Ero sivun ”Suomi 1980-luvulla” versioiden välillä

Kahdeksankymmentäluvun nousukauden aikana Suomen [[arkkitehtuuri]] kehittyi entistä monimuotoisemmaksi, ja [[postmodernismi]] kukoisti vahvana. Tunnusomaista ajan postmodernille arkkitehtuurille oli materialismi, koristeellisuus ja monumentaalisuus. Myös regionalismi eli paikan hengen kunnioittaminen näkyi 1980-luvun arkkitehtuurissa. [[Arkadi]]t, kulmatornit ja maamerkit palasivat katukuvaan. Suomeen nousi useita moderneja, varsin persoonallisen näköisiä rakennuksia, kuten [[Oulun musiikkikeskus]] (1983), [[Tampereen kaupungin pääkirjasto]] (1986), [[Itäkeskuksen maamerkki]] (1987), [[Mikaeli|Mikkelin Mikaeli]] (1988), [[Espoon kulttuurikeskus]] (1989) ja [[tiedekeskus Heureka]] (1989).

 

 

[[Kerrostalot Suomessa|Asuinkerrostalojen]] rakentaminen oli laskenut verrattuna 1970-lukuun, kun taas [[omakotitalo]]jen ja varsinkin [[rivitalo]]jen rakentaminen oli yleistynyt. Vuosittain rakennettiin keskimäärin noin 800 kerrostaloa, noin 2 600 rivi- tai paritaloa ja noin 15&nbsp;000 omakotitaloa.<ref name=vuosikirja/> 1980-luvun puolivälistä lähtien on rakennettu yleensä huomattavasti energiaa säästävämpiä ja asumismukavuudeltaan parempia taloja kuin aiemmin, esimerkiksi talojen seinissä alettiin suosia entistä paksumpia lämmöneristeitä. 1980-luvulla rakennetuissa asuintaloissa oli usein [[erkkeri|erkkereitä]], torneja, monimuotoisia katoksia, vinoja seiniä ja pyöreitä ikkunoita. Erityisesti pastellisävyiset värit, kuten vaaleansininen ja -punainen, olivat ajalle tyypillisiä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.kingspan.com/fi/fi-fi/tuotteet/eristeet/tietopankki/pientaloratkaisut-eri-aikakausille#2000l|nimeke=Pientaloratkaisut eri aikakausille|julkaisu=Kingspan}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.mfa.fi/lisatietoa-1980|nimeke=Postmodernismi|julkaisu=MFA|viitattu=29.11.2018}}</ref>