Ero sivun ”Nukkuminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 144:
Toinen puoli johtuu ympäristötekijöistä, sillä ihmiset sopeutuvat yhteiskunnan kellonaikoihin ja toisaalta päivän pituuden vaihtelu eli valonsaati tahdittaa nukkumista. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa illat venyvät usein aiempaa myöhäisemmiksi, joten iltaihmisiä, kuten myös univelkaisia ihmisiä, on enemmän kuin aiemmin. [[Murrosikä|Murrosiässä]] lähes jokaisen ihmisen unijakso pyrkii myöhentymään jonkin verran, ja nuorista tulee aiempaa iltavirkumpia. Sen seurauksena yläluokkien koululaisten yöunet jäävät joskus lyhyiksi.<ref>Partonen 2014, s. 43–44, 51–52.</ref>
Iltavirkkuutta pidetään usein evolutiivisena sopeumana, joka auttaa luonnossa eläviä ihmisyhteisöjä välttämään joutumista öisin petojen saaliiksi. Yhteiskunta on kuitenkin rakentunut siten, että iltavirkkujen on vaikea noudattaa luontaista uni-valverytmiään, mistä aiheutuu usein terveysongelmia. Ylen ja työterveyslaitoksen vuoden 2019 unikyselyssä havaittiin, että vastaajat kärsivät sitä suuremmasta univajeesta, mitä enemmän heillä oli tarvetta myöhäistää arjen vuorokausirytmiään.<ref>“Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla” – 20 000 suomalaista vastasi Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/18/yhteiskunta-pyorii-aamuvirkkujen-tyrannialla-vain-kolmasosa-elaa-luonnollisessa</ref>
Tutkimuksissa on havaittu, että iltavirkut kärsivät aamuvirkkuja enemmän sekä sairauksista että unihäiriöistä<ref>Uniikki-lehti 3/2018. Yliopiston apteekki. Sivu 17. http://digilehti.ya.fi/lue/032018-2/kansi-11</ref>.
| |||