Ero sivun ”Marie Antoinette” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 109:
Marie-Antoinetten ja Ludvig XVI:n kerrotaan pyytäneen apua muiden maiden hallitsijoilta, Espanjan [[Kaarle IV (Espanja)|Kaarle IV:ltä]] ja Marie-Antoinetten veljeltä keisari [[Joosef II|Joosef II:lta]]. Espanjan kuningas vastasi pyyntöön vältellen, ja Joosef II puolestaan kuoli helmikuussa 1790. Eniten Marie Antoinette luotti veljeensä [[Leopold II (keisari)|Leopold II:een]], josta oli tullut Itävallan uusi keisari ja jonka takana oli 10&nbsp;000 itävaltalaisen sotajoukko. Keisari kiersi lähettämässään kirjeessä taitavasti kuningattaren avunpyynnöt ja kertoi, ettei halunnut ärsyttää toimillaan [[Preussi]]a eikä [[Englanti]]a.<ref name="Haslip 320">Haslip s. 320.</ref> Vuoden 1791 alussa kuningatar kutsuttiin Kommuunin kuultavaksi, koska hänen yrityksensä hankkia tukea Itävallan keisarilta olivat tulleet ilmi ja todistivat "itävaltalaisen komitean" olemassaolosta ja kuningattaren halun myydä isänmaa itävaltalaisille.
 
Yhteistyössä Marie Antoinetten suosikin Ruotsalaisen kreivi Von Ferselin kanssa diplomaatti parooni de Breteuil organisoi kuningasperheen paon alkukesästä 1791. Fersel hankki entisten rakastajattariensa avulla suuret matkavaunut kuljettamaan kuningasperhe turvaan ulkomaille.<ref name="Haslip 318">Haslip s. 318.</ref> Matkan oli tarkoitus suuntautua itään, jossa odotti kuningasmielisiä joukkoja. Valepuvuissa matkustaneen kuningasperherheen matka pysäytettiin [[Varennes]]'in kaupungissa.<ref name="Haslip 326">Haslip s. 326.</ref>
 
=== Varennesin jälkeen ===