Ero sivun ”Skorpionit” versioiden välillä

1 058 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Lisäsin linkin)
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
'''Skorpionit''' (Scorpiones) ovat laaja [[hämähäkkieläimet|hämähäkkieläinten]] ryhmä, johon kuuluu yli 1 200 lajia.
 
Skorpionit ovat vanha eläinryhmä. Niitä oli jo [[siluurikausi|siluurikaudella]], noin 450–425 miljoonaa vuotta sitten ja nykyisin elävät lajit ovat melko samanlaisia kuin [[fossiili]]löydöt. Vuoteen 2007 mennessä fossiiliaineistosta tunnettiin 111 skorpionilajia.<ref>http{{Lehtiviite | Tekijä = Jason A. Dunlop, David Penney, O. Erik Tetlie, Lyall I. Anderson | Otsikko = How many species of fossil arachnids are there | Julkaisu = The J. of Arachnology, (2008). | Ajankohta = 2008 | Numero = 36(2)| Sivut = 267-272 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste=https://wwwdoi.org/10.1636/CH07-89.1 | www =https://bioone.org/doijournals/absthe-journal-of-arachnology/volume-36/issue-2/CH07-89.1/How-many-species-of-fossil-arachnids-are-there/10.1636/CH07-89.1.short | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.3.2019 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Siluurikaudella eli metrin pituinen ''[[Brontoscorpio]]'', joka on suurin koskaan elänyt skorpionilaji. Nykyiset skorpionit kehittyivät vedessä eläneistä lajeista ja varhaisimmilla fossiileilla on nähtävissä kidukset.
 
== Rakenne ==
Skorpionien pituus häntä mukaan lukien vaihtelee 1–18 senttimetrin välillä, naaraat ovat yleensä koiraita kookkaampia ja lyhythäntäisempiä. [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Aasia]]ssa esiintyvä [[keisariskorpioni]] (''Pandinus imperator'') kuuluu kookkaimpiin nykyisin eläviin skorpioneihin.
 
Skorpionien väritys vaihtelee tummanharmaasta vaaleanruskeaan, jalkojen ollessa vaaleampia kuin ruumis. Skorpionit loistavat sinisenä [[Ultraviolettisäteily|ultraviolettivalossa]] niiden kitiinipanssarissa olevien fluoresoivien yhdisteiden kuten [[β-karboli]]n vaikutuksesta. Aivan nuoret tai juuri kuorensa vaihtaneet yksilöt eivät kuitenkaan loista. Ilmiön merkitystä skorpioneille ei tunneta.<ref>http{{Lehtiviite | Tekijä = Shawn J Stachel, Scott A Stockwell, David L Van Vranken | Otsikko = The fluorescence of scorpions and cataractogenesis | Julkaisu = Cell Chemical Biology | Ajankohta = 1999 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = https://www.cell.com/chemistrycell-chemical-biology/abstractfulltext/S1074-5521%2899%2980085(99)80085-4 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.3.2019 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
== Aistit ==
== Esiintyminen ==
 
Skorpionit ovat sopeutuneet moniin erilaisiin ympäristöihin, niitä elää [[Lauhkea vyöhyke|lauhkealta]] [[Trooppinen vyöhyke|trooppiselle vyöhykkeelle]], elinympäristön vaihdellessa [[sademetsä|sademetsistä]] [[aavikko|aavikoihin]] ja korkeahkoihin [[vuoristo]]ihin. Lajeja tavataan kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Kuivilla alueilla ne ovat kuitenkin yleisimpiä ja lajisto runsaampaa. Euroopassa tavataan noin kolmekymmentä eri skorpionilajia, lähinnä Välimeren ympäristössä. Lajimäärä on runsain [[Balkan]]illa ja [[Kreikka|Kreikassa]].<ref>http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ntnu.no/ub/scorpion-files/european_scorp.php | Nimeke = European Scorpions | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu =Scorpion files | Viitattu = 11.3.2019 }}</ref>
 
Maailman pohjoisin skorpionilaji ''[[Euscorpius flavicaudis]]'' elää [[Englanti|Englannissa]] [[Isle of Sheppey|Sheppeyn saarella]], [[Kent (kreivikunta)|Kentin]] rannikon edustalla.<ref group="Sf" name="Sf">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.ntnu.no/ub/scorpion-files/e_flavicaudis.htm |Sivusto=Scorpion Files|Nimeke=Euscorpius flavicaudis}}</ref>