Avaa päävalikko

Muutokset

12 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
fix
[[ImageKuva:Kartta_vanha_suomi.png|350px|thumbpienoiskuva|Vanhan Suomen kartta.]]
[[File:Coat of arms of Vyborg Governorate 1797.jpg|thumb|Vaakuna Viipurin kuvernementin kartastossa 1797, Kansallisarkisto.]] '''Vanha Suomi''' ({{k-sv|Gamla Finland}}, {{k-ru|Старая Финляндия|Staraja Finljandija}}) tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka [[Ruotsin valtakunta|Ruotsi]] menetti [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] [[Uudenkaupungin rauha|Uudenkaupungin]] (1721) ja [[Turun rauha]]nsopimuksissa (1743). Turun rauhan jälkeen [[Viipuri|Viipurin]], [[Käkisalmi|Käkisalmen]] ja [[Kyminkartano]]n provinsseista muodostettiin yksi hallinnollinen kokonaisuus '''Viipurin kuvernementti'''. Vuosina 1784–1796 kuvernementin alue muodosti '''Viipurin käskynhaltijakunnan'''.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Vanhan Suomen arkistot | Selite = Toimittaneet Eljas Orrman ja Jyrki Paaskoski | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = SKS | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-952-222-382-1}}</ref> Vuodesta 1803 kuvernementti tunnettiin '''Suomen kuvernementtina''',<ref>[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=19818.KA Arkistonmuodostaja: Viipurin kuvernementinhallitus II] - kansallisarkisto</ref> jonka Venäjän keisari yhdisti [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an eli ”Uuteen Suomeen” vuoden 1812 alussa.
 
Nimitys Vanha Suomi on suomalaisittain katsottuna hieman epäjohdonmukainen. Ymmärrettäväksi se tulee katsottaessa asiaa venäläisittäin: Vanhan Suomen alue liitettiin keisarikuntaan lähes sata vuotta ennen muuta (Uutta) Suomea.
 
== Suuri Pohjan sota — Vanha Suomi syntyy ==
[[Kuva:Coat of Arms of Priozersk (Leningrad oblast) (1788).png|pienoiskuva|Viipurin ja Käkisalmen provinssin vaakuna 1729–1744, kuvernementin vaakuna 1744–1788, Käkisalmen kaupungin vaakuna vuoteen 1892.]]
[[Image:Kartta_vanha_suomi.png|350px|thumb|Vanhan Suomen kartta.]]
{{Pääartikkeli|[[Suuri Pohjan sota]]}}
 
Vanha Suomi syntyi suuren Pohjan sodan seurauksena vuonna 1721. Ruotsi joutui vuonna 1700 yksin sotaan Venäjää, [[Tanska-Norja|Tanska-Norjaa]], [[Preussi]]a ja [[Saksi-Puola|Saksi-Puolaa]] vastaan. Alkumenestyksestään huolimatta kääntyi sota Ruotsille tappiolliseksi kuningas [[Kaarle XII|Kaarle XII:n]] kärsittyä murskatappion Venäjää vastaan [[Pultavan taistelu]]ssa vuonna 1709. Etulyöntiasemansa turvin Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta vuosien 1710–1715 kuluessa. Suomen valtauksesta alkoi [[isoviha]], vuoteen 1721 saakka kestänyt venäläismiehitys Suomessa.
 
Ruotsin ja Venäjän väliset vihollisuudet suuressa Pohjan sodassa päättänyt [[Uudenkaupungin rauha]] solmittiin vuonna 1721. Rauhansopimuksen yhteydessä siirtyi [[Käkisalmen lääni]]n etelä- ja keskiosat sekä pääosa [[Viipurin lääni]]stä Venäjän haltuun. Alue muodosti hallinnollisesti Pietarin kuvernementtiin kuuluneen Viipurin ja Käkisalmen provinssin. Tähän alkuperäiseen Vanhan Suomen alueeseen sisältyivät myös [[Viipuri]]n, [[Käkisalmi|Käkisalmen]] ja [[Sortavala]]n kaupungit. [[Image:Coat of Arms of Priozersk (Leningrad oblast) (1788).png|thumb|Viipurin ja Käkisalmen provinssin vaakuna 1729–1744, kuvernementin vaakuna 1744–1788, Käkisalmen kaupungin vaakuna vuoteen 1892.]]
 
Venäjän kiinnostusta Vanhan Suomen alueeseen lisäsi [[Neva (joki)|Neva-joen]] suuhun [[Inkerinmaa]]lle vuodesta 1703 rakennettu [[Pietari-Paavalin linnoitus]] ja jo vuonna 1712 keisarikunnan pääkaupungiksi nostettu [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n kaupunki. Rauhansopimuksessa Venäjään liitetyt Vanhan Suomen alueet toimivat suojavyöhykkeenä uudelle pääkaupungille.
 
== Elämää Vanhassa Suomessa ==
[[Kuva:Coat of arms of Vyborg Governorate 1797.jpg|pienoiskuva|Vaakuna Viipurin kuvernementin kartastossa 1797, Kansallisarkisto.]]
 
Uusi valtioyhteys ei mullistanut, lahjoitusmaakysymystä lukuun ottamatta, Vanhan Suomen elinoloja niin paljon kuin Suomessa on toisinaan haluttu nähdä. Maanviljely ja perinteinen elämäntapa säilyivät jokseenkin muuttumattomina myös uuden hallitsijan alaisuudessa. Uudenkaupungin rauhan sopimuksessa vuonna 1721 sovittiin myös Ruotsin vallan aikaisten lakien ja oikeuskäytännön jäämisestä voimaan Vanhan Suomen alueella. Alueen väestö sai myös harjoittaa vapaasti [[Luterilaisuus|luterilaista]] uskontoaan ja verotus hoidettiin ruotsalaisen käytännön mukaisesti. Vanhan Suomen asukkaat olivat vapautetut sotilaspalveluksesta 1797 saakka. Käytäntö ei ollut poikkeuksellinen monikansallisessa keisarikunnassa.
 
 
== Vaakunat ==
[[FileKuva:Coat of arms of Vyborg Governorate.jpg|thumbpienoiskuva|Vanhan Suomen vaakuna 1788–1811]]
Viipurin ja Käkisalmen provinssi sai vuonna 1729 oman vaakunan, jossa oli punainen yläkenttä ja sininen alakenttä. Yläkentän hopeahaarniskaiset ja suorilla miekoilla aseistetut käsivarret edustivat [[Viipurin lääni]]ä. Alakentän kultaista kiveä kantava kurki edusti [[Käkisalmen lääni]]ä. Aihe oletetaan saadun [[Laatokan Karjala]]n laajan emäpitäjän [[Kurkijoki|Kurkijoen]] [[pogosta]]n nimestä.
 
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
<references />
 
==Aiheesta muualla==
34 741

muokkausta