Ero sivun ”Sigerus Brabantilainen” versioiden välillä

[[Pariisin oppituomiot|Pariisin oppituomioissa]] vuosina [[1270]] ja [[1277]] kirkolliset auktoriteetit tuomitsivat averroismin. Vuonna [[1277]] oppituomiot sisälsivät erityisen lausuman, joka oli suunnattu Sigerusta ja [[Boethius Dacialainen|Boethius Dacialaista]] vastaan. Sigerus ja [[Bernier de Nivelles]] joutuivat syytetyiksi [[harhaoppi|harhaopista]]. Sigeriusta syytetiin erityisesti tämän teoksesta ''Impossabilia'', joka käsitteli [[Jumala]]n olemassaoloa.

 

 

Sigeruksen kuolintapaa ei tiedetä. Brabantilainen kronikka kertoo, että mielipuoli avustaja puukotti hänet kuoliaaksi (''a clerico suo quasi dementi''). Legendan mukaan avustaja käytti kynää murha-aseena. Sigeruksen vastustajat sanoivat, että se oli hänelle oikein, sillä hän oli aiheuttanut omalla kynällään niin paljon pahaa. [[Dante]]n ''[[Jumalainen näytelmä|Jumalaisessa näytelmässä]]'' sanotaan, että hän ''"aatteiss' ankarissa tulevan myöhään kuolemankin katsoi"'' (''Paradiso'', x. 134-6). Jotkut ovat katsoneet tämän viittaavan [[itsemurha]]an. On mielenkiintoista, että Dante sijoitti harhaoppisen Sigeruksen paratiisiin Tuomas Akvinolaisen ja [[Isidorus Sevillalainen|Isidorus Sevillalaisen]] seuraan. Todennäköisesti hän tiesi Sigeriuksen vain olleen vainottu filosofi.