Ero sivun ”Buddhalaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 212.86.17.90 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 3:
'''Buddhalaisuus''' on [[Magadha]]ssa (nyk. osa Intiaa) n. [[500-luku eaa.|500-luvulla eaa.]] syntynyt filosofia tai uskonto. Sen perustaja on yleensä historiallisena henkilönä pidetty prinssi [[Siddhartha Gautama]], joka kuitenkin luopui rikkauksistaan ja tuli myöhemmin [[Buddha]]ksi eli valaistuneeksi (Buddha, kirj. ”herännyt”). Buddha itse opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta.
Usein kiistellään siitä, pitäisikö buddhalaisuus luokitella murhaksi tai [[uskonto|uskonnoksi]] vai [[elämänfilosofia]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.triratna.fi/buddhalaisuus/mita-buddhalaisuus-on/johdanto | Nimeke = Mitä Buddhalaisuus on – Johdanto| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = Triratna | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Tämä johtuu mm. siitä, että toisin kuin useimpien uskontojen perustajat, Buddha ei opettanut minkään jumalten palvontaa eikä ylistänyt sokeaa uskoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://samye.fi/Buddhalaisuus | Nimeke = Buddhalaisuus | Julkaisupaikka = Kagyu Samye Dzong Finland}}</ref> Sen sijaan Buddha kehotti oppilaitaan ajattelemaan itse ja tutkimaan opetuksia kriittisesti niiden ymmärtämiseksi<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Buddhalaista viisautta| Julkaisija = Gaudeamus| Vuosi = 1987| Tekijä = René Gothóni, Mikael Niinimäki| Suomentaja = | Luku = 4. Kālāmalaisten sutta| Sivu = | Sivut = 92–97| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-662-419-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.2.2017}}</ref>. Kuuluisassa Kalamasutrassa Buddha sanoo, ettei mitään tule uskoa ”vain siksi että niin on usein sanottu tai niin on tapana uskoa – – vain koska niin huhutaan tai niin sanotaan pyhissä teksteissä – – vain päättelyn tai olettamusten pohjalta – – tai sen ajatuksen perusteella, että ’tämä munkki on opettajamme.’”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://munsurinaa.blogspot.fi/2009/10/sokea-usko-ja-tieto.html| Nimeke = Sokea usko ja tieto | Julkaisupaikka = munsurinaa.blogspot.fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.accesstoinsight.org/tipitaka/an/an03/an03.065.soma.html | Nimeke = Kalama Sutta | Julkaisupaikka = Access to Insight | Kieli = {{en}} }}</ref>
Buddhalaisuuden tärkein opetus on, että elämässä on kärsimystä (paal. [[dukkha]]) tai se on epätyydyttävää<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zazen.fi/activities/teishos/santeBuddhanTie.html | Nimeke = Buddhan tie – kärsimyksestä vapautuminen | Tekijä = Sante-roshi | Julkaisupaikka = Helsinki Zen Center }}</ref>, eivätkä ohimenevät asiat voi tuottaa todellista onnea. Tästä huolimatta buddhalaisuus ei ole pessimistinen uskonto<ref name="Viisaus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.triratna.fi/buddhalaisuus/mita-buddhalaisuus-on/viisaus | Nimeke = Mitä Buddhalaisuus on – Viisaus | Julkaisupaikka = Triratna }}</ref>, sillä kärsimyksestä voi myös vapautua. Buddhan [[neljä jaloa totuutta|neljän jalon totuuden]] mukaan kärsimystä on (ensimmäinen totuus), mutta sillä on syy eli janoaminen sekä tietämättömyys (toinen totuus), se voidaan lopettaa pääsemällä irti sen syistä ja valaistumalla (kolmas totuus), ja on olemassa tapa saada se loppumaan: [[jalo kahdeksanosainen polku]] (neljäs totuus).
| |||