Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä

laajennusta (lähde: HS 14.10.2006)
p (lukuun ottamatta)
(laajennusta (lähde: HS 14.10.2006))
'''Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha''' on [[Helsingin yliopisto]]n [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellisen keskusmuseon]] alainen laitos, jonka tehtävänä on ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa tutkimus- ja opetuskäyttöä varten. Lisäksi puutarha on avoinna yleisölle. Nykyään kasvihuoneissa kasvaa yli 800 kasvilajia ja ulkopuutarhassa 2800 eri alkuperää olevaa kasvia.
 
==Puutarhan historiaa==
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat [[Turun akatemia]]n kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori [[Elias Tillandz]] perusti vuonna [[1678]]. Akatemian siirtyessä Helsinkiin 1828 puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena, ja suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri [[Franz Faldermann]]. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen, ja hän suunnitteli myös ensimmäiset kasvihuonerakennukset. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi eläin- ja kasvitieteen professori [[Carl Reinhold Sahlberg]], joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja.
===Kaupunkilaisten yhteinen kävelyalue===
Vuonna [[1763]] Maaherra [[Hans Henrik Böje]] vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (nyk. Siltasaarenkatu) varrelta ja perusti sille puutarhan. [[1773]] se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Helsingin saatua pääkaupungin aseman [[1812]] puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin [[1827]] alettiin sitä [[Carl Ludvig Engel]]in luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna [[1829]] kävelypaikkaa supistettiin kun sen viereen muutti Turusta yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
 
===Kasvitieteellisen puutarhan vaiheet===
Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[1889]] valmistui suuri trooppinen palmuhuone, [[1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja kasvimuseo sekä professorin virka-asunto. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä.
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat [[Turun akatemia]]n kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori [[Elias Tillandz]] perusti vuonna [[1678]]. Puutarha oli tuolloin vasta pieni kaalitarha, jossa myös viljeltiin lääkeyrttejä. Tillandzin poismenon jälkeen puutarha jäi hoitamatta kunnes professori [[Pietari Kalm]] otti sen kunnostuksen vastuulleen. Puutarha nousi kukoistukseen Kalmin tuotua [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] satoja hyötykasveja. Akatemian siirtyessä Helsinkiin 1828 puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena. Eläin- ja kasvitieteen professori [[Carl Reinhold Sahlberg]] alkoi pistää pystyyn uutta puutarhaa, tukeutuen [[Turun palo]]lta säästyneeseen laajaan yksityiskokoelmaansa. Suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri [[Franz Faldermann]]. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen. Hän suunnitteli myös kasvihuonerakennukset, joista ensimmäinen valmistui [[1832]]. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi Sahlberg, joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja. Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[1889]] valmistui suuri trooppinen palmuhuone, [[1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja kasvimuseo sekä professorin virka-asunto. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä.
 
Jatkosodassa puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä sypressiä ja jättilumpeen siemeniä lukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat. Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla.
17 132

muokkausta