Ero sivun ”Frans Mikael Franzén” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
Lisätty luettelot Franzenin virsistä Suomessa ja Ruotsissa. |
||
Rivi 30:
'''Frans Mikael Franzén''' ([[9. helmikuuta]] [[1772]] [[Oulu]] – [[14. elokuuta]] [[1847]] [[Härnösand]]in lähellä, Ruotsi<ref>Otavan Iso tietosanakirja osa 2, p. 1505</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[runo]]ilija, kirkonmies, professori ja akateemikko.<ref name="FIL">{{Verkkoviite | Osoite = http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/galleria/1104 | Nimeke = Frans Mikael Franzén | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Filosofia.fi | Viitattu = 27.11.2014 }}</ref>
Franzén syntyi [[Tervaporvarit|oululaiseen kauppiasperheeseen]]. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli [[maisteri]] ja 20-vuotiaana [[dosentti]]. Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi [[Johan Ludvig Runeberg|Runebergiin]] ja [[Zacharias Topelius|Topeliukseen]]. Hän myös sepitti rationalistisessa hengessä [[virsi]]ä, joita on edelleen suomalaisessakin virsikirjassa: numerot 5, 234, 392, 562, 588. [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]] on 11 hänen kirjoittamaansa virttä ja Ruotsissa hänet tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana. Kun Ruotsissa uudistettiin virsikirjaa 1800-luvun alussa, oli Franzén yksi keskeisiä henkilöitä tässä työssä. Hän oli virsikirjatyötä johtaneen [[Johan Olof Wallin|Johan Olov Wallinin]] läheinen työtoveri, ja he julkaisivat yhdessä useita virsikirjaehdotuksia, mm. "Prof-Psalmer 1812", sekä "Prof-Psalmer, andra häftet 1813" Useimmat Franzénin parhaista virsistä julkaistiin niissä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Oscar Lövgren|Nimeke=Psalm- och sånglexikon|Vuosi=1964|Sivu=202-204|Julkaisija=Gummesons bokförlag, Stockholm}}</ref>. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun "Glädjens ögonblick".
[[1790-luku|1790-luvulla]] Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan lienee runoelma ''Människans anlete''.
Rivi 57:
*[http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/frans-michael-franzen Frans Mikael Franzén 375 humanistia -sivustolla 18.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.]
<br />
== Franzénin kirjoittamia virsiä virsikirjoissa ==
=== [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]] ===
* 35 V''altasi, Jeesus, ulottuu'' (Suom. [[Per Boreman]] 1942, Oskari H. Jussila 1944, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
* 70 ''Oi Jeesus, juhlaan taivaan'' (Suom. [[Per Boreman]] 1940, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
* 103 ''Te laaksot, notkot nouskaa'' (Suom. [[Lauri Pohjanpää|Lauri Pohjanpä]]<nowiki/>ä 1923. uud. [[Anna-Maija Raittila]] ja Suomen virsikirja-komitea 1984, virsikirjatyöryhmä 1997
* 146 ''On aurinko noussut'' (Suom. [[Per Boreman]] 1942, Oskari H. Jussila 1944, uud. suom. [[Anna-Maija Raittila]] 1970-l.)
* 157 ''Oi, miksi tiellä Herrani'' (Suom. 1894, uud suom. [[Niilo Rauhala|Niilo Rauhal]]<nowiki/>a 1984, 1998)
* 379 ''Jeesus, lasten ystävä'' (Suom. William Snell 1966, [[Sakari Vapaasalo]] 1968, uud. suom. [[Anna-Mari Kaskinen]] 1996)
* 402 ''Nyt vielä armon päivä koittaa'' (Suom. [[Per Boreman]] 1946, uud. suom. [[Niilo Rauhala]] 1996)
* 449 ''Jeesus, tuskan hetkelläsi'' (Suom. William Snell 1966, muk. [[Anna-Maija Raittila]] 1968, uud suom. Anna-Maija Raittila 1999
* 505 ''Kun päivä mailleen vaipuu'' (Suom. [[Elias Lönnrot|Elias Lönnro]]<nowiki/>t 1865, uud. [[Niilo Rauhala]] 1984)
* 506 ''Pois päivä käy, et sinä, et'' (Suom. [[Minna Krohn]] 1903, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
* 535 ''Jo herää! Huuto kaikuu'' (Suom. [[Per Boreman]] 1946, uud. suom. [[Niilo Rauhala]] 1998)
=== [[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa]] ===
* 5 ''Te laakost, notkot, nouskaa'' (Suom. [[Martti Ruuth]] 1903, [[Lauri Pohjanpää]] 1923, uud. komitea 1984)
* 234 ''Jeesus, saavun kutsustasi'' (Suom. [[Bengt Jakob Ignatius]] 1824, [[Elias Lönnrot]] 1867, uud. komitea 1937, [[Niilo Rauhala]] 1984)
* 392 ''Oi, miksi tiellä Herrani'' (Suom. Rauhansäveliä 1894, uud. 1900, [[Lauri Pohjanpää]] 1938, uud. [[Niilo Rauhala]] 1984)
* 562 ''Kun päivä mailleen vaipuu.''(Suom. [[Elias Lönnrot]] 1865, uud. [[Niilo Rauhala]] 1984)
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Kirjailija}}
| |||