Ero sivun ”Vääksyn kanava” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vuosiluku-wl pois, kh.
Rivi 8:
 
==Historia==
Kanavahankkeesta oli keskusteltu jo 1850-luvulla, mutta kanavasuunnitelma valmistui vasta vuoden 1868 syksyllä. Rakentaminen aloitettiin samana vuonna ja kanava valmistui 1871.<ref name="Vesijarvi2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesku.net/?Projekti| Nimeke = Vesijärvi II -projekti 2002–2006| Tekijä = Lahden seudun ympäristöpalvelut| Tiedostomuoto = | Selite = ''Historia'' -osio| Julkaisu = Vesijärvi II -projekti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 09/2009| Kieli = {{fi}}}}</ref> Kanava uusittiin perusteellisesti [[1908]]-[[1911]] <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Instituto de geografico Agistono, Novara | Nimeke=Maailman ja Suomen Suuratlas | Sivu = 355| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=[[WSOY]] | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN ISBN 951-0-12598-9}}</ref> Ennen Vääksyn kanavaa yhdisti kolme metriä vedenpinnaltaan [[Päijänne]]ttä korkeammalla olevan [[Vesijärvi|Vesijärven]] [[Päijänne|Päijänteeseen]] [[Vääksyn koski]]. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Instituto de geografico Agistono, Novara | Nimeke=Maailman ja Suomen Suuratlas | Sivu = 355| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=[[WSOY]] | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN ISBN 951-0-12598-9}}</ref>
 
Kanavan rakennuspäätös tehtiin samalla kun Lahden kautta kulkevan [[Riihimäki–Pietari-rata|Riihimäki–Pietari-rautatien]] rakennuspäätös. Vesiyhteys Päijänteeltä Lahteen yhdistyi näin ratayhteyteen rannikolle ja sen teollisuuskeskuksiin.<ref name=lahti>[http://www.kukamitalahti.fi/main.php?id=48 Vesijärven kanava] – Lahden historiaa -verkkosivu.</ref> Toisaalta kanavan valmistuminen oli yksi tekijöistä, jotka johtivat erillisen [[Loviisan–Vesijärven rautatie]]n toteuttamiseen. Tämä rata valmistui useiden hylättyjen suunnitelmien jälkeen vuonna 1901. [[Lahti|Lahden]] [[Niemi (Lahti)|Niemestä]] [[Loviisa]]n [[Valko]]on kulkenut [[kapearaiteinen rautatie]] yhdessä kanavan kanssa muodostivat [[Keski-Suomi|Keski-Suomesta]] [[Suomenlahti|Suomenlahdelle]] tärkeän kuljetusreitin, jonka kulta-aika oli 1900-luvun alkupuoliskolla.
 
Liikenne kanavalla alkoi kasvaa: kun ennen uudistustyötä kanavassa oli vuonna 1905 sulutettu aluksia noin 4&nbsp;800 kertaa, niin 1910 sulutuksia oli jo lähes 6&nbsp;000. Huippuvuosi oli 1925, jolloin kanavassa sulutettiin alus lähes 7&nbsp;400 kertaa. Sitten sulutusmäärät vähitellen kääntyivät laskuun, kun maantieliikenne alkoi kehittyä. Nykyisin Vesijärven kanava tunnetaan Vääksyn kanavana. Se on Suomen vilkkain kanava, jossa sulutuksia on keskimäärin 4&nbsp;000–5&nbsp;000 vuodessa. Onhan; se on lähes 140&nbsp;000 asukkaan Lahden seudun veneilijöiden portti Päijänteelle.<ref name="Kanava Blogi">{{Verkkoviite | Osoite = http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/vaaksyf.html| Nimeke = Kanava Blogi| Tekijä = kaneler.arnholm.nu| Tiedostomuoto = | Selite = ''Historia'' -osio| Julkaisu = Kanava Blogi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11/2015| Kieli = {{fi}}}}</ref>
 
==LED-tekniikkaa==
Rivi 34:
[[Vääksyn kanavapuisto]] on Vääksyn kanavan läheisyydessä. Siellä järjestetään tapahtumia, muun muassa heinäkuisin autoharrastajien vuotuinen kesänäyttely, Mobilisti-ilta.<ref>http://www.paijat-hameenmobilistit.fi/tapahtumat2.php?id=70</ref><ref>http://www.paijat-hameenmobilistit.fi/liitteet/169.pdf</ref>
 
Lähellä Vääksyn kanavaa on myös [[J. R. Danielson-Kalmari]]n hyvila, missä hän asuinasui kesät [[vuodesta 1892]] kuolemaansa saakka vuoteen [[1933]]. Huvilaa on käytetty [[retkeilymaja]]na ja Kalmarimuseona vuodesta [[1952]]. Muistomerkki on vuodelta [[1963]]. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Instituto de geografico Agistono, Novara | Nimeke=Maailman ja Suomen Suuratlas | Sivu = 355| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=[[WSOY]] | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN ISBN 951-0-12598-9}}</ref>
 
== Katso myös ==