Ero sivun ”Syötteen kansallispuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18:
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa|pohjoispohjalaisen]] [[suo]]maaston ja [[koillismaa]]laisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, [[Iso-Syöte|Iso-Syötteen]] mukaan.
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja [[poronhoito]] ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.
Syötteen kansallispuistossa on merkittyjä päivä-, retkeily- ja vaellusreittejä yhteensä 122 kilometriä. Pärjänjoen melontareitti on 33 kilometriä pitkä. Syöte on erityisesti maastopyöräilijöiden suosiossa. Puistossa on sekä retkipyöräilyyn että haastaviin mtb-pyöräilyyn soveltuvia reittejä useita, pituudeltaan 19-54 kilometriä.
== Lähteet ==
| |||