNESCO]]n [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteiden luettelossa]].
Rivi 533:
[[Iisakinkirkko|Iisakinkirkon]] rakentaminen kesti neljäkymmentä vuotta 1818–1858, mistä [[Suomen kieli|suomen kieleen]] on jäänyt ikuisuushanketta tarkoittava ilmaisu: ''Rakennetaan kuin Iisakinkirkkoa''. Iisakinkirkko on maailman neljänneksi korkein kupolirakennus (101,5 metriä), Rooman [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkon]], Lontoon [[St Paulin katedraali]]n ja Firenzen [[Santa Maria del Fiore]] -tuomiokirkon jälkeen, ja sen joka puolelta kaupunkia näkyvään kultakupoliin on käytetty sata kiloa [[kulta]]a.
 
[[Verikirkko]] eli Kristuksen ylösnousemuksen katedraali rakennettiin [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] käskystä 1883–1907 [[Gribojedovin kanava]]n varrelle paikalle, jolla hänen isänsä ja edeltäjänsä [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] murhattiin vuonna 1881.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= МОСТ- venäjän verkkokurssi: Kuvia Pietarista | Ajankohta= | Osoite= http://www.tkukoulu.fi/~most/matkailu/pietarin_nakymia.htm | Julkaisija=Turun kaupunki, Opetustoimi | Luettu=29.3.2007 }}</ref> Uusbysanttilaista tyyliä edustavan, arkkitehti [[Alfred Parland]]in suunnitteleman kirkon arkkitehtonisena esikuvana oli [[Moskova]]n kuuluisa [[Pyhän Vasilin katedraali]]. <ref name="the church">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saint-petersburg.com/cathedrals/Resurrection-Church.asp | Nimeke =Church of the Resurrection of Jesus Christ | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Saint-Petersburg.com | Viitattu = 15.3.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Kazanin katedraali|Kazanin jumalanäidin kirkko]] on rakennettiin 1801–1811 [[Nevski prospekt]]in varrelle arkkitehti [[Andrei Voronihin]]in suunnitelman mukaan [[Risti|latinalaisen ristin]] muotoon. Katedraalin arkkitehtuuri edustaa tyyliltään [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismi]]a, vaikkakin siinä voi nähdä myös piirteitä [[Barokin arkkitehtuuri|barokista]]. Pian valmistumisensa jälkeen Kazanin katedraali sai kunnian säilyttää voitonmerkkejä [[Isänmaallinen sota|isänmaallisesta sodasta]]. Sotasankari ja [[Napoleon I|Napoleon]]in voittaja [[sotamarsalkka|marsalkka]] [[Mihail Kutuzov]] haudattiin kirkkoon 1813. Katedraali toimi Pietarin pääkirkkona aina [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumoukseen]] saakka, jonka jälkeen kirkko suljettiin 1929, ja 1932 sen tiloissa avattiin ''uskonnon ja ateismin historian'' museo.<ref>[http://www.saint-petersburg.com/virtual-tour/kazan-cathedral.asp Saint-Petersburg.com: Kazan Cathedral, haettu 1.9.2007] <!-- The Bolsheviks closed the cathedral for services in 1929, and from 1932 it housed the collections of the Museum of the History of Religion and Atheism, which displayed numerous pieces of religious art and served anti-religious propaganda purposes. --> Bolševikit sulkivat katedraalin 1929, ja vuodesta 1932 sen tiloissa säilytettiin uskonnon ja ateismin historian museon kokoelmaa, josta oli esillepantu useita näytteitä uskonnollisesta taiteesta uskonnonvastaisen propagandan nimissä. </ref> Kazanin kirkko luovutettiin [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksiselle kirkolle]] 1991, avattiin 1992, ja vihittiin uudelleen 1998. Nykyään Kazanin Jumalanäidin katedraali on taas Pietarin pääkirkko.<ref>[http://www.kazansky-spb.ru/?id=1129259573 Kazanin kirkon viralliset sivut, haettu 1.9.2007] <!-- С 1932 г. по 1992 г. собор был поруган и закрыт. [...]В 1998 г. Казанский собор был освящен вновь и ныне стал главным храмом молитвы православного народа Санкт-Петербурга. --> 1932–1992 katedraali oli häväistynä ja suljettuna. [...] 1998 Kazanin katedraali vihittiin uudelleen ja nykyään siitä on taas tullut Pietarin ortodoksiväestön pääkirkko. </ref>
Rivi 549:
Pietari oli Venäjän keisarikunnan pääkaupunkina ja siksi siellä sijaitsee useita palatseja. Näistä suurin on [[Venäjän keisari]]en entinen [[Talvipalatsi]] ({{k-ru|Зимний дворец}}) joka rakennettiin vuosina 1754–1762 [[italia]]laissyntyisen arkkitehdin [[Bartolomeo Rastrelli]]n piirustusten mukaan. Keisari vietti Talvipalatsissa kylmät talvikaudet, kesäisin hän asui noin 20 kilometrin päässä [[Tsarskoje Selo]]ssa (nykyinen Puškin) sijaitsevassa [[Katariinan palatsi]]ssa tai [[Pietarhovin palatsi|Pietarhovi]]ssa. Vuonna 1917 Talvipalatsissa kokoontui [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikainen hallitus]]. Talvipalatsi vallattiin [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksessa]]. Rakennus liitettiin vuonna 1922 [[Eremitaaši]]n museoon.
 
[[Pietarhovin palatsi|Pietarhovin palatsi- ja puistokokonaisuuden]] keskipiste on vuosina 1714–1721 rakennettu Suuri suihkulähdekaskadi, jotka koristavat kullatut pronssipatsaat (mm. Leijonankitaa aukipitävä [[Simson]], Vladimir Simonovin vuonna 1947 tekemä kopio). Suihkulähteiden yläpuolella kohoaa vuonna 1714–1725 rakennettu ja arkkitehti [[Bartolomeo Rastrelli]]n vuosina 1747–1752 uudistama [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]]tyylinen Suuri palatsi. Sen eteläpuolella on 1700-luvun alussa suunniteltu Yläpuisto säännöllisine käytävineen, lampineen ja veistosten koristamine suihkulähteineen (mm. [[Neptunus (jumala)|Neptunuksen]] suihkulähde).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Muštukov, V. & Tihonov, L. | Nimike = Leningradin museot | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = Raduga | Vuosi = 1986 | Sivu = 140–147 | TunnisteISBN = ISBN 5-05-000945-6}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Goroda Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 350 | TunnisteISBN = ISBN 5-85270-026-6}}</ref>
 
[[Jusupovin palatsi]] ({{k-ru|Юсу́повский дворе́ц|Jusupovski dvorets}}) on Pietarin keskustassa [[Moika]]n rannalla sijaitseva [[Uusklassinen arkkitehtuuri|klassistisen arkkitehtuurin]] muistomerkki. Sen pohjana on 1700-luvun puolivälissä rakennettu kaksikerroksinen kreivi [[Pjotr Šuvalov (sotamarsalkka)|Pjotr Šuvalov]]in talo.<ref name="Sankt-Peterburg 682">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1992 | Sivu = 682 | TunnisteISBN = ISBN 5-85270-037-1}}</ref> 1770-luvun alussa arkkitehti [[Jean-Baptiste Vallin de la Mothe]] rakensi sen uudelleen [[Andrei Šuvalov]]ia varten. 1830-luvulla rakennus siirtyi ruhtinas [[Nikolai Jusupov]]ille. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kirikov, Boris | Nimike = Arhitekturnyje pamjatniki Sankt-Peterburga | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Kolo | Vuosi = 2005 | Sivu = 128–130 | TunnisteISBN = ISBN 5-901841-33-6}}</ref> Joulukuun 29. päivän vastaisena yönä 1916 ([[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisen kalenterin]] mukaan) [[Feliks Jusupov]]in johtamat salaliittolaiset murhasivat siellä keisariperheen suosioon päässeen seikkailijan [[Grigori Rasputin]]in.<ref name="Sankt-Peterburg 682" />
 
====Muut====
Muita tunnettuja nähtävyyksiä Pietarissa ovat muun muassa [[Mars-kenttä (Pietari)|Mars-kenttä]], [[Amiraliteetti (Pietari)|Amiraliteetti]], panssarikansiristeilijä ''Aurora'' ja [[Vaskiratsastaja]]patsas.
 
Mars-kenttä on viheristutuksin somistettu aukio Pietarin keskustassa. Se rajoittuu [[Joutsenkanava]]n ja [[Moika]]n rantakatuihin, [[Millionnaja-katu]]un ja [[Suvorovin aukio]]on. Nimensä kenttä on saanut siellä järjestetyistä sotilasparaateista [[Rooman valtakunta|roomalaisen]] sodanjumalan [[Mars (jumala)|Marsin]] mukaan. Vuosina 1918–1940 sen virallisena nimenä oli ''ploštšad Žertv Revoljutsii'' (”Vallankumouksen uhrien aukio”).<ref name="Sankt-Peterburg 365">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1992 | Sivu = 365 | TunnisteISBN = ISBN 5-85270-037-1}}</ref>
 
Amiraliteetti on [[Venäjän amiraliteetti|Venäjän amiraliteetin]] käytössä ollut rakennus. Se edustaa klassista rakennustyyliä. Sen tornin huipussa oleva pieni laiva on yksi kaupungin symboleja, joita ovat myös Vaskiratsastaja sekä Nevan ylittävät kaarevat sillat, joiden taustalla näkyy Pietari-Paavalin linnoitus.
Rivi 568:
 
===Kirjallisuus===
Pietarissa ovat eläneet ja vaikuttaneet useimmat tunnetut 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuoliskon venäläiset kirjailijat. Venäjän tunnetuin runoilija [[Aleksandr Puškin]] syntyi kaupungissa vuonna 1799. Hänet karkotettiin 1820 tilapäisesti Pietarista Etelä-Venäjälle, ja hän sai palata takaisin vasta [[Nikolai I|Nikolai I:n]] astuttua valtaan. Puškin kuoli kaksintaistelun seurauksena 27. tammikuuta 1837. Monet runoilijan kuuluisimmista runoista sijoittuvat Pietariin tai kertovat Pietarista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= St. Petersburg of Alexander Pushkin| Ajankohta= | Osoite= http://www.vor.ru/culture/pushk200_eng.html#8 | Julkaisija= Voice of Russia| Luettu=7.5.2008 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
[[Fjodor Dostojevski]] (1821–1881) oli tarkka Pietarin köyhälistön ja kaupungin vaarallisen puolen kuvaaja. Pietarissa järjestetään nykyisin ''kaupunkikierroksia'', joissa voi tutustua sekä kirjailijaan että [[Rikos ja rangaistus]] -romaaniin liittyviin rakennuksiin. [[Nikolai Gogol]] (1809–1852) vaikutti suuren osan urastaan Pietarissa. Hän ei pitänyt kaupungista, mikä käy ilmi myös kokoelmasta ''Pietarilaisnovelleja'', jossa kaupunki esitetään pienen ihmisen kannalta painostavana ja järjettömänä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Danielle Jones| Nimeke=Multifaceted Metaphor: Gogol's Portrayal of St. Petersburg in Dead Souls | Ajankohta= | Osoite= http://rmmla.wsu.edu/ereview/56.2/articles/jones.asp | Julkaisija= RMMLA | Luettu= 7.5.2008| Kieli={{en}} }}</ref>
 
[[Anna Ahmatova]] (1889–1966) eli lähes koko elämänsä Pietarissa/Leningradissa. Hän joutui [[kommunismi|kommunistisen puolueen]] epäsuosioon ja näki vuosien saatossa perheensä vangitsemisen ja kuoleman sekä monien ystäviensä karkotuksen [[Josif Stalin|Stalinin]] aikana. Työssään Ahmatova kuvaa kaupunkia Venäjän ja Neuvostoliiton historian ja omien kokemustensa kautta [[Realismi|realistisesti]] ja [[Monumentti|monumentaalisesti]]:
Rivi 576:
{{sitaatti|... Silloin vain kuollut<br />Hymyili iloiten rauhastaan,<br />Ja turhana koristeena roikkui<br />Tyrmiensä rinnalla Leningrad<ref>Anna Ahmatova, ''Rekviem'', suom. Anneli Heliö</ref>}}
 
[[Postmodernismi|Postmodernia]] Pietaria, sen asukkaita ja arkkitehtuuria, Venäjän ja Neuvostoliiton historian kautta on kuvannut pietarilaisen [[avantgarde]]n ja [[samizdat]]in johtohahmoihin kuulunut [[Viktor Krivulin]] (1944–2001).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paavo Rintala| Nimeke = Viktor Krivulin kaupungissa | Selite= Teoksessa Viktor Krivulin: Runoja | Vuosi = 1994| Kappale = | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pohjoinen| Tunniste = | Viitattu = 7.4.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://edition.cnn.com/WORLD/europe/9811/22/russia.murder.01/ | Nimeke= Hundreds gather in St. Petersburg in memory of slain politician| TekijäJulkaisija = CNN| Viitattu=7.4.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.utoronto.ca/tsq/06/authors06.shtml | Nimeke=TSQ No. 6, Biographical Notes | Tekijä= | Julkaisu=University of Toronto ·• Academic Electronic Journal in Slavic Studies | Viitattu=7.4.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
[[Tiedosto:Tchaikovsky.jpg|thumb|left|upright|[[Pjotr Tšaikovski]] on yksi romantiikan ajan tunnetuimpia säveltäjiä.]]
Rivi 582:
Katariina Suuri perusti hovinsa yhteyteen [[kapelli|hovikapellin]], joka lauloi hovin jumalanpalveluksissa. Hän kutsui myös säveltäjiä ja kuoronjohtajia Pietariin ulkomailta, erityisesti Italiasta, tuomaan länsimaisia vaikutteita venäläiseen musiikkielämään. Vuosien saatossa hovikapellin kuoronjohtajina toimivat muun muassa [[Giuseppe Sarti]] ja [[Baldassare Galuppi]], joista jälkimmäinen toimi myös hovikapellin pitkäaikaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän [[Dmitri Bortnjanski]]n opettajana.
 
[[Anton Rubinstein]]in johtamasta ''Venäjän musiikkiseurasta'' muodostettiin vuonna 1861 [[Pietarin konservatorio]], ensimmäinen Venäjällä. Konservatoriosta tuli koko Venäjän taidemusiikin keskus, ja siellä ovat opiskelleet ja opettaneet vuosien saatossa muun muassa [[Nikolai Rimski-Korsakov]], [[Pjotr Tšaikovski]], [[Sergei Rahmaninov]], [[Sergei Prokofjev]] ja [[Dmitri Šostakovitš]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=History of the St. Peterburg's Concervatory | Osoite= http://www.conservatory.ru/eng/historyeng.htm | Julkaisija=Saint-Petersburg Conservatory | Luettu= 29.3.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Sosialismin aikana [[rock]]musiikkia pidettiin länsimaisena [[Porvarillisuus|porvarillisena]] hapatuksena, eikä sen esittämistä ja julkaisua tuettu, mutta siitä huolimatta [[1960-luku|1960-luvulla]] [[Beatles]]in ansiosta se levisi myös Neuvostoliittoon. Aluksi rock-yhtyeet matkivat läntisiä esikuvia, mutta vähitellen alkoi syntyä myös paikallista musiikkia. Leningradissa syntyi [[1980-luku|1980-luvulla]] useita merkittäviä yhtyeitä, ja Rubinšteinin kadun rock-klubi oli maan edelläkävijöitä. Sellaisten yhtyeiden kuin Zoopark, [[Akvarium]], [[Alisa (yhtye)|Alisa]] ja [[Kino]] musiikkia levitettiin laittomilla nauhoilla (''magizdat''). Vuodesta 1983 Leningradissa pidettiin vuosittain rock-festivaaleja, ja kaupungista muodostui neuvostoliittolaisen rock-liikkeen epävirallinen pääkaupunki.<ref name="rock">{{Verkkoviite | Tekijä=Vera Ivanova andja Mikhail Manykin | Nimeke=History of Rock Music in Russia | Ajankohta=12.2.2007 | Osoite= http://www.russia-ic.com/culture_art/music/380/#r7 | Julkaisija=Russia Info Centre | Luettu= 29.3.2007| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Nykyään Pietarissa on useita aktiivisia rock-klubeja ja kaupallisen [[Music Television|MTV]]-tarjonnan lisäksi aktiivinen ''underground''-musiikkielämä. Tunnettuja pietarilaisia yhtyeitä ovat muun muassa [[ska punk]] -yhtye [[Leningrad (yhtye)|Leningrad]], [[Kino]] ja [[Nol]].<ref name="rock"/>
Rivi 594:
==== Tärkeimmät teatterit ja konserttisalit ====
* ''Bolšoi Zal'' (suuri sali) on Pietarin kuuluisan filharmonisen sinfoniaorkesterin kotipaikka. [[Pietarin filharmoninen orkesteri]] perustettiin vuonna 1882. Orkesteri on kantaesittänyt useita suurten venäläisten säveltäjien teoksia, kuten [[Pjotr Tšaikovski]]n kuudennen sinfonian, jonka säveltäjä itse johti vain yhdeksän päivää ennen kuolemaansa. Orkesterin ylikapellimestarina toimii Juri Temirkanov.
* ''[[Mariinski-teatteri]]'' on sekä [[Kirovin ooppera]]n että Kirovin baletin (tunnetaan myös nimillä Mariinskin baletti ja ooppera) kotinäyttämö. Kirovin baletissa ovat sen historian aikana tanssineet muun muassa [[Rudolf Nurejev]], [[Vatslav Nižinski]] ja [[Anna Pavlova (balettitanssija)|Anna Pavlova]], joka on erityisesti tunnettu ''kuolevan joutsenen'' tulkinnastaan. Sekä baletin että oopperan ylikapellimestarina toimii nykyisin [[Valeri Gergijev]], joka on nostanut esitysten tason maailman huippuluokkaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=History of the Theatre| Ajankohta= | Osoite= http://www.mariinsky.ru/en/about/history_theatre/mariinsky_theatre/ | Julkaisija= The State Academic Mariinsky Theatre | Luettu= 29.5.2010| Kieli= {{en}} }}</ref>
* ''Eremitaašin teatteri'' on Katariina Suuren palatsinsa yhteyteen rakentama teatteri, jossa järjestetään silloin tällöin konsertteja ja oopperaesityksiä.
* ''[[Music Hall (Pietari)|Music Hall]]'' on [[musikaali]]en esittämiseen erikoistunut teatteri.
 
=== Kuvataiteet ===
Pietarissa on useita suuria [[taidemuseo]]ita, joista kuuluisin on [[Talvipalatsi]]n yhteydessä oleva maailman suurin taide- ja kulttuurihistoriallinen museo [[Eremitaaši]]. [[Pietarin Eremitaašin kokoelman pääosat|Taidekokoelman]] pohjana ollutta Katariina II:n yksityiskokoelmaa ovat sittemmin kartuttaneet muun muassa tsaarit Aleksanteri I ja Nikolai I. Nikolai I:n aikana 1840–1852 museorakennusta uudistettiin huomattavasti arkkitehti Leo von Klenzen johdolla ja samalla museosta tuli julkinen. Lokakuun vallankumouksen jälkeen museo sai suunnattoman lahjoituksen valtiolta Venäjän ylhäisön omistaman taiteen jouduttua valtiollistetuksi. Kokoelmat ovat karttuneet myös vuonna 1945 Puna-armeijan Berliinin museoista haalimien taideaarteiden myötä. Sen kokoelmassa on yli kolme miljoonaa esinettä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Timeline| Ajankohta= 2008| Osoite= http://www.hermitagemuseum.org/html_En/05/hm5_1.html| Julkaisija= State Hermitage Museum | Luettu= 29.5.2010| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
[[Venäläisen taiteen museo]]n yli 400&nbsp;000 taideteosta on sijoitettu neljään entiseen palatsiin kaupungin keskustaan, ja niissä on esillä venäläistä taidetta aina 900-luvulta tähän päivään. Museo perustettiin huhtikuussa 1895 Nikolai II:n käskystä taiteen, kulttuurin ja historian museoksi ja avattiin maaliskuussa 1898 nimellä Aleksanteri III:n venäläisen taiteen museo. [[Venäläisen taiteen museon kokoelmat|Museon kokoelma]] koostui alkuvaiheessa Eremitaašin ja muiden palatsien tauluista. Vuonna 1902 museossa avattiin etnografinen osasto. Museon [[empiretyyli]]nen päärakennus, entinen Mihailovskin palatsi, joka oli alun perin suuriruhtinas Mihail Pavlovitšin yksityisasunto, rakennettiin 1819–1825 arkkitehti [[Carlo Rossi]]n piirustusten mukaan. Se sijaitsee Pietarin kaupungin pääkadun Nevski prospektin tuntumassa Taiteiden aukiolla. Museon edustan puistossa on Aleksandr Puškinin patsas (Mihail Anikušin, 1957). Museo on erityisen tunnettu [[Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde|venäläisen avantgardetaiteen]] kokoelmasta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= History of The Russian Museum | Ajankohta= | Osoite= http://www.rusmuseum.ru/eng/museum/history/| Julkaisija= The State Russian Museum| Luettu= 29.5.2010| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
{{Malline:Suomalaiset Pietarin taideakatemiassa}}
Rivi 608:
== Urheilu ==
[[Tiedosto:Fina-l2017.jpg|thumb|Pietarin suurimman jalkapalloseuran [[FK Zenit Pietari|Zenitin]] kotikenttä.]]
Pietarin suurin jalkapalloseura [[FK Zenit Pietari|Zenit]] (vuoteen 1940 ''Stalinets'') perustettiin vuonna 1925. Seura on saavuttanut muun muassa [[Venäjän valioliiga]]n ja [[UEFA Cup]]in mestaruuden. Erityisesti ottelut [[Moskova]]n [[FK Spartak Moskova|Spartakia]] vastaan herättävät kaupungissa suuria tunteita.{{Lähde|Linkki rikki}}<ref >{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=St. Petersburg Master Teams: Zenit | Ajankohta= | Osoite= http://petersburgcity.com/sport/teams/?id=276 | Julkaisija=PetersburgCITY.com | Luettu=29.3.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> Kaupungin johtava jääkiekkoseura [[SKA Pietari|SKA]] perustettiin vuonna 1946, ja se on osallistunut maan mestaruussarjaan joka vuosi lukuun ottamatta kausia 1947–1948, 1949–1950 sekä 1991–1992. SKA sijoittui vuosina 1971 ja 1987 Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa toiseksi.{{Lähde|Linkki rikki}}<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=St. Petersburg Master Teams: SKA | Ajankohta= | Osoite= http://petersburgcity.com/sport/teams/?id=432 | Julkaisija=PetersburgCITY.com | Luettu=29.3.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Pietarin kaupunki isännöi vuonna 1994 [[Hyvän tahdon kisat|Hyvän tahdon kisoja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.goodwillgames.com/ | Nimeke = Goodwill Games | Kieli = {{en}} | Viitattu = 27.5.2010}}</ref>
Rivi 628:
{{viitteet|sarakkeet|fontti|viitteet=
 
<ref name="Ust-Luga_Top5">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ust-luga.ru/pr/?s=news&id=398&lang=en| Nimeke = The Ust-Luga port enters the Top Five of the largest Russian ports| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Julkaisu = | Ajankohta = 19.7.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ust-luga.ru | Viitattu = 29.9.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="Arena-2012">{{Verkkoviite | Osoite = http://sreda.org/arena/arena-v-pdf| Nimeke = Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija | Selite = Laaja, 56&nbsp;900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Pietarin yhteenveto s. 209. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB) | Ajankohta = 21.12.2012 | Julkaisu = | Julkaisija = sreda.org | Viitattu = 29.1.2013 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Rivi 638:
<ref name=Demo1840>{{Verkkoviite | Osoite = http://dlib.rsl.ru/viewer/01003542943#page2?page=28 | Nimeke = Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii | Selite = Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Pietari löytyy julkaisun sivulla 21/41 otsikon Sanktpeterburgskaja gubernija yhteydestä. | Julkaisija = rsl.ru| Julkaistu= Pietari, 1840 | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1897gorod>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus_gub_97.php?reg=37| Nimeke = Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g.| Tekijä = demoscope.ru | Selite = Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="Demoskope1939ru">{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus_nac_39.php?reg=36| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii| Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoiliiton kattava väestönlaskenta 1939. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.| Ajankohta =| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1959gorod>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus59_reg2.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1970gorod>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus70_reg2.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1979gorod>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus79_reg2.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1989gorod>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus89_reg2.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo2002gorod>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus02_reg2.php| Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm| Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija.| TekijäJulkaisu = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)]| Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 29.1.2013 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
<ref name="BKT-RU-19982010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls| Nimeke = Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998–2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei)| TekijäJulkaisu = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko) | Ajankohta = 12.4.2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 29.1.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="RUBtoEUR2010-12-31">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecb.int/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-rub.en.html| Nimeke = Euro exchange rates RUB | Tekijä = | Selite = Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR | Ajankohta = Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = European Central Bank, ecb.int| Viitattu = 29.1.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="YLE-7-2014">{{Verkkoviite | osoite =http https://yle.fi/uutiset/venaja_siirtyy_ikuiseen_talviaikaan/3-7332217 | nimeke =Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan | tekijä = |Jussi tiedostomuoto =Nurminen | selite = | julkaisu = Yle uutiset | ajankohta =1.7.2014| julkaisupaikka = | julkaisija = Yleisradio, yle.fi| viitattu = 26.10.2014 | kieli = }}</ref>
 
<ref name="WorldTimeZ">{{Verkkoviite | osoite = http://www.worldtimezone.com/dst_news/dst_news_russia66.html | nimeke = Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time"| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta =22.7.2014| julkaisupaikka = | julkaisija = worldtimezone.com| viitattu = 26.10.2014 | kieli ={{en}} }}</ref>
}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_(kaupunki)”