Ero sivun ”Sanahelinä” versioiden välillä

'''Sanahelinä''' on [[argumentaatiovirhe]], jossa pyritään voittamaan väittely puhumalla paljon mutta sanomatta mitään.{{selvennä}} Sanahelinä on tyypillisesti merkityksettömiä ja asiaan liittymättömiä, kieliopillisesti oikeita, kukkaiskielisiä{{selvennä}} lauseita, jotka eivät ilmaise mitään. Sanahelinä tunnetaan myös nimellä ''argumentum ad eloquantiam'' (argumentaatio kaunopuheisuudella). Usein sanahelinä sisältää vaikeatajuisia sivistyssanoja tai täysin merkityksettömiä, keksittyjä sanoja. Sanahelinän äärimmäisin{{selvennä}} muoto on [[pekoraali]], jossa käytetään semanttisesti ja grammaattisesti oikeita mutta täysin merkityksettömiä sanoja (''flati voci''). [[Postmodernismi|Postmodernisteja]] on usein syytetty sanahelinästä.{{kenen mukaan}} Termi ”sanahelinä” on peräisin [[Paavali]]n lausumasta: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.” (I Kor. 13:1)

 

[[Luokka:Argumentaatiovirheet]]