Ero sivun ”Toimitusministeristö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteet |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Nykyisin on käytännössä itsestään selvää, että eduskuntavaalien jälkeen hallitus eroaa. Näin ei kuitenkaan aina tapahtunut vielä 1930-luvulla. |
||
Rivi 1:
Suomessa '''toimitusministeristö''' on hallitus, jolla ei ole varmaa kansanedustuslaitoksen parlamentaarista luottamusta ja jonka ei odoteta tekevän uusia poliittisia toimia. Toimitusministeristön asemasta ei kuitenkaan ole nimenomaisia säännöksiä, vaan sen asemaa määrittävät valtiosääntötulkinnat ja -käytännöt.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/toimitusministeriston-asema-ja-toiminta |nimeke =Toimitusministeristön asema ja toiminta|tekijä=|julkaisu=Valtioneuvoston kanslia|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto= http://archive.is/AGMcj |viitattu=2019-03-08 }}</ref>
Tilanne syntyy käytännössä aina [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaalien]] jälkeen, kun kansanedustajat vaihtuvat tai valitaan uudelleen, sillä vaikka asiasta ei olekaan nimenomaista säännöstä valtiosäännössä, on kuitenkin vakiintunut tavaksi, että vaalien jälkeen hallitus jättää eronpyynnön riippumatta vaalien tuloksesta. Toisaalta hallitus- ja hallintovallan käytössä ei voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/ |nimeke =Lausunto: Toimitusministeristön asema|tekijä=|julkaisu=Oikeuskanslerinvirasto|ajankohta=2019-03-05|julkaisija=|arkisto= http://web.archive.org/web/20190308151941/https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/ |viitattu=2019-03-08 }}</ref>
Kun Suomessa vanha hallitus on antanut eronpyyntönsä, se jatkaa perinteisesti eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostettua.<ref name="ttp">{{Verkkoviite|Osoite= http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:toimitusministerist%C3%B6 |Nimeke =Toimitusministeristö|Tekijä=Saraviita, Ilkka|Julkaisu=Tieteen termipankki|Ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=8.1.2018 }}</ref> Vaalituloksen valmistumisen jälkeen vanha hallitus esittää eronpyynnön, minkä jälkeen valtionpäämies kuitenkin säännönmukaisesti kehottaa sitä jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes kansanedustuslaitoksen uudet ja uudelleen valitut kansanedustajat pääsevät yhteisymmärrykseen uudesta hallituksesta, jolloin sellainen sitten nimitetään.
Rivi 21:
== Historia ==
Kaikista Suomen hallituksista tulee eduskuntavaalien alla toimitusministeröitä. Kesken hallituskauden toimitusministeriö voi syntyä esimerkiksi hallitusneuvottelujen epäonnistuessa tai hallituksen hajotessa, mutta se on Suomessa harvinaista.▼
Viimeistään 1950-luvulla vakiintui käytännöksi, että eduskuntavaalien jälkeen hallitus jättää aina eronpyyntönsä riippumatta vaalien tuloksesta. Aikaisemmin näin ei ollut aina tehty: esimerkiksi vuonna 1932 nimitetty [[Kivimäen hallitus]] istui lokakuuhun 1936 saakka, vaikka välillä oli pidetty kahdetkin eduskuntavaalit, heinäkuun alussa vuosina [[eduskuntavaalit 1933|1933]] ja [[eduskuntavaalit 1936|1936]] (vaalikauden pituus oli tuolloin kolme vuotta). Myös maaliskuussa 1937 nimitetty [[Cajanderin III hallitus]] jatkoi toimintaansa vielä [[eduskuntavaalit 1939|heinäkuussa 1939 pidettyjen vaalien]] jälkeen, kunnes se erosi 30. marraskuuta [[talvisota|talvisodan]] sytyttyä.
▲
Vuonna 2019 [[Sipilän hallitus|Juha Sipilä]] esitti hallituksen eronpyynnön 8. maaliskuuta, sen jälkeen kun [[Maakunta- ja soteuudistus|maakunta- ja sote-uudistuksen]] jatkaminen kaatui, ja hallitus muuttui toimitusministeristöksi. Edellinen vastaava tilanne on vuodelta 1975, kun [[Liinamaan hallitus]] toimi virkamieshallituksena.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027689.html | Selite = digitilaajille |nimeke =Oikeuskanslerinvirasto antoi jo tiistaina lausuntonsa siitä, miten hallitus muuttuu toimitusministeristöksi: ”On tullut tiedusteluja”|tekijä=Raeste, Juha-Pekka|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto= http://web.archive.org/web/20190308115257/https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027689.html |viitattu=2019-03-08 }}</ref> Aiempia virkamieshallituksia ovat olleet myös muun muassa [[Auran I hallitus]] vuonna 1970, [[Auran II hallitus]] vuonna vuosina 1971–1972 ja [[Lehdon hallitus]] vuosina 1963–1964.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2 |nimeke =Hallitukset aikajärjestyksessä|tekijä=|julkaisu=Valtioneuvosto|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto= http://archive.is/Ra1Py|viitattu=2019-03-08 }}</ref>
| |||