Ero sivun ”Suomalainen sauna” versioiden välillä

Varhaisimpana tunnettuna mainintana suomalaisesta saunasta pidetään kiovalaisessa [[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] olevaa mainintaa [[Novgorod]]in pohjoispuolella elävien ihmisten kuumista saunoista ja alastomien saunojien tavasta hakata itseään puunoksilla ja kaataa lopuksi päällensä kylmää vettä. Professori [[Mikael Wexionius]] puolestaan mainitsi [[Turun Akatemia]]n avajaisissa vuonna 1640, että kaikki suomalaiset ovat ahkeria saunassa kävijöitä.<ref name="laaksonen136">Laaksonen, s. 136–137.</ref>

Suomalaisen sauna-aatteen isänä on joskus pidetty suomalaisuusmiestä [[Carl Axel Gottlund]]ia, joka tajusi saunan merkityksen retkeiltyään vuonna 1817 Ruotsissa [[Metsäsuomalaiset|metsäsuomalaisten]] parissa. Suomalaisen sauna-aatteen aloitussanoina on joskus pidetty hänen lausuntoaan: ”En ollut vuoden mittaan kylpenyt, vaikka olin tottunut ennen ainakin kahdesti viikossa ottamaan löylyt. Ja yksin suomalaisille tässäkin tottumus on toinen luonto.”<ref name="laaksonen136"/>

Kiinnostus suomalaisen saunan alkuperästä alkoi tutkijoiden keskuudessa 1800-luvun lopulla. Suomen kielen professori [[August Ahlqvist]] arveli vuonna 1871 sanaston perusteella, että sauna oli siirtynyt [[Bysanttilainen kulttuuri|bysanttilaisesta kulttuurista]] [[Slaavit|slaavien]] kautta Suomeen. Lääketieteen tohtori [[Max Buch]] pyrki puolestaan todistamaan, että sauna oli suomalainen keksintö. Hän yhdisti ''[[Kalevala]]n'' saunaan arvelemalla, että Nestorin kronikassa kerrotaan nimenomaan ''Kalevalan'' sankareiden saunakulttuurista. Buchin ansiosta saunan alkuperän on pitkään kuviteltu olevan suomalainen.<ref name="laaksonen138">Laaksonen, s. 138.</ref>