Ero sivun ”Porvoo” versioiden välillä

 

== Historia ==

Porvoonjokivarsi on ikivanhaa asutusaluetta, jolta on tehty esihistoriallisia löytöjä kivikauden lopulta asti. Joen suu toimi kauppapaikkana.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /> Porvoonjoki on ollut alun perin hämäläisten kauppareitti ja sen alkuperäinen nimi on mahdollisesti ollut ''Kukinjoki''. On oletettu, että nimi juontaisi juurensa [[Friisit|friisiläisperäiseen]] ''kugg''-nimistöön (vrt. [[Koggi]]) joka näin vastaisi muita rannikon samankaltaisia kauppapaikkoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Masonen|Nimeke=Hämeen Härkätie|Vuosi=1989|Sivu=160|Julkaisija=Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki.}}</ref> Porvoon varhainen keskus oli Saksala, eli saksalaisten kylä jonka nimi juontui paikalla käyneistä saksalaisista kauppiaista.<ref name=":0" />

 

 

Porvoon seudun [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalainen asutus]] sai alkunsa 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla. Ruotsista saapuneella siirtolaisuus oli ylhäältä johdettua. Väkeä kuljetettiin Porvoon alueelle vankoissa aluksissa Svean valtakunnan monilta alueilta kuten [[Uplanti|Uplannista]], [[Smoolanti|Smoolannista]], [[Gästrikland|Gästriklandista]] ja [[Hälsingland|Hälsinglandista]]. Siirtolaiset saivat Ruotsin kuninkaalta apua, siemenviljaa ja pienkarjaa sekä neljän vuoden verovapauden. Ruotsalaisten Itäisen Uudenmaan kolonisaatio alkoi todennäköisesti yhdestä suuresta väestönsiirrosta Porvoon seudulle, mistä he levittäytyivät eri puolille.<ref name=":0" />

Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1351.<ref name=":0" /> Varhaisimpina aikoina pitäjään kuuluivat myös nykyiset [[Askola]], [[Pornainen]] ja [[Pukkila]]. Suomeen perustettiin keskiajalla kuusi kaupunkia, joista Porvoo oli yksi. Kaupunkioikeudet se sain noin vuonna 1380. Porvoo sai nimensä [[Porvoonjoki|Porvoonjoen]] lähellä sijainneen [[Iso Linnanmäki|Iso Linnanmäen]] linnoituksen [[ruotsin kieli|ruotsinkielisen]] nimen ''Borgå'' perusteella (borg = linna, å = joki).<ref name="Porvoohis">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.porvoo.fi/fi/porvoo-tietoa/historia|Nimeke=Porvoon historia|Ajankohta=13.10.2011|Julkaisija=Porvoo|Viitattu=29.10.2015}}</ref> Kaupunkia sanotaan Suomen toiseksi vanhimmaksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://matkailu.porvoo.fi/fi/nahtavyydet/vanha_porvoo|Nimeke=Matkailijan Porvoo|Julkaisija=Porvoon kaupungin matkailutoimisto|Viitattu=19.6.2012}}</ref> Samaa nimitystä tosin käytetään myös [[Ulvila]]sta,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?menu={524B2391-0606-4BBB-AB1E-CF8EC5BFF14C}&url=kulttuuri/ulvilanhistoria.xml|Nimeke=Tiivistelmä Ulvilan historiasta|Ajankohta=2006|Julkaisija=Ulvilan kaupunki|Viitattu=19.6.2012|Kieli=}}</ref> joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1347, mutta menetti ne Porille vuonna 1558.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Leena Valkeapää|Otsikko=Käyttökelpoinen keskiaika: Historiakulttuuria nykypäivän Ulvilassa ja Raumalla|Julkaisu=Alue ja ympäristö|Ajankohta=2006|Vuosikerta=35|Numero=2|Sivut=79–91|www=http://www.ays.fi/aluejaymparisto/pdf/aluejaymp_2006_2_s79-91.pdf|Viitattu=19.6.2012}}</ref> Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta [[1421]].{{lähde?}}

 

 

== Maantiede ==

[[Helsinki|Helsingin]] itärajalta Porvoon keskustaan on matkaa noin 35 kilometriä.

 

 

== Kaupunkikuva ja nähtävyydet ==

Porvoon keskiaikaisesta asemakaavasta muistuttaa Vanhassa Porvoossa olevat sokkeloiset kujat, puutalot ja ranta-aitat. Nykyiset puurakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Jokivarressa maisemaa hallitsee jyrkkäkattoinen goottilainen tuomiokirkko, joka sai nykyisen muotonsa 1400-luvulla. Samalla paikalla oli jo 1200-luvulla puukirkko, jossa oli kivisakasti, 1300-luvulla taas pieni harmaakivikirkko. Nykyisin [[Porvoon tuomiokirkko]]na tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen [[Kuninkaantie]]n varrella. Se on laajahkon [[puutalo]]kaupungin, [[Vanha Porvoo|Vanhan Porvoon]], ympäröimä. Porvoon uusi keskusta rakennettiin vanhankaupungin eteläpuolelle 1800-luvulla [[empiretyyli]]in [[Carl Ludvig Engel]]in vuonna 1832 laatiman ruutuasemakaavan mukaan. Se purettiin osittain modernien liikerakennusten tieltä 1960-luvun tietämissä. Uudemmissa kaupunginosissa on kerrostaloja, mutta kaupunkikuvaa hallitsevat pientaloalueet. Keskustasta löytyviä viheralueita ovat Kaupunginpuisto, ja Runeberginpuisto, Porvoonjoen suulla taas sijaitsee Ruskiksen luonnonsuojelualue.<ref name="Suomalainentietosanakirja6"/>

Porvoon nähtävyyksiä ovat muun muassa [[Vanha Porvoo]], Porvoon tuomiokirkko ja [[Runebergin koti]]museo. Matkailijoita houkuttelevat kaupunkiin myös ravintolat, kahvilat, saaristo ja veneily. Kaupungissa sijaitsee runsaasti historiallisia kartanoita.<ref name="Suomalainentietosanakirja6"/> Vuonna 2012 Porvoossa oli yli 3700 kesämökkiä.<ref name="Porvoolukuina"/> Porvoo on myös kokousmatkailukaupunki. Vuonna 2012 avattiin kulttuuri- ja kongressikeskus [[Taidetehdas]].<ref name="Porvoo_eko"/>

 

 

=== Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt ===

Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat ovat [[Hornhattula]], Joonaanmäki (Jonasbacken), Jernböle, Kaupunginhaka (Stadshagen), Keskusta (Centrum), Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga), Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga), Myllymäki (Kvarnbacken), Näsi (Näse), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Skaftkärr, Suistola ja [[Vanha Porvoo]] (Gamla Borgå).<ref name="kyläjako">Porvoon kaupunki - Bordå stad. Kyläjaotus - Byindelning 1.1.1997 -</ref>

 

Suomen liittyttyä Euroopan unioniin on alueiden perustamistahti kiihtynyt. Jäsenyyden aikana on perustettu lisäksi Stensböle III (1996), Stensböle IV (1996), Stensböle V (1998), Stormossen II (1998), Stensböle VI (1999), Stormossen III (1999), Stensböle VII (1999), Stormossen IV (1999), Bjurmossaträsket (2004), Piparviksmossen I (2004), Piparviksmossen II (2004), Sommarträsket (2005), Stor-Pellinge yttre hällar (2005), Stensbölen kalliot (2007), Venjärven metsä (2008), Lövsta (2008), Pieni Pernajanlahti (2008), Dalgård (2008), Fågelmossen (2008), Tungträsketin metsä (2008), Kalax Stormossen (2009), Fågelmossen (2009), Kaupunginselkä-Stensbölefjärden (2009) ja Nietoonmetsä (2010).

 

 

== Hallinto ==

 

== Liikenne ==

=== Tieliikenne ===

 

 

== Kulttuuri ==

=== Kuvataide ===

[[Walter Runeberg]] (1838–1920) oli Suomen varhaisimpia kuvanveistäjiä, jonka julkisista muistomerkeistä tunnetuimmat ovat J. L. Runebergin patsaat Helsingissä ja Porvoossa, Aleksanteri II muistomerkki Helsingissä ja Pietari Brahen patsas Turussa.<ref name="Porvoohis"/>

 

 

=== Kirjallisuus ===

Suomen kansallisrunoilija [[Johan Ludvig Runeberg]] (1804–1877) asui Porvoossa vuodesta 1837 alkaen kuolemaansa asti. Hänen kotinsa on toiminut museona vuodesta 1882 lähtien.<ref name="Porvoohis"/> [[Runoilijakoti|Runoilijakodissa]] on vuodesta 1921 asunut suomenruotsalainen kirjailija tai runoilija.