Urkujen sormiokoskettimiston laajuus on tyypillisesti hieman vajaa viisi oktaavia (C-g3C–g3), ja jalkiokoskettimiston 2,5 oktaavia. Toisaalta urkujen ääniala voi olla jopa kymmenen oktaavia. Tämä on mahdollista siksi, että eri äänikerroilla on erilaisia äänialoja. Ns. normaalikorkeutena pidetään äänikertaa, jossa keski-C sijoittuu koskettimelle c'c1. Tällaisen äänikerran pisin pilli on pituudeltaan n. 240 senttimetriä eli kahdeksan jalkaa, jos kyseessä on avonainen huulipilli. Äänikerran sointikorkeus ilmaistaankin jalkoina siten, että 4-jalkainen äänikerta soi oktaavia korkeammalta kuin edellä kuvattu 8-jalkainen äänikerta. Vastaavasti 16 jalan korkeus merkitsee, että äänikerta soi oktaavia matalammalta. Uruissa voi esiintyvien äänikertojen korkeus voi vaihdella välillä 64'-1–1', joskin aidosti 64-jalkaisia äänikertoja on tiettävästi vain parissa uruissa maailmassa, ja 32-jalkaisiakin vain suurten urkujen jalkiopillistössä.
Kaikki äänikerrat eivät soi oktaavissa, vaan soivat jotakin perussävelen [[yläsävel]]tä kuten [[kvintti]]ä tai [[terssi]]ä. Näiden niin sanottujen alikvoottiäänikertojen sointikorkeus ilmoitetaan [[murtoluku]]ina siten, että kvintit ovat kolmasosia ja terssit viidesosia.
