Ero sivun ”Narvan taistelu” versioiden välillä

| osa_sotaa = [[Suuri Pohjan sota|suurta pohjanPohjan sotaa]]

'''Narvan taistelu''' käytiin [[Ruotsi]]n ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] välillä [[suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] [[20. marraskuuta]] [[1700]] ([[ruotsalainen kalenteri|ruotsalaisen kalenterin]] mukaan). Kuningas [[Kaarle XII|Kaarle XII:n]] johtama Ruotsin armeija löi [[Venäjän tsaari]]n [[Pietari Suuri|Pietari I:n]] joukot [[Narva]]ssa [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] ensimmäisessä suuressa taistelussa. Ruotsalaiset saavuttivat pienemmällä joukollaan huomattavan voiton, mutta heidän ei onnistunut käyttämään sitä hyväkseen ja sotaonni kääntyi myöhemmin Ruotsia vastaan.

[[Suuri Pohjan sota]] oli syttynyt helmikuussa 1700 [[Tanska]]n, [[Puola]]n, [[Saksin vaaliruhtinaskunta|Saksin]] ja [[Moskovan Venäjä|Venäjän]] hyökätessä [[Ruotsi]]a vastaan. Ruotsin vastaisen liittouman sopimuksen mukaisesti Saksin vaaliruhtinas ja Puolan kuningas [[August II Väkevä]] hyökkäsi joukkoineen [[Liivinmaa]]lle ja Tanska hyökkäsi Etelä-Ruotsiin ja Ruotsin kanssa liittoutunutta [[Holsteinin herttuakunta|Holstein]]ia vastaan. Liittolaisten suunnitelman mukaan Venäjän oli tarkoitus hyökätä [[Inkerinmaa]]lle ja [[Käkisalmi|Käkisalmeen]]. Venäjän keisari [[Pietari Suuri|Pietari I]] oli noussut tšaariksi vuonna 1682 ja hänen tavoitteenaan oli luoda Venäjälle yhteys [[Itämeri|Itämerelle]] kauppayhteyksien luomiseksi länteen. Pietari viivytteli ensin sodan julistamista Ruotsille, mutta hyökkäsi lopulta joukkoineen Inkerinmaalle samalla, kun August II:n joukot hyökkäsivät [[Riika]]a vastaan.<ref name="zet07">{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo | Nimeke=Viron Historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Sivu=258-261 | Tunniste=ISBN 9517465203}}</ref>

Ruotsissa kuningas [[Kaarle XII]] oli noussut valtaistuimelle vain 15-vuotiaana hänen isänsä [[Kaarle XI]]|Kaarle XI:n]] kuoltua vuonna 1697. Kokemattoman kuninkaan ei odotettu pystyvän puolustamaan maataan hyökkääjiä vastaan. Kuningas oli kuitenkin arvioinut Venäjän uhan oikein ja kehotti [[Narva]]nNarvan varuskunnan komentajaa pitämään tilannetta silmällä jo ennen Venäjän sodanjulistusta. Venäläisjoukot saapuivat Narvaan syyskuun puolivälissä ja he muodostivat saartorenkaan kaupungin ympärille. Mukanaan venäläisillä oli noin 35&nbsp;000–38&nbsp;000 sotilasta, joista noin neljännes oli ratsuväkeä. Pietari I oli saapunut johtamaan piiritystä henkilökohtaisesti<ref name="zet07" />, mutta hän palasi ennen taistelun alkua Venäjälle jättäen joukkojensa komentoon kokeneen kenraali [[Charles Eugène de Croy]]n<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/event/Battle-of-Narva | Nimeke = Battle of Narva | Tekijä = Jacob F. Field | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Narvan varuskunnan vahvuus oli 1&nbsp;800–1&nbsp;900 miestä, joiden tukena oli riveihin värvättyjä talonpoikia ja kaupunkilaisia.<ref name="zet07" />

Ruotsalaiset pitivät Venäjää voittonsa jälkeen lyötynä<ref name="zet07" />, mutta heidän ei lopulta onnistunut käyttää voittoaan tehokkaasti hyödykseen. Venäläisten välitön uhka oli torjuttu<ref name="brit" />, mutta he palasivat Liivinmaalle vuoden 1701 lopussa ja Narva kukistui [[Narvan piiritys (1704)|uuden piirityksen]] jälkeen vuonna 1704.<ref name="zet07" /> Suomessa Narvan taistelua seurasi venäläisten [[Kosto|kosto]], joka tunnetaan [[Isoviha|Isonavihanaisonavihana]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.youtube.com/watch?v=gNLMhC91L2Q&list=PLFEt3iZEGTjsnKqLS6unco6g7hMETPdrF&index=1| nimeke = VTT Alpo Rusi Karelia klubin ry:n vuosikokouksessa 2015| tekijä = Veikko Saksi | tiedostomuoto = | selite = Alpo Rusin tulkinta historian kulusta videolla| julkaisu = | ajankohta = 17.3.2015| julkaisupaikka = Helsinki| julkaisija = Youtube | viitattu = 21.3.2015| kieli = }}</ref>