Ero sivun ”Toimitusministeristö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sisältöä okv:lta
+historia, kh
Rivi 1:
Suomessa '''toimitusministeristö''' on hallitus, jolla ei ole varmaa kansanedustuslaitoksen parlamentaarista luottamusta ja jonka ei odoteta tekevän uusia poliittisia toimia. Toimitusministeristön asemasta ei kuitenkaan ole nimenomaisia säännöksiä, vaan sen asemaa määrittävät valtiosääntötulkinnat ja -käytännöt.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/toimitusministeriston-asema-ja-toiminta|nimeke=Toimitusministeristön asema ja toiminta|tekijä=|julkaisu=Valtioneuvoston kanslia|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto=http://archive.is/AGMcj|viitattu=2019-03-08|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Tilanne syntyy esimerkiksi käytännössä aina [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaalien]] jälkeen, kun kansanedustajat vaihtuvat tai valitaan uudelleen, sillä hallitus- ja hallintovallan käytössä ei kuitenkaan voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/|nimeke=Lausunto: Toimitusministeristön asema|tekijä=|julkaisu=Oikeuskanslerinvirasto|ajankohta=2019-03-05|julkaisija=|arkisto=http://web.archive.org/web/20190308151941/https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/|viitattu=2019-03-08}}</ref>
 
Kun Suomessa vanha hallitus on antanut eronpyyntönsä, se jatkaa perinteisesti eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostettua.<ref name="ttp">{{Verkkoviite | Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:toimitusministerist%C3%B6 | Nimeke = Toimitusministeristö| Tekijä =Ilkka Saraviita, Ilkka| Ajankohta = | Julkaisu =Tieteen termipankki | Ajankohta=|julkaisija=|Viitattu = 8.1.2018 }}</ref> Vaalituloksen valmistumisen jälkeen vanha hallitus esittää eronpyynnön, minkä jälkeen valtionpäämies kuitenkin säännönmukaisesti kehottaa sitä jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes kansanedustuslaitoksen uudet ja uudelleen valitut kansanedustajat pääsevät yhteisymmärrykseen uudesta hallituksesta, jolloin sellainen sitten nimitetään.
 
Myös epäluottamuslauseen saanut hallitus istuu toimistusministeristönä siihen saakka, kunnes uusi hallitus nimitetään. Se ei enää nauti [[parlamentti|parlamentin]] tarvittavaa luottamusta menetettyään sen [[Epäluottamuslause|epäluottamuslauseäänestyksessä]], jolloin [[pääministeri]]n on jätettävä hallituksensa eroanomus.
Rivi 16:
Toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle. Toimitusministeristö ei kuitenkaan enää toteuta [[Hallitusohjelma|hallitusohjelmaa]]. <ref name=":0" />
 
Toimitusministeristö voi esimerkiksi antaa valtioneuvoston asetuksia ja tehdä hallintopäätöksiä, joihin ei liity merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa. Toisaalta vakiintuneesti katsotaan, että toimitusministeristö ei voi päättää nimittämisestä korkeimpiin valtion virkoihin. <ref name=":0" />
 
== Historia ==
Kaikista Suomen hallituksista tulee eduskuntavaalien alla toimitusministeröitä. Kesken hallituskauden toimitusministeriö voi syntyä esimerkiksi hallitusneuvottelujen epäonnistuessa tai hallituksen hajotessa, mutta se on Suomessa harvinaista.
 
Viimeisin esimerkki on vuodelta 2019, kun [[Sipilän hallitus]] kaatui 7. maaliskuuta [[Maakunta- ja soteuudistus|maakunta- ja sote-uudistuksen]] kaatumisen vuoksi. Tätä ennen viimeisin vastaava tilanne on vuodelta 1975, kun [[Liinamaan hallitus]] toimi virkamieshallituksena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027689.html?share=8bf11952270acf7bc946bc4c1e4896af|nimeke=Oikeuskanslerinvirasto antoi jo tiistaina lausuntonsa siitä, miten hallitus muuttuu toimitusministeristöksi: ”On tullut tiedusteluja”|tekijä=Raeste, Juha-Pekka|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto=http://web.archive.org/web/20190308115257/https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027689.html|viitattu=2019-03-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Aiempia virkamieshallituksia ovat olleet myös muun muassa [[Auran I hallitus]] vuonna 1970, [[Auran II hallitus]] vuonna vuosina 1971–1972 ja [[Lehdon hallitus]] vuosina 1963–1964.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2|nimeke=Hallitukset aikajärjestyksessä|tekijä=|julkaisu=Valtioneuvosto|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto=http://archive.is/Ra1Py|viitattu=2019-03-08|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
==Lähteet==