Ero sivun ”Kongon demokraattinen tasavalta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
viitteet
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 34:
|bkt-per-asukas=400 USD
|alaviite=
|lippu=[[Tiedosto:Flag of the Democratic Republic of the Congo.svg|125px|Kongon demokraattisen tasavallan lippu.]]
|vaakuna=[[Tiedosto:Coat_of_arms_of_the_Democratic_Republic_of_the_Congo.svg|125px|Kongon demokraattisen tasavallan vaakuna.]]
|sijainti= Location DR Congo AU Africa.svg
| sijainti-selite = Kongon demokraattisen tasavallan sijainti [[Afrikka|Afrikassa]] (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja [[Afrikan unioni]]ssa (merkitty vaaleansinisellä).
Rivi 72:
Kongo itsenäistyi Belgiasta rauhanomaisesti vuonna 1960,<ref name="BBCTL"/> joskin Belgia puuttui pitkään sen sisä- ja talouspolitiikkaan. Välittömästi maan itsenäistymisen jälkeen alkoi viisivuotinen ''Kongon kriisi'', josta tuli yhdistelmä itsenäisyystaistelua, rikkaimpien alueiden separatismia, kylmän sodan Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton [[proxy-sota]]a, vallankaappauksia ja YK:n rauhanturvaoperaatioita. Maa ajautui poliittisesti epävakaaseen tilaan, joka jatkui viisi vuotta. Eri puolilla maata virisi kapinoita ja alueellisia itsenäistymisliikkeitä, jotka kaikki kukistettiin ulkovaltojen ja [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] tuella.<ref name="BBCTL"/>
 
[[Tiedosto:1961 CPA 2576.jpg|thumb|left|upright|Lumumba neuvostoliittolaisessa postimerkissä.]]
Maassa pidettiin vuonna 1960 parlamenttivaalit, jotka voitti MNC-L (Kongon kansallisliike).{{Lähde||19. maaliskuuta 2016|vuosi=2016}} Sen johtajasta [[Patrice Lumumba]]sta tuli Kongon ensimmäinen pääministeri. Presidentiksi valittiin [[Joseph Kasa-Vubu]] ABAKO:sta.<ref name="BBCTL"/> [[Etelä-Kasai]]n maakunta julistautui itsenäiseksi 14. kesäkuuta. Sen presidentiksi nousi Albert Kalonji.<ref>[http://www.africafederation.net/Kasai_History.htm History of the Republic of Great Kasai] Africa Federation {{en}}</ref> Heinäkuussa 1960 armeija kapinoi ja [[Katanga]]n maakunta julistautui itsenäiseksi [[Moise Tšombe]]n johdolla. Tšombe pyysi Belgian asevoimien tukea, mihin Belgia suostui muodollisesti kansalaistensa suojelemiseksi. YK:n turvallisuusneuvosto päätti lähettää maahan joukkoja palauttamaan järjestystä, mutta niiden ei sallittu puuttua maan sisäisiin asioihin.<ref name="BBCTL"/> Lumumba pyysi Neuvostoliiton joukkoja Kasaihin, mikä suututti Yhdysvallat, joka alkoi tukea Kasa-Vubua ja armeijan komentajaa Joseph-Désiré Mobutua.<ref name="MURDER"/> 5. syyskuuta Kasa-Vubu ilmoitti radiossa Lumumban erosta, johon Lumumba vastasi ilmoittamalla presidentin pidätyksestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Ludo de Witte | Nimeke =The assassination of Lumumb | Vuosi =2002 | Luku = | Sivu =20 | Selite = | Julkaisija =Verso | Tunniste =ISBN 978-1859844106 | www = | www-teksti = | Viitattu =6.10.2010 | Kieli={{en}} }}</ref> Viikon kuluttua Lumumban aiemmin johtajaksi nimittämä Mobutu asetti hänet kotiarestiin ja kaappasi vallan CIA:n tuella. Lumumba teloitettiin myöhemmin.<ref>[http://www.africawithin.com/lumumba/historical_bio.htm Patrice Emery Lumumba] Africa Within {{en}}</ref><ref name="MURDER">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.africa.upenn.edu/Urgent_Action/apic080102.html | Nimeke = USA/Africa: New Data on Murder of Lumumba | Julkaisu = African Studies Center | Julkaisija = University of Pennsylvania | Ajankohta = 1.8.2002 | Viitattu = 4.3.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
YK aloitti seuraavana vuonna Katangan suurelta osin valkoisten palkkasoturien riisumisen aseista ja maakunnan liittämisen takaisin Kongoon. YK:n pääsihteeri [[Dag Hammarskjöld]], joka oli ollut aktiivinen Kongon kysymyksen ratkaisemisessa, sai samana vuonna surmansa lento-onnettomuudessa Kongossa. Kongolaiset joukot liittivät Kasain maahan nelikuukautisen sotilasoperaation jälkeen. Katanga saatiin YK-joukkojen haltuun tammikuuhun 1963 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,827058,00.html | Nimeke =Congo: Battle for Katanga | Julkaisu = | Ajankohta =1961 | Julkaisija =Time | Viitattu =6.10.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Itä- ja Kivun maakunnissa puhkesi alkuvuodesta 1964 [[Simba-kapina]], jonka seurauksena [[Moise Tšombe]] nimitettiin pääministeriksi. Kapinalliset ottivat 1&nbsp;600 länsimaalaista panttivankia. Kongo pyysi myös Yhdysvaltain ja Belgian apua, jotka vapauttivat eurooppalaiset panttivangit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.cgsc.edu/carl/resources/csi/odom/odom.asp | Nimeke=Dragon Operations: Hostage Rescues in the Congo, 1964-1965 | Tekijä=Major Thomas P. Odom | Julkaisija =Combat Studies Institute | Viitattu =6.10.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
25. marraskuuta 1965 armeijan komentaja Joseph-Désiré Mobutu, joka tunnettiin paremmin myöhemmällä nimellään [[Mobutu Sese Seko]], kaappasi vallan länsimaiden tuella ja perusti [[yksipuoluejärjestelmä]]n. Entinen pääministeri Tšombe joutui syytetyksi ja pakeni maasta. Länsimaat pitivät Mobutua takeena kommunismia vastaan. Hänen hallintoaan on syytetty [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksien]] rikkomisesta, sorrosta, [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultista]] ja rehottavasta [[korruptio]]sta, jopa niin paljon, että hallinnolle on annettu pilkkanimi ”kleptokratia”.{{Lähde||19. maaliskuuta 2016|vuosi=2016}}
Rivi 92:
Mobutua vastaan oli aluksi vastarintaa. Vuonna 1966 neljä ministeriä pidätettiin ja teloitettiin julkisesti syytettynä vallankaappauksen suunnittelusta. Katanganin kapina murskattiin kuten myös valkoisten palkkasoturien kapina vuonna 1967. Vuoteen 1970 mennessä lähes kaikki vastarinta oli kukistettu ja hallitus saanut maan hallintaansa.
 
Korostaakseen [[afrikka]]laista identiteettiä Mobutu nimesi maansa uudelleen Zaireksi lokakuussa 1971.<ref name="MSN">[http://encarta.msn.com/encyclopedia_761578969/mobutu_sese_seko.html MSN Encarta] {{en}}</ref> Hän määräsi kaikki luopumaan kristityistä nimistä ja 1972 hän otti itselleenkin uuden afrikkalaisperäisen nimen ''Mobutu Sese Seko Kuku Ngbendu Wa Za Bang''a (”Kaikkivoipa voitontahtoinen taistelija, joka kulkee valloituksesta toiseen tulta kylväen”), joka lyheni arkikäytössä muotoon ''Mobutu Sese Seko''.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/386839/Mobutu-Sese-Seko | Nimeke = Mobutu Sese Seko | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Länsimaisten pukujen tilalle tuli [[abacost]]-niminen vaate, jonka käyttäminen oli pakollista virkamiehille ja ministereille. Lisäksi Kongon suurimmat kaupungit saivat uudet afrikkalaiset nimet – esimerkiksi Léopoldvillestä tuli [[Kinshasa]], Elisabethvillestä [[Lubumbashi]] ja Stanleyvillestä [[Kisangani]].<ref name="NYT">{{Verkkoviite | Osoite = http://partners.nytimes.com/library/world/090897obit-mobutu.html | Nimeke = Mobutu Sese Seko, 66, Longtime Dictator of Zaire | Ajankohta = | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="CNN"/><ref>{{KirjaviiteVerkkoviite | Tekijä = Sean Rorison | Nimeke = Congo| Vuosi = 2012 | SivuSelite = s. 70 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bradt | Tunniste = ISBN 9781841623917 | wwwOsoite = http://books.google.fi/books?id=_5EoYIaHk70C&pg=PA70&lpg=PA70 | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Mobutu [[kansallistaminen|kansallisti]] ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ja ajoi eurooppalaiset ulos Zairesta 1973. Tästä seurasi niin syvä ja vakava talouden romahdus, että sijoittajia piti kosiskella takaisin 1976. Harvat palasivat.<ref name="IND">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/news/people/obituary-mobutu-sese-seko-1238238.html | Nimeke = Obituary: Mobutu Sese Seko | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = The Independent | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Mobutun epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi luonnonrikkauksistaan kuulun Zairen talous ajautui kriisiin ja [[hyperinflaatio]]on.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theatlantic.com/past/unbound/flashbks/rwanda/zaire.htm | Nimeke = Zaire - an African Horror Story | Ajankohta = 1993 | Julkaisija = Atlantic | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
Rivi 131:
 
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Cg-map.png|thumb|Kongon demokraattisen tasavallan kartta.]]
[[Tiedosto:Democratic Republic of the Congo BMNG.png|thumb|Heinäkuinen Kongon demokraattinen tasavalta satelliittikuvassa.]]
Kongon demokraattinen tasavalta sijaitsee [[päiväntasaaja]]lla ja sen pinta-ala on 2&nbsp;345&nbsp;410 neliökilometriä, josta 3,3 prosenttia on vettä. Maa sijaitsee pääosin Afrikan sydämessä [[Kongo (joki)|Kongo-joen]] altaassa ja se on sademetsävaltio.
 
Rivi 145:
== Maakunnat ==
{{Pääartikkeli|[[Kongon demokraattisen tasavallan maakunnat]]}}
[[Tiedosto:Provinces de la République démocratique du Congo - 2005.svg|thumb|right|300px|25 maakuntaa ja pääkaupunki Kinshasa.]]
Kongo jakautuu 26 maakuntaan.<ref name="RDCongo-AnnualStat-2015"/> Maakuntajako tuli käyttöön vaiheittain vuosina 2011-2015. Monet tilastot käyttävät edelleen vanhaa kymmenen maakunnan jakoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.citypopulation.de/CongoDemRep-Cities.html | Nimeke = Provinces | Tekijä = Thomas Brinkhoff | Julkaisu = citypopulation.de | Viitattu = 15.12.2016 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Rivi 240:
 
=== Kielet ===
[[Tiedosto:Map - DR Congo, major languages.svg|thumb|250px|Kongon demokraattisen tasavallan kielikartta.]]
 
Kongossa puhutaan yli 200 eri kieltä.<ref name="ETN">{{Kirjaviite | Tekijä =Lewis, M. Paul (ed.) | Nimeke =Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition | Suomentaja = | Vuosi =2009 | Julkaisupaikka =Dallas, Tex. | Julkaisija =SIL International | Tunniste = | www = http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=CD | www-teksti = | Viitattu =11.9.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Rivi 250:
Vuonna 2007 arvioitiin, että HIVin kantajia oli aikuisväestöstä noin 1,3&nbsp;prosenttia, kaikkiaan noin 450&nbsp;000 henkeä. ARVT-lääkitystä olisi tarvinnut 100&nbsp;000–150&nbsp;000 henkeä, mutta sitä sai alle kolmannes, ehkä vain viidesosa tarvitsijoista, arviolta alle 30&nbsp;000 henkeä. Lääkitystilanne oli parantunut vaikkakin hitaasti niin että vuonna 2005 lääkettä sai vajaat viisi prosenttia tarvitsijoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://apps.who.int/globalatlas/predefinedReports/EFS2008/full/EFS2008_CD.pdf | Nimeke =Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Congo 2008 | Julkaisija =WHO | Viitattu=7.10.2010 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Äitiyskuolleisuus]] on erittäin korkea. Vuonna 2015 maassa menehtyi keskimäärin 693 äitiä 100&nbsp;000 synnytystä kohden.<ref name="who2015-maternal">{{verkkoviite| osoite= http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/194254/1/9789241565141_eng.pdf?ua=1| nimike=Trends in Maternal Mortality: 1990 to 2015. Estimates by WHO, UNICEF, UNFPA, World Bank Group and the United Nations Population Division| tiedostomuoto= pdf| selite= Maakohtaiset arviot äitiyskuolleisuudesta liitetaulukossa 7 s. 51–57/78 (Annex 7. Estimates of maternal mortality ratio (MMR, maternal deaths per 100 000 live births), number of maternal deaths, lifetime risk, percentage of AIDS-related indirect maternal deaths and proportion of deaths among women of reproductive age that are due to maternal causes (PM), by country, 2015)| ajankohta=2015 | julkaisu= ISBN 978-924-156514-1| julkaisupaikka= Geneva, Switzerland| julkaisija= Maailman terveysjärjestö, who.int| viitattu= 19.1.2017| kieli= {{en}} }}</ref> Kongon demokraattinen tasavalta on maailman pahimpia [[Tsetsekärpäset|tsetsekärpäsen]] levittämän unitaudin esiintymisalueita, 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 70&nbsp;%prosenttia maailman unitautitapauksista havaittiin siellä, vuosina 2008 ja 2009 se oli toinen kahdesta maasta, joissa oli yli tuhat uutta tapausta.<ref name="TSETSE">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs259/en/ | Nimeke = African trypanosomiasis (sleeping sickness) | Julkaisija =WHO| Viitattu=18.10.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
YK:n yhdestätoista [[vuosituhattavoitteet|vuosituhattavoitteesta]] pidetään kolmen saavuttamista mahdollisena: tasa-arvoon, ympäristöön ja AIDSiin liittyviä tavoitteita.<ref>[http://www.mdgmonitor.org/country_progress.cfm?c=COD&cd= Quick Facts Congo] MDG Monitor {{en}}</ref>
Rivi 273:
Maatalouden merkitys maan talouselämälle on suuri. Suurin osa sen tuotteista menee kotimaiseen kulutukseen. Ruokakasveista merkittävimpiä ovat kassava, maissi, palkokasvit ja maapähkinät. Myyntiin kasvatetaan kahvia, kumia, palmuöljyä, puuvillaa, kaakaota, sokeria ja teetä.<ref name ="BGN">[http://www.state.gov/outofdate/bgn/congokinshasa/200313.htm Background Note: Democratic Republic of the Congo (04/30/12)] US Department of State {{en}}</ref>
 
YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskemalla [[Inhimillisen kehityksen indeksi]]ksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna. Kongo oli vuonna 2007 sijalla 176 yhteensä 185 arvioidusta maasta.<ref name="HDI">{{Verkkoviite | Osoite= http://hdrstats.undp.org/en/countries/country_fact_sheets/cty_fs_COD.html | Nimeke =Human Development Report 2009 | Julkaisija =UNDP | Viitattu = 3.1.2010| Kieli ={{en}} }}</ref>
 
== Liikenne ==
Kongossa on 26 lentokenttää, joiden kiitotiellä on kestopäällyste, ja 168 muuta lentopaikkaa. Rautateitä on noin neljätuhatta kilometriä. Laajasta tieverkosta vajaaon kolmetuhattapäällystetty kilometriävajaat onkolmetuhatta päällystettykilometriä.<ref name="CIA"/>
 
==Kulttuuri==
Mobutu Sese Sekon aikana virallinen ideologia oli arvostaaafrikkalaisuuden afrikkalaisuuttaarvostus ja välttäälänsimaisten länsimaisiavaikutteiden vaikutteitavälttäminen. IhonvaalennusSiihen kuului, että kiellettiin ihonvaalennus, hiusten suoristus, länsimainen musiikki ja kristilliseen traditioon pohjautuvat nimet kiellettiin. Ihmisiä opastettiin käyttämään puvun ja solmion sijaan abacostia, kauluksetonta asua, joka muistutti läheisesti Mao-pukua.<ref>[http://partners.nytimes.com/library/world/090897obit-mobutu.html Mobutu Sese Seko, 66, Longtime Dictator of Zaire] NY Times 1997 {{en}}</ref>
 
Kongolaisten kulttuuriin kuuluu pukeutua siististi. Kuubasta tuotu rumba-musiikki on suosittua.<ref>[http://www.guardian.co.uk/uk/2005/jan/21/britishidentity.race1 'Our forefathers were very, very neat – the neatest in the world'] Congolese in Tottenham. Every race, colour, nation and religion on earth. – partPart two. Guardian 2005 {{en}}</ref>
 
Varhaisinta kongolaista kirjallisuutta olivat lähetyssaarnaajien kustantamat pienet kertomukset maaseudun elämästä, joita usein julkaistiin paikallisilla kielillä. Vuonna 1945 alkoi ilmestyä ranskankielinen kuukausijulkaisu ''La Voix du Congolais''. Vuonna 1962 Kinshasan katoliseen yliopistoon perustettiin kongolaisen kirjallisuuden keskus, ja sen kouluttamina syntyi uusi sukupolvi kirjailijoita. 2000-luvun levottomina vuosina monet ovat kuitenkin paenneet ulkomaille.<ref>[http://aflit.arts.uwa.edu.au/CountryZaireEN.html#clien DRC Congolese literature at a glance,] The University of Western Australia</ref>
 
=== Urheilu ===