Avaa päävalikko

Muutokset

708 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
→‎Kannibalismi ihmisillä: Lisätty Staden ja Tupinambat
== Kannibalismi ihmisillä ==
[[Tiedosto:Os Filhos de Pindorama. Cannibalism in Brazil in 1557.jpg|thumb|[[Hans Staden]]in kuvaus kannibalismista [[Brasilia]]ssa vuonna [[1557]].]]
Kannibalismia pidetään yleisesti [[ruokatabu]]na. Sitä on kuitenkin harrastettu [[uskonto]]on ja sodankäyntiin liittyvissä [[Rituaali|rituaaleissa]]. Joidenkin [[antropologi]]en mukaan se on ollut yleistä muinaisuudessa, toiset taas suhtautuvat siihen suurella epäilyksellä ja uskovat, että tapa on ollut todella harvinainen, ja ”villien” ihmissyöntiä on liioiteltu perusteluna vieraiden kansojen sivistämiselle.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/3254074.stm | Nimeke = Cannibalism: A modern taboo | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =BBC | Viitattu =10.5.2013 }}</ref> Suomessa muun muassa [[Ahvenanmaa]]lla on tehty [[Arkeologia|arkeologisia]] löytöjä, joiden on väitetty kertovan [[Kivikausi|kivikautisesta]] kannibalismista.<ref>[https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m6/6_3_4.htm Ihmissyöntiä Ahvenanmaalla] ''Elävä kivikausi''</ref>
 
Ihmissyöntiä on tavattu Uudessa-Guineassa ja Etelä-Amerikassa. Eräs varhaisimmista kuvauksista ihmissyönnistä on [[tupinambá]]-intiaanien vankina Brasiliassa 1550-luvulla olleen [[Hans Staden]]in teos,<ref>Staden, Hans: Totuudenmukainen historia ja kuvaus erään seudun villeistä, alastomista ja raivopäisistä ihmissyöjistä. (''Wahrhaftige Historia und Beschreibung eyner Landtschafft der Wilden, Nacketen, Grimmigen Menschenfresser-Leuthen''). Julkaistu Marburgissa Saksassa 1557.</ref> jota pidetään aitona. Amazonin alueella on dokumentoitu ihmissyöntiä vielä 1900-luvullakin.<ref name="geo"/>
[[Korowai]]-heimo Kaakkois-[[Papua-Uusi-Guinea|Papualla]] on yksi harvoja ihmisryhmiä, jossa kannibalismia harjoitetaan. Uuden-Guinean [[fore]]-heimon ruumiskannibalismia, joka johti [[Kuru (tauti)|Kuru-taudin]] leviämiseen, on kyseenalaistettu.<ref name="BBC"/> Antropologi [[Marvin Harris]]in mukaan ruumiiden silpominen oli [[hautajaisriitti]], joka eurooppalaisten saapumisen aikaan sattuneen nälänhädän vuoksi muuttui kannibalistiseksi uskonnolliseksi riitiksi.
 
[[Korowai]]-heimo Kaakkois-[[Papua-Uusi-Guinea|Papualla]] on yksi harvoja ihmisryhmiä, jossa kannibalismia harjoitetaan edelleen. Uuden-Guinean [[fore]]-heimon ruumiskannibalismia, joka johti [[Kuru (tauti)|Kuru-taudin]] leviämiseen, on kyseenalaistettu.<ref name="BBC"/> Antropologi [[Marvin Harris]]in mukaan ruumiiden silpominen oli [[hautajaisriitti]], joka eurooppalaisten saapumisen aikaan sattuneen nälänhädän vuoksi muuttui kannibalistiseksi uskonnolliseksi riitiksi.
 
Suomessa muun muassa [[Ahvenanmaa]]lla on tehty [[Arkeologia|arkeologisia]] löytöjä, joiden on väitetty kertovan [[Kivikausi|kivikautisesta]] kannibalismista.<ref>[https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m6/6_3_4.htm Ihmissyöntiä Ahvenanmaalla] ''Elävä kivikausi''</ref>
 
=== Esihistoriallista kannibalismia ===
=== Kannibalismi myyteissä ja uskonnoissa ===
 
Ihmissyöntiä on pidetty keinona varmistaa surmatun vihollisen elinvoiman karkottaminen. Hautajaisrituaaleissa sitä on tehty varmistamaan kunnioitetun heimon jäsenen [[kuolemattomuus]]. Surmatun vihollisen elinvoiman omaan haltuun saaminen on luultavasti yleisempää. Esim. 1600-luvulla [[jesuiitat]] kertovat [[irokeesi]]en ja [[huronit|huronien]] harjoittaneen rituaalista kannibalismia juuri tämän periaatteen takia. Ellei vihollista adoptoitu, häntä todennäköisemmin kidutettiin, ja jos vihollinen osoittautui urheaksi, hänen sydämensä tai lihaansa voitiin syödä, jotta vihollisen voima siirtyisi näin syöjiin.<ref name="geo">{{Lehtiviite | Otsikko = Mekö ihmissyöjiä? | Tekijä = Andreas Weiser | Julkaisu = Geo-lehti | Julkaisija = Sanoma Magazines Finland | Numero = 11–12 | Vuosikerta = 4 | Ajankohta = marras-joulukuu 2011 | Issn = 1797-3600 | Sivut = 62–65}}</ref> Myös Stadenin kuvaamat [[tupinambá]]-intiaanit toimivat näin.<ref name="geo"/> Historioitsija Richard Suggin mukaan jo [[atsteekit]] harjoittivat syötäviksi tarkoitettujen vankien soveltuvuuden testaamista kidutuksella.<ref name="geo"/>. Atna-intiaaneilla kannibalismi perustui uskomukseen siitä, että kaatuneen henki saattoi kostaa, ellei soturi söisi vähän rasvaa surmatun vihollisen sydämen läheltä.
 
Kansanperinteessä kannibalismi liitetään pahuuteen, esim. sadussa ''[[Hannu ja Kerttu]]''.
16 253

muokkausta