Ero sivun ”Klodvig I” versioiden välillä

Klodvigin kausi voidaan nähdä yhtä lailla myöhäis[[antiikki]]na kuin varhais[[keskiaika]]nakin. Klodvigin ja hänen jälkeistensä merovingien hallinto antoi merkittävän panoksen keskiajalle juuri uuden kristillisten kuninkaiden dynastian muodossa. Aiemmin mainitun gallialais-roomalaisen eliitin hyväksyntä antoi oman panoksensa tähän piirteiden luomiseen ja samalla omaperäisen gallialaisen vallankäyttöperinteen rakentamiseen.

 

Klodvig pyrki germaanisen perinteen mukaisesti säilyttämään valtakuntansa pojilleen, sekä samalla kasvattamaan sitä jättääkseen mahdollisimman mittavan perinnön. Tätä päämäärää tavoitellessaan hän ei epäröinyt kovienkaan keinojen käyttöä. Hän murhautti sekä kaikki kilpailevat saalilaishallitsijat, joista osa oli hänen taistelutovereitaan, että myös sukunsa jäseniä. Näin hän pyrki varmistamaan perintönsä päätymisen oikeille perillisille.

 

 

Merkittävän vastuksen Klodovigin jatkuvalle halulle valloittaa uusia alueita tarjosi [[Teoderik Suuri]], joka oli Klodovigin lanko. Hän alkoi esiintyä kaikkien Klodovigin uhkaamien pikkuruhtinaskuntien suojelijana. Klodovig tajusi, että hän saa puolestaan tukea Teoderikia vastaan [[Itä-Rooma]]n keisarilta, joka oli kovin tyytymätön siihen asiaintilaan, että sen muodollinen vasalli oli noussut mahtavaksi hallitsijaksi. Frankkien ja ostrogoottien valtakunnan välille pääsi muodostumaan eräänlainen kauhun tasapaino. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 49</ref>

 

Reimsin piispa, myöhempi Pyhä Remigius, etsi itselleen ja hiippakuntansa asukkaille vahvan vallanpitäjän suojelusta. Klodvigin ja piispan välillä oli runsaasti yhteydenpitoa. Aluksi piispa toivoi kuninkaan suojelevan oman alueensa kristittyjä. Ehkäpä kristinuskonsa ja oman kansan keskuudessa nauttimansa auktoriteetin turvin Remigius sai Klodvigin kunnioittamaan itseään ja käyttämään häntä neuvonantajanaankin. Remigius ehdotti Klodvigille avioitumista kristityn burgundiprinsessa [[Klotilde]]n kanssa. [[Burgundit]] olivat frankkien naapureita ja asuivat nykyisten [[Savoie]]n ja [[Dauphiné]]n maakuntien alueilla. Avioliitto solmittiin Soissons’issa vuonna [[493]].

 

 

Gregorius Toursilaisen kuvausta Klodvigin kääntymisestä pidetään nykyisin kaunisteltuna, ja sen oletetaan palvelleen ennen kaikkea kirjoitushetkensä poliittisia tavoitteita. Uudemman tutkimuksen mukaan Klodvig ei ehkä kääntynytkään suoraan katoliseksi, vaan oli aluksi kiinnostunut [[areiolaisuus|areiolaisuudesta]], kristinuskon harhaoppiseksi tuomitusta suuntauksesta, johon suurin osa germaaneista oli kääntynyt. Aikalaislähteiden mukaan Klodvig olisi lisäksi saattanut saada kasteen vasta vuonna 508. Lisäksi kristinusko omaksuttiin aluksi vain frankkien yläluokan parissa. Tavallinen kansa saattoi uhrata vanhoille jumalilleen vielä 700-luvulla.<ref name="britannica" /> <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 46-47</ref>

 

== Pariisi, uusi pääkaupunki ==