Ero sivun ”Uppsalan yliopisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kaksi kertaa toistuvien kappaleiden poisto Merkkaus: seulottavat |
lähde? |
||
Rivi 43:
Ajatus yliopiston perustamisesta Pohjoismaihin syntyi arkkipiispa [[Jakob Ulvsson]] toimesta. 1400-luvun aikana Ruotsissa oli tehty useita päätöksiä koulutuksen keskittämiseksi Uppsalaan ja kesällä 1476 paavi [[Sixtus IV]]:lle lähetettiin virallinen pyyntö yliopiston perustamiseksi. Lupa yliopiston perustamiseen saatiin [[paavin bulla]]n muodossa 27. helmikuuta 1477 ja jo samana syksynä yliopistossa aloitettiin luennot filosofiasta, juridiikasta ja teologiasta.<ref>https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/uppsala-universitet</ref>
Kun yliopiston kantavana voimana toiminut Ulvssons kuoli vuonna 1515, hiljeni yliopiston toiminta huomattavasti 1500-luvulla. [[Eerik XIV]] ja [[Juhana III]] ryhtyivät yksittäisiin toimiin yliopiston toiminnan elvyttämiseksi, saavuttamatta kuitenkaan mainittavaa menestystä. Vuoden 1593 Uppsalan kokouksessa yliopiston toiminnan uudistamisesta tehtiin periaatepäätös, mutta ensimmäinen dokumentti toiminnan uudistamisesta allekirjoitettiin vasta vuonna 1595.{{Lähde}}
Yliopiston nousu merkittäväksi tiedekeskukseksi alkoi 1620-luvulla, kun [[Kustaa II Aadolf]] antoi yliopistolle merkittävän lahjoituksen, jolla toimintaa ja opiskelijoiden määrää oli mahdollista nopeasti kasvattaa. 1630-luvulle tultaessa yliopistossa opiskeli lähes tuhat opiskelijaa. Professori [[Olof Rudbeck (vanhempi)|Olof Rudbeckin]] aikana Uppsalaan perustettiin kasvitieteellinen puutarha ja [[Gustavianum]]ia laajennettiin anatomisia tutkimuksia varten.{{Lähde}}
1640-luvulla yliopistossa aloitettiin edelleen käytössä oleva [[osakunta]]-järjestelmä, jossa opiskelijat jakaantuvat yhdistyksiin kotikaupunkinsa perusteella. Virallisesti yliopisto tunnusti osakuntien olemassaolon vuonna 1663, jolloin jokaiselle osakunnalle asetettiin professori, joka tarkkaili ja oli vastuussa osakunnan toiminnasta.{{Lähde}}
1700-luvulla Uppsalan yliopisto nimitti [[Anders Celsius|Anders Celsiuksen]] [[astronomia]]n professoriksi ja [[Carl von Linné]]n [[lääketiede|lääketieteen]] professoriksi. Se että luonnontieteistä tunnettu Linné nimitettiin lääketieteen professoriksi, ei ollut yllättävää, sillä 1700-luvulla luonnontieteet ja lääketiede kuuluivat käytännössä samaan tieteenalaan.{{Lähde}}
1800-luvulla yliopisto laajeni nopeasti, kun yliopistonkirjasto [[Carolina Rediviva]], observatorio sekä kemianlaitos valmistuivat. Myös osakunnat laajentuivat ja alkoivat rakentaa omia opiskelijatoimintaan soveltuvia rakennuksiaan. Samalla opiskelijaelämä vapautui ja muun muassa opiskelijalaulut yleistyivät. 1870-luvulla myös naisille sallittiin pääsy yliopistoon ja ensimmäinen nainen, [[Betty Pettersson]], kirjautui yliopistoon vuonna 1872.{{Lähde}}
Tultaessa 1900-luvulle yliopiston opiskelijamäärä alkoi kasvaa nopeasti ja myös opetattavien aineiden määrä lisääntyi. Siinä missä 1880-luvulla yliopistossa oli 1 500 opiskelijaa, oli määrä kolminkertaistunut 4 500 opiskelijaan vuonna 1945. Uusina aineina yliopistossa alettiin opettamaan [[arkeologia]]a, [[taidehistoria]]a ja useita kieliä. Filosofinen tiedekunta puolestaan jakaantui [[luonnontiede|luonnontieteelliseen]], [[humanismi|humanistiseen]] ja [[yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteelliseen]] tiedekuntaan. Myös opiskelijoiden määrä jatkoi kasvuaan, nousten 1960-luvun aikana 8 000 opiskelijasta 21 000 opiskelijaan. Tänä päivänä Uppsalan yliopistossa opiskelee noin 40 000 opiskelijaa.<ref>https://www.uu.se/om-uu/historia/kort-historik/</ref><ref>https://www.uu.se/om-uu/historia/viktiga-artal/</ref>
Rivi 59:
[[File:Gästrike Hälsinge.jpg|thumb|300px|Gästrike-Hälsingen osakunta]]
Historiallisesti yliopiston opiskelijat on jaettu opiskelijoiden kotikuntien perusteella [[osakunta|osakuntiin]]. Ruotsissa järjestelmä on käytössä pelkästään Lundin ja Uppsalan yliopistoissa, eikä osakuntiin kuuluminen ole enää vuoden 2010 jälkeen ollut pakollista. Myöskään kotikunta ei ole enää rajoittava tekijä, vaan jokainen opiskelija voi valintansa mukaan kuulua yhteen tai useampaan osakuntaan.<ref>https://www.kuratorskonventet.se/historia</ref> Jäsenyyden vastikkeena osakunnat järjestävät opiskelijatapahtumia ja voivat auttaa esimerkiksi opiskelija-asunnon löytämisessä.{{Lähde}}
Osakuntien määrä on vaihdellut eri vuosisatoina, mutta tällä hetkellä toiminnassa on 13 eri osakuntaan, joiden kaikkien historia ylettyy 1700-luvulle. Historian aikana pienemmät osakunnat ovat kuitenkin yhdistyneet keskenään.<ref>https://www.kuratorskonventet.se/projects</ref>
Rivi 122:
[[Tiedosto:Kofi Annan 2012.jpg|thumb|300px|Vierailevana luennoitsijana yliopistossa on puhunut muun muassa YK:n entinen pääsihteeri [[Kofi Annan]].<ref>http://www.uu.se/nyheter-press/nyheter/artikel/?id=11126&typ=artikel</ref>]]
Historiansa aikana Uppsalan yliopistossa on työskennellyt ja opiskellut useita tunnettuja henkilöitä. Yliopiston tutkijoista yhdeksän ja alumneista viisi on saanut [[Nobel-palkinto|Nobelin palkinnon]]. Lisäksi yliopistossa ovat opiskelleet Ruotsin kuninkaalliset, kuten [[Victoria (Ruotsin kruununprinsessa)|kruunuprinsessa Victoria]]. Myös monet kansainvälisesti tunnetut henkilöt, kuten YK:n entinen pääsihteeri [[Kofi Annan]] ja Etelä-Afrikan entinen presidentti [[Nelson Mandela]], ovat olleet yliopiston [[kunniatohtori|kunniatohtoreina]]. Suomalaisista Uppsalan yliopistossa ovat väitelleet muun muassa [[Arno Kasvi]] ja [[Janne Holmén]].{{Lähde}}
=== Professorit ja tutkijat ===
| |||