Ero sivun ”Kaarina Maununtytär” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 16:
| puoliso = [[Eerik XIV]]
}}
'''Kaarina Maununtytär''' (
Valtaistuimen, miehensä ja poikansa menettänyt Kaarina sai langoltaan Ruotsin kuningas [[Juhana III]]:lta vapautumisensa jälkeen omistukseensa [[Liuksialan kartano]]n [[Kangasala]]n pitäjästä. Siellä hän vietti loppuelämänsä. Talonpoikaissyntyperää ollut kuningatar on kiehtonut ruotsalaisia ja suomalaisia hieman eri tavoin. Ruotsissa Kaarina Maununtytär on ollut kiinnostava syntyperänsä sekä statuksensa, ensin kuninkaan rakastajattarena ja sitten kruunattuna kuningattarena, että hänen merkityksensä Eerik XIV:n elämässä vuoksi. Yleisimmän käsityksen mukaan Kaarina Maununtytär rauhoitti Eerikiä, joka oli tasapainoton ja kärsi mielenterveysongelmista. Suomalaiset ovat arvostaneet ja rakastaneet Kaarinaa "omana" kuningattarenaan, koska hän eli vuosikymmenet Suomessa Kangasalan Liuksialan kartanossa ja hänet lopulta haudattiin Suomeen.
Rivi 24:
== Nousu Ruotsin kuningattareksi ==
[[Tiedosto:Erik XIV och Karin Månsdotter.jpg|thumb|right|Kaarina Maununtytär, Eerik XIV ja kuninkaan sihteeri [[Yrjänä Pietarinpoika]] [[Georg von Rosen]]in maalauksessa vuodelta 1871.]]
Kaarina Maununtyttären lapsuudesta ja syntyperästä tiedetään hyvin vähän. Hänen vanhempansa olivat [[suomalaiset]] vaikka syntyisin [[Uplanti|Uplannista]]. Isä Måns (Maunu) oli jalkaväen sotilas eli [[nihti]] Ruotsin armeijassa. Äiti Ingrid oli syntyisin talonpoikaissäädystä, ja hänen kerrotaan kuolleen Kaarinan ollessa pieni. Perhe muutti jo varhain Tukholmaan, missä Kaarina syntyi 6. marraskuuta 1550. Kaarina oli näin siis tulevaa miestään [[Eerik XIV]]:ttä seitsemäntoista vuotta nuorempi.<ref>Cardberg s. 117</ref>
Kaarinan ja Eerikin ensimmäisestä kohtaamisesta on olemassa useita eri kertomuksia. Suosituimman [[Johannes Messenius|Johannes Messeniuksen]] kronikan mukaan, Eerik kohtasi Kaarinan [[Tukholma]]n torilla pähkinöitä myymässä. Eerik hurmaantui kauniiseen neljätoistavuotiaaseen Kaarinaan ja kutsui tämän prinsessa Elisabethin seurueeseen. Vakavat historiankirjoitukset kuitenkin kumoavat tämän väitteen. Todennäköisempänä pidetään sitä, että Kaarina olisi tavannut Eerikin Gert Cantorin luona, joka piti vaimoineen krouvia linnan lähellä ja työskenteli samanaikaisesti myös muusikkona hovissa. Nykytutkimuksen mukaan Eerikin ja Kaarinan oletetaan joka tapauksessa tavanneen tammikuussa 1565, vähän sen jälkeen kun Kaarina oli täyttänyt 14 vuotta. Jo pian tämän jälkeen Kaarinasta on mainintoja linnassa kuninkaan rakastajattarena. Virallisesti Kaarina esiintyi hovissa Eerikin nuorimman sisarpuolen, prinsessa [[Elisabet Vaasa]]n hovineitona. Elisabet oli Kaarinaa vain vuoden vanhempi.<ref name="Cardberg118">Cardberg s. 118</ref>
| |||