Ero sivun ”Fellmanin kartano” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
 
==Historiaa==
Fellmanin kartanolla järjestettiin perustuslaillisten lakimiesten kokous 13. huhtikuuta 1903, jossa [[protokollasihteeri]] [[K. J. Ståhlberg]], [[valtiopäivämies]] [[August Fellman]] ja, [[P. E. Svinhufvud]], [[Jonas Castren]], [[Ossian Procope]], [[Carl Mannerheim]] 171 kymmenienmuun muidenpääasoassa perustuslaillistenperustuslaillisen lakimiesten kanssa kokoontuivat päättämään, miten [[helmikuun manifesti]]n toimeenpanoa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] vastustettaisiin. Kokouksen muistoksi on Fellmanin kartanon sisäänkäynnin vasemmanpuoleisessa seinässä tapahtumasta [[Essi Renvall]]in toteuttama muistolaatta. Kokouksen vuoksi [[August Fellman]] joutui siirtymään ulkomailla kahdeksi vuodeksi. <ref>Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 266, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref>
 
1918 Fellmanin kartanon alue ulottui nykyisen [[Fellmaninpuisto]]n alueelle. Niin sanotulle [[Fellmanin pelto|Fellmanin pellolle]] eristettiin yli 20 000 [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeistä [[Suomen kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] antautunutta sotilasta, kannattajaa ja siviiliä, jotka olivat yrittäneet paeta itään kohti [[Neuvosto-Venäjä]]ä, mutta joiden tien oli katkaissut [[osasto Brandenstein]]. Fellmanin pellon lisäksi toinen vuoden 1918 tapahtumiin voimakkaasti historiallisena kokemuksena liittynyt paikka on [[Lahden varuskunta|Lahden varuskunnan]] alueella toiminut [[Hennalan vankileiri]], jossa toimeenpantiin teloituksia.