Wikipedia

Ero sivun ”Tervaleppä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Levinneisyys ja kasvupaikat: Korjattu kirjotusvirhe
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ochs (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
17 614 muokkausta
p kh
Rivi 26:
[[Tiedosto:Alnus glutinosa tervaleppä lehti.jpg|thumb|245px|vasen|Tervalepän lehdet ovat tylppä- tai lanttopäisiä.]]
[[Tiedosto: Alnus glutinosa MHNT.BOT.2004.0.10a.jpg|thumb|Emikukinto ja hedelmiä.]]
Tervaleppä kukkii jo ennen lehteen tuloa, yleensä kun säät ovat talven jälkeen alkaneet leudontua ja terminen kevät alkanut. Tällöin maassa on yleensä vielä lunta. Kukinta tapahtuu Suomen etelärannikolla tavallisimmin jo maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa, pohjoisempana myöhemmin – pohjoisimmilla kasvualueilla vasta huhtikuun lopulla. Tervaleppä on muiden [[Koivukasvit|koivukasvien]] tapaan [[Tuulipölytys|tuulipölytteinen]]<ref>Watson, L. ja Dallwitz, M. J.: [http://delta-intkey.com/angio/www/betulace.htm Betulaceae]. Palvelussa ''The families of flowering plants: descriptions, illustrations, identification, and information retrieval''. Versio: 18.5.2012. http://delta-intkey.com. Viitattu 3.12.2012.</ref>. Hedekukinnot ovat pitkät roikkuvat kellertävät norkot ja emikukinto on käpymäinen. Siemenet kehittyvät kevään ja kesän aikana, ja varisevat alkusyksystä. Tervalepän lehti on tahmea.
 
Tervalepän silmut ovat keväällä tahmeat. Puu tulee lehteen Etelä-Suomessa toukokuun alussa, pohjoisempana hiukan myöhemmin. Lantto- tai tylppäkärkiset lehdet ovat pyöreämmät ja vähemmän sahalaitaiset kuin tervalepän sukulaisella [[Harmaaleppä|harmaalepällä]], jonka lehdet ovat suippokärkiset. Tervaleppä on kasvutavaltaan puumaisempi ja suurempi kuin Suomen toinen leppälaji harmaaleppä. Tervaleppä kasvaa yleisesti noin 15-, poikkeuksellisesti jopa 30-metriseksi. Sen tunnistaa myös harmaalepän kuorta tummemmasta kuorestaan, joka vanhalla puulla paksuuntuu [[kaarna]]ksi.<ref name="PP"/> Suomen suurimmat luonnonvaraiset tervalepät kasvavat etelärannikolla, [[Hemiboreaalinen vyöhyke|hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä]].
Rivi 32:
== Levinneisyys ja kasvupaikat ==
 
Tervaleppä kasvaa kosteissa ravinteikkaissa [[Lehto|lehdoissa]], saaristossa, jokien- ja puronvarsillapurojen varsilla sekä järvien rannoilla . Tervaleppä kestää hyvin hetkellisiä tulvia. Kostealla ja aurinkoisella paikalla siitä voi Etelä-Suomessa joskus kasvaa todellinen jätti.
 
Tervaleppä kasvaa Suomessa runsaimmillaan maan eteläosissa, jossa sitä tapaa lähes kaikilla vähänkin kosteilla paikoilla. Vaikka se on erittäin yleinen Etelä-Suomessa, sesitä harvinaistuuesiintyy selvästipohjoisemmaksi hetimentäessä Keski-Suomessavähemmän, ja on lähes harvinaisuus [[Oulu]]n korkeudella se on jo lähes harvinaisuus. Joitakin yksittäisiä esiintymiä on tavattu kuitenkin jopa [[Lapin maakunta|Lapin maakunnan]] eteläosista, pohjoisimmillaan [[Rovaniemi|Rovaniemen]] korkeudella. Pohjois-Suomessa tervalepästä harvoin kasvaa paksua komeaa puuta,: vaanyleensä se jää kitukasvuisemmaksi.
 
Luonnontilainen tai luonnontilaiseen verrattava [[tervaleppäkorpi]] on luonnonsuojelulaissa määritelty suojeltava luontotyyppi, jota on jäljellä enintään pari sataa hehtaaria koko maassa. <ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=731&lan=fi</ref>
Rivi 42:
== Hyötykäyttö ==
 
TervalepänTervaleppää puuainestamateriaalina on alettu kauneutensa vuoksi arvostaa. Siitä valmistetaan muun muassa saunan lauteita, savustuspuruja ja [[Kitara|kitaroita]]<ref>[http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/tiedotteetlookup/681876DC9B63A106C225739C0028ED01 Suomalainen puu soi arvokitarassa, Suomen metsäyhdistys, Krista Kimmo]</ref>. Seinäpaneelina se on myös suosittu.<ref>[http://www.suomentervaleppa.fi/ Suomen tervaleppä Oy]</ref> Sahatavaran saantia vähentävät runsaat mustat kuivat oksat.
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tervaleppä”