Versio 17. maaliskuuta 2019 kello 23.06 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 454 muokkausta koon pohdiskelu oikeaan osioon, pois ylimääräiset ← Vanhempi muutos		Versio 18. maaliskuuta 2019 kello 00.08 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 454 muokkausta →‎Koko ja mittasuhteet: kappalejärjestys, lis. massa Uudempi muutos →
Rivi 9: Eräs määritelmä aurinkokunnan ulkorajaksi on se etäisyys, missä [[aurinkotuuli]] törmää tähtienväliseen aineeseen. Tätä rajaa kutsutaan heliopaussiksi, ja sen rajaama alue on [[heliosfääri]].<ref name=aurinkokuntamme /> Heliosfääri ulottuu 150–200 [[Astronominen yksikkö\|AU:n]] päähän Auringosta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.ursa.fi/yhd/uranus/opas/opasrajat.htm \| Nimeke = Aurinkokunnan rajat \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Ursa \| Viitattu = 17.3.2019 }}</ref> Toinen päämääritelmä aurinkokunnan rajoiksi on alue, jonka sisällä kappaleet ovat Auringon painovoimavaikutuksen piirissä ja pystyvät kiertämään sitä. Tämän alueen raja on arviolta 100–1000 kertaa kauempana kuin heliopaussi.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/aurinkokunnan-ulkoreunan-muoto-varmistui-kuplamaiseksi.html \| Nimeke = Aurinkokunnan ulkoreunan muoto varmistui kuplamaiseksi \| Tekijä = Mikko Suominen \| Ajankohta = 24.4.2017 \| Julkaisu = Tähdet ja avaruus \| Viitattu = 17.3.2019 }}</ref> Aurinkokunnan vaikutusalue ei ole symmetrinen pallo, vaan [[epäsymmetrinen]] ”kananmuna”, joka on toiselta reunalta hieman litistynyt. Teorian mukaan syynä muotoon saattaa olla [[Aurinkotuuli\|aurinkotuulen]] törmäily [[Tähtienvälinen aine\|tähtienväliseen aineeseen]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tutkijat-aurinkokunta-onkin-munanmuotoinen/2248874 \| Nimeke = Tutkijat: Aurinkokunta onkin munanmuotoinen \| Tekijä = \| Ajankohta = 2.7.2008 \| Julkaisu = MTV3 - Uutiset \| Viitattu = 5.10.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://web.archive.org/web/20080723141509/http://edition.cnn.com/2008/TECH/space/07/02/solarsystem.ap/index.html \| Nimeke = Who knew? Solar system is ’dented,’ not round \| Tekijä = \| Julkaisu = CNN \| Ajankohta = 2.7.2008 \| Viitattu = \| Kieli = {{en}}}}</ref>▼ Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella [[Appelsiini (hedelmä)\|appelsiini]]lla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin etäisyydellä. Kuiperin vyöhykkeellä sijaitseva kääpiöplaneetta Pluto kiertäisi appelsiini-Aurinkoa keskimäärin yli 400 metrin etäisyydellä, ja vyöhykkeen alueelta elliptisellä radalla välillä kauemmas etääntyvän kääpiöplaneetta [[Eris (plutoidi)\|Eriksen]] kiertoradan keskietäisyys olisi yli 700 metrin päässä appelsiinista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=134340 \| Nimeke = 134340 Pluto \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = JPL Small-Body Database Browser \| Julkaisija = Jet Propulsion Laboratory - NASA \| Viitattu = 22.3.2014 \| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=Eris \| Nimeke = 136199 Eris (2003 UB313) \| Julkaisu = JPL Small-Body Database Browser \| Julkaisija = Jet Propulsion Laboratory - NASA \| Viitattu = 22.3.2014 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Hyvin soikealla radalla kiertävän kaukaisen kohteen, [[90377 Sedna\|Sednan]], keskietäisyys olisi tässä mittakaavassa jo melkein 6 km,<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=90377 \| Nimeke = 90377 Sedna (2003 VB12) \|\| Julkaisu = JPL Small-Body Database Browser \| Julkaisija = Jet Propulsion Laboratory - NASA \| Viitattu = 25.3.2014 \| Kieli = {{en}}}}</ref> ja Oortin pilven kohteiden kiertoratojen etäisyys olisi jopa 55–1 100 km appelsiinista.<ref name="Kuiper Belt & Oort Cloud">{{Verkkoviite \| Osoite = https://web.archive.org/web/20140427082200/http://solarsystem.nasa.gov/planets/profile.cfm?Object=KBOs \| Nimeke = Kuiper Belt & Oort Cloud: Overview \| Julkaisija = NASA \| Viitattu = 25.3.2014 \| Kieli = {{en}} }}</ref>▼ Aurinkokunnan massasta 99,8 prosenttia on Auringossa, jonka massa on lähes 2×10<sup>27</sup> tonnia.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://tieku.fi/maailmankaikkeus/aurinkokunta/aurinko/paljonko-aurinko-painaa \| Nimeke = Paljonko Aurinko painaa? \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti \| Viitattu = 17.3.2019 }}</ref> ▲Aurinkokunnan vaikutusalue ei ole symmetrinen pallo, vaan [[epäsymmetrinen]] ”kananmuna”, joka on toiselta reunalta hieman litistynyt. Teorian mukaan syynä muotoon saattaa olla [[Aurinkotuuli\|aurinkotuulen]] törmäily [[Tähtienvälinen aine\|tähtienväliseen aineeseen]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tutkijat-aurinkokunta-onkin-munanmuotoinen/2248874 \| Nimeke = Tutkijat: Aurinkokunta onkin munanmuotoinen \| Tekijä = \| Ajankohta = 2.7.2008 \| Julkaisu = MTV3 - Uutiset \| Viitattu = 5.10.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://web.archive.org/web/20080723141509/http://edition.cnn.com/2008/TECH/space/07/02/solarsystem.ap/index.html \| Nimeke = Who knew? Solar system is ’dented,’ not round \| Tekijä = \| Julkaisu = CNN \| Ajankohta = 2.7.2008 \| Viitattu = \| Kieli = {{en}}}}</ref> ▲Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella [[Appelsiini (hedelmä)\|appelsiini]]lla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin etäisyydellä. Kuiperin vyöhykkeellä sijaitseva kääpiöplaneetta Pluto kiertäisi appelsiini-Aurinkoa keskimäärin yli 400 metrin etäisyydellä, ja vyöhykkeen alueelta elliptisellä radalla välillä kauemmas etääntyvän kääpiöplaneetta [[Eris (plutoidi)\|Eriksen]] kiertoradan keskietäisyys olisi yli 700 metrin päässä appelsiinista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=134340 \| Nimeke = 134340 Pluto \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = JPL Small-Body Database Browser \| Julkaisija = Jet Propulsion Laboratory - NASA \| Viitattu = 22.3.2014 \| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=Eris \| Nimeke = 136199 Eris (2003 UB313) \| Julkaisu = JPL Small-Body Database Browser \| Julkaisija = Jet Propulsion Laboratory - NASA \| Viitattu = 22.3.2014 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Hyvin soikealla radalla kiertävän kaukaisen kohteen, [[90377 Sedna\|Sednan]], keskietäisyys olisi tässä mittakaavassa jo melkein 6 km,<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=90377 \| Nimeke = 90377 Sedna (2003 VB12) \|\| Julkaisu = JPL Small-Body Database Browser \| Julkaisija = Jet Propulsion Laboratory - NASA \| Viitattu = 25.3.2014 \| Kieli = {{en}}}}</ref> ja Oortin pilven kohteiden kiertoratojen etäisyys olisi jopa 55–1 100 km appelsiinista.<ref name="Kuiper Belt & Oort Cloud">{{Verkkoviite \| Osoite = https://web.archive.org/web/20140427082200/http://solarsystem.nasa.gov/planets/profile.cfm?Object=KBOs \| Nimeke = Kuiper Belt & Oort Cloud: Overview \| Julkaisija = NASA \| Viitattu = 25.3.2014 \| Kieli = {{en}} }}</ref> == Sijainti Linnunradassa ==

Ero sivun ”Aurinkokunta” versioiden välillä